Ukrainaa ravistellaan nyt monelta suunnalta.
Samalla, kun sodan uhka maan ympärillä on kasvanut, rämpii maa syvällä koronapandemiassa ja sisäisessä poliittisessa kriisissä.
Ukrainan asevoimien komentaja Ruslan Homtšak kertoi maaliskuun lopulla maan parlamentille Verhovna Radalle, että Venäjä on keskittänyt kaikkiaan 28 pataljoonaa Ukrainan rajoille. Mediatietojen mukaan joukot eivät olisi poistuneet alueelta maaliskuun loppupuolella pidettyjen sotaharjoitusten jälkeen.
Homtšakin mukaan paikalle olisi ryhmittymässä vielä 25 pataljoonaa.
Sosiaalisessa mediassa onkin nähty useita videoita, joissa Venäjän asevoimien rynnäkköpanssarivaunuja ja -tykkejä, sotilaskuorma-autoja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja kuljetetaan kohti Ukrainan rajaa.
Vähemmälle huomiolle mediassa on jäänyt, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in tulitaukotarkkailijat havaitsivat jo maaliskuun alussa rautatiekuljetuksessa olevaa Ukrainan raskasta kalustoa Donbassin alueella.
Tarkkailijat raportoivat loppuviikosta reilusti yli sadasta tulitaukorikkomuksesta. Jo useita kymmeniä ihmisiä on kuollut tulituksessa vuoden alun jälkeen kummallakin puolen Minskin tulitaukosopimuksen niin sanottua kontaktilinjaa.
Puheet kovenevat
Huhtikuussa 2014 alkanutta Itä-Ukrainan sotaa on yritetty sammuttaa alkuvuodesta 2015 solmitulla Minskin tulitaukosopimuksella. Silti osapuolet ovat rikkoneet sopimusta jatkuvasti.
Minskin pöytäkirjaa noudatteleva uusi tulitauko saavutettiin heinäkuun lopulla 2020. Yhteisymmärrys löydettiin kolmenvälisessä kontaktiryhmässä, johon kuuluvat Ukraina, Venäjä ja ETYJ. Myös niin sanottuihin Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoihin ryhmittyneet separatistit osallistuvat sen työhön.
Uudet yhteenotot kertovat, ettei tästäkään tulitauosta ole enää paljoa jäljellä.
Myös retoriikka Ukrainan ja Venäjän välillä on koventunut. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti maaliskuun lopussa strategiapaperin ”väliaikaisesti miehitettyjen Krimin niemimaan ja Sevastopolin kaupungin miehityksen lopettamiseksi ja uudelleen integroimiseksi”.
– Sotatoimien alku – se on Ukrainan lopun alku. Se on ampumista – ei omaan jalkaan vaan ohimoon, sanaili puolestaan Venäjän presidentin hallinnon varapäällikkö Dmitri Kozak.
Toisaalta Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev sanoi Kommersant-lehden haastattelussa, ettei Venäjä haudo suunnitelmia Ukrainan tilanteeseen puuttumiseksi.
– Mutta seuraamme tilannetta tarkkaan. Lähtien sen kehittymisestä tehdään konkreettisia toimenpiteitä, hän kuitenkin varoitti.
”Kasakan nuija” Venäjää vastaan
Venäjää ärsyttävät selvästi myös Ukrainan halu lisätä sotilasliitto Naton läsnäoloa alueella.
Huhtikuun alussa Ukrainan asevoimat ilmoitti yhteisistä sotaharjoituksista viiden Nato-maan kanssa. ”Kasakan nuija” -nimisessä sotapelissä harjoitellaan valtionrajan ja alueellisen koskemattomuuden puolustamista ”vihamielistä naapuria” vastaan.
Samalla Ukraina on osallistumassa vielä suurempaan sotaharjoitukseen, Yhdysvaltain massiiviseen DEFENDER-Europe 21 -operaatioon. Yksi harjoituksen tavoitteista on osoittaa Yhdysvaltojen olevan Ukrainan ”strateginen turvallisuuskumppani”.
Ukrainaa kolmenvälisessä kontaktiryhmässä edustava Oleksi Arestovitš sanoo, että ajatus on harjoitella sotaa Venäjää vastaan Itämereltä Mustallemerelle.
– Harjoitusten aktiivinen vaihe on touko-kesäkuussa ja nyt valmistelut ovat alkaneet, joukkojen sijoitus, logistiikka, kaluston siirrot, joka on myös tärkeä harjoituksen elementti.
Samalla Ukraina on jo ottanut uusia askelia kohti Natoa.
Presidentti Zelenskyi on vaatinut, että Naton laivaston läsnäoloa Mustallamerellä lisättäisiin.
Uutiskanava CNN:n haastattelemien sotilaslähteiden mukaan Yhdysvallat saattaa vastata pyyntöön jo pian. Saman lähteen mukaan Yhdysvallat ei näe Venäjän suunnittelevan hyökkäystä Ukrainaan.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuuttikin sotilasliiton tukevan vakaasti Ukrainaa.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys vain kärjistäisi tilannetta edelleen.
Ranska ja Saksa kehottavat hillintään
Naton ohella myös muualta lännestä on tullut tukea Ukrainalle. Sen ilmaisuissa on kuitenkin eroja.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Euroopan unionin ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell ovat tarjonneet ”horjumatonta tukeaan” Ukrainalle.
Venäjän parlamentin ylähuoneen varapuhemies Konstantin Kosatšev pitää EU:n kantaa avoimena valtakirjana Ukrainalle käynnistää sotilasoperaatio Donbassissa.
Sitä vastoin Ukrainan rauhasta neuvottelevaan niin sanottuun Normandian nelikkoon – Ukrainan ja Venäjän ohella – kuuluvien Saksan ja Ranskan ulkoministeriöt ovat selvästi maltillisemmalla linjalla.
Niiden yhteisessä lausunnossa ei syytetä Venäjää, vaikka maat sanovat erityisesti seuraavansa sen joukkojen liikkeitä.
– Kehotamme kaikkia osapuolia osoittamaan pidättyvyyttä ja toimimaan välittömästi jännityksen rauhoittamiseksi.
Ukrainan varapääministeri Oleksi Reznikov ehti jo ilmoittaa, että Ukrainan neuvottelijat vetäytyvät rauhanneuvotteluista, jos ne pidetään jatkossakin Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Hänen mukaansa maa on liikaa Venäjän vaikutuksen alla.
Jo viime lokakuussa Reznikov sanoi, että Minskin sopimus ei ”ole alusta, jolla voi saavuttaa rauhan”.
”Meillä jostain syystä yliarvioidaan odotuksia näistä konsultaatioista.”
Turvallisuusneuvosto kielsi oppositiokanavia
Sodan uhan ohella Ukraina rämpii myös syvällä koronakriisissä. Uusia tautitapauksia oli perjantaina hiukan vajaa 20 000.
Runsaan 44 miljoonan asukkaan Ukrainassa asuu ihmisiä noin kahdeksan kertaa enemmän kuin Suomessa. Meillä Ukrainan tartuntaluvut tarkoittaisivat noin 2500:aa uutta tapausta päivässä.
Koronaan menehtyneitä on Ukrainassa jo yli 36 000, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin seitsemän vuotta jatkuneessa sodassa on kuollut.
Ukrainan terveysministeriön tietojen mukaan vain viisi ihmistä oli saanut kaksi rokoteannosta koko maassa. Ensimmäinen annos oli jaettu 353 000 ihmisille.
Myös Ukrainan sisäpoliittinen tilanne on tulehtunut.
Vuoden alussa presidentti Zelenskyin johtama turvallisuus- ja puolustusneuvosto kielsi kolme maan opposition hallitsemaa tv-kanavaa nimeltä 112, Newsone ja Zik. Niiden omistaja on ”Elämän puolesta” -nimisen oppositiopuolueen puheenjohtaja Viktor Medvetšuk. Puolue on mielipidemittauksista riippuen ollut maan toiseksi tai kolmanneksi suosituin.
Turvallisuusneuvosto on lisäksi määrännyt Medvetšukille ja tämän puolisolle Oksana Martšenkolle taloudellisia pakotteita, vaikka Medvetšuk on ukrainalainen kansanedustaja.
Turvallisuusneuvoston pääsihteeri Oleksi Danilov on myös uhannut, että maanpetossyytteet voidaan nostaa kaikkiaan 236:ta nykyistä ja entistä kansanedustajaa vastaan, jotka äänestivät vuonna 2010 niin sanottujen Harkovan sopimusten puolesta.
Venäjä ja Ukraina sopivat tuolloin, että Venäjän laivasto saa jäädä Sevastopolin laivastotukikohtaan vuoteen 2042 saakka. Vastineeksi Ukraina sai ostaa alennuksella venäläistä maakaasua.