Professori Heikki Ylikangas on tutkinut sekä uusia että vanhoja unohdettuja tietoja, jotka paljastavat Kustaan olleen paitsi ahne, myös verinen tyranni, joka ei kansan kärsimyksistä välittänyt.
Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Tanskan johtamasta Kalmarin unionista. Sen hän teki talonpoikien aseilla sekä Lyypekin rahoilla ja laivoilla.
Vaikka uransa alkuvaiheissa hän turvautui talonpoikiin, ei hän mikään kansan ystävä ollut. Hänen isänsä oli yksi Kristian II teloittamista Ruotsin ylhäisaatelisista ja myöhempinä vuosinaan hän tukeutui ylhäisaatelistoon.
Taloutensa hän sai kuntoon ryöstämällä kirkon omaisuutta. Kustaa ei ollut uskovainen, mutta luterilaisuuteen kääntyminen merkitsi hänellä nousemista kirkon johtoon. Kirkot tyhjennettiin lähes putipuhtaaksi kaikesta arvometallista. Kirkolta otettiin pois 5000 maatilaa, joista puolet siirtyi Kustaan yksityisomaisuudeksi.
Heikki Ylikangas keskittyy Kustaa Vaasan vastustajiin, joista Kristian II oli ensimmäinen. Myöhemmin tulivat katolinen kirkko ja Hansa. Ruotsin ylhäisimmästä suvusta, Stureista, Kustaa ei halunnut jättää ketään eloon. Näissä taisteluissa Kustaa ei säästänyt ketään. Hän sai vastustajikseen myös monet entiset kannattajansa, kuten Olaus Petrin.
Talonpoikien kapina
Ruotsin talonpojat eivät eläneet maaorjuudessa kuten Tanskassa. Se olikin yksi syy miksi Kustaa sai talonpojat taakseen. Mutta kun Kustaa oli vakiinnuttanut asemansa, tuuli kääntyi.
Talonpoikien verotus nousi ennätystasolle. Kuninkaan mukaan veroilla maksettiin Lyypekille vapaussodan velkoja, vaikka tosiasiassa ne oli kuitattu jo kirkon varoilla. Kansa alkoi kapinoida.
Ruotsin itäisessä osassa, Suomessa, talonpoikaiskapinat alkoivat Kustaan poikien aikana, mutta Ruotsissa jo isän aikana. Vakavin kapinoista oli Nils Dacken johtama kapina Smoolannissa. Se uhkasi vakavasti jo kuninkaan asemaa.
Ulkomaisten palkkajoukkojen ja mm. Suomesta värvättyjen sotilaiden avulla kapina kukistettiin verisesti. Ja Kustaan kosto oli kauhea. Uhreja oli tuhansia, esimerkiksi koko Dacken suku tuhottiin, myös naiset ja lapset.
Sankarista tyranni
Kustaa Vaasa oli erittäin epäluuloinen ja luuloharhainen. Tämä kasvoi entisestään hänen hyväksyttäessään valtiopäivillä Vaasa-suvun perinnöllisen kuninkuuden. Kustaa Vaasa hallitsi propagandan ja se piti 1900-luvun loppupuolelle saakka.
Esimerkiksi Kustaa Vaasan kuvaus kapinapäällikkö Nils Dackesta täydellisenä konnana ja roistona kesti viime aikoihin saakka. Vasta aivan 1900-luvun lopulla ja tämän vuosisadan alussa tulkinta vähin erin muuttui.
”Kustaasta on tullut pahimmillaan julma tyranni, kapinallisista parhaimmillaan vapaustaistelijoita. Nils Dacken kunniaksi on monilla seuduin veistetty patsaita ja laadittu muistotauluja.”
Heikki Ylikankaan mukaan aikaisempi historiankirjoitus perustui pitkälti Kustaa Vaasan omiin kirjeisiin, jotka olivat aikansa propagandaa. Tänään niiden tulkintoihin ei enää uskota.
Heikki Ylikangas. Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa. Siltala 2021
uutiskirje 