KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ukraina rämpii syvällä sodan uhassa ja koronakriisissä

Ukrainalaissotilas asemissa Donetskin alueella maanantaina.

Ukrainalaissotilas asemissa Donetskin alueella maanantaina. Kuva: Lehtikuva/Str

Sotilaallinen jännitys Ukrainan rajoilla on kiristynyt viime päivinä äärimmilleen. Samalla suurvaltapoliittinen peli maan ympärillä kärjistyy. Myös koronakriisi koettelee Ukrainaa ankarasti. Ainoastaan viisi ihmistä on saanut kaksi rokoteannosta.

Antero Eerola
10.4.2021 7.30

Ukrainaa ravistellaan nyt monelta suunnalta.

Samalla, kun sodan uhka maan ympärillä on kasvanut, rämpii maa syvällä koronapandemiassa ja sisäisessä poliittisessa kriisissä.

Ukrainan asevoimien komentaja Ruslan Homtšak kertoi maaliskuun lopulla maan parlamentille Verhovna Radalle, että Venäjä on keskittänyt kaikkiaan 28 pataljoonaa Ukrainan rajoille. Mediatietojen mukaan joukot eivät olisi poistuneet alueelta maaliskuun loppupuolella pidettyjen sotaharjoitusten jälkeen.

Homtšakin mukaan paikalle olisi ryhmittymässä vielä 25 pataljoonaa.

Sosiaalisessa mediassa onkin nähty useita videoita, joissa Venäjän asevoimien rynnäkköpanssarivaunuja ja -tykkejä, sotilaskuorma-autoja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja kuljetetaan kohti Ukrainan rajaa.

Vähemmälle huomiolle mediassa on jäänyt, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in tulitaukotarkkailijat havaitsivat jo maaliskuun alussa rautatiekuljetuksessa olevaa Ukrainan raskasta kalustoa Donbassin alueella.

 Tarkkailijat raportoivat loppuviikosta reilusti yli sadasta tulitaukorikkomuksesta. Jo useita kymmeniä ihmisiä on kuollut tulituksessa vuoden alun jälkeen kummallakin puolen Minskin tulitaukosopimuksen niin sanottua kontaktilinjaa.

Puheet kovenevat

Huhtikuussa 2014 alkanutta Itä-Ukrainan sotaa on yritetty sammuttaa alkuvuodesta 2015 solmitulla Minskin tulitaukosopimuksella. Silti osapuolet ovat rikkoneet sopimusta jatkuvasti.

Minskin pöytäkirjaa noudatteleva uusi tulitauko saavutettiin heinäkuun lopulla 2020. Yhteisymmärrys löydettiin kolmenvälisessä kontaktiryhmässä, johon kuuluvat Ukraina, Venäjä ja ETYJ. Myös niin sanottuihin Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoihin ryhmittyneet separatistit osallistuvat sen työhön.

Uudet yhteenotot kertovat, ettei tästäkään tulitauosta ole enää paljoa jäljellä.

Myös retoriikka Ukrainan ja Venäjän välillä on koventunut. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti maaliskuun lopussa strategiapaperin ”väliaikaisesti miehitettyjen Krimin niemimaan ja Sevastopolin kaupungin miehityksen lopettamiseksi ja uudelleen integroimiseksi”.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut, että Naton laivaston läsnäoloa Mustallamerellä lisättäisiin.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut, että Naton laivaston läsnäoloa Mustallamerellä lisättäisiin. Kuva: Lehtikuva/Sergey Dolzhenko

– Sotatoimien alku – se on Ukrainan lopun alku. Se on ampumista – ei omaan jalkaan vaan ohimoon, sanaili puolestaan Venäjän presidentin hallinnon varapäällikkö Dmitri Kozak.

Toisaalta Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev sanoi Kommersant-lehden haastattelussa, ettei Venäjä haudo suunnitelmia Ukrainan tilanteeseen puuttumiseksi.

– Mutta seuraamme tilannetta tarkkaan. Lähtien sen kehittymisestä tehdään konkreettisia toimenpiteitä, hän kuitenkin varoitti.

”Kasakan nuija” Venäjää vastaan

Venäjää ärsyttävät selvästi myös Ukrainan halu lisätä sotilasliitto Naton läsnäoloa alueella.

Huhtikuun alussa Ukrainan asevoimat ilmoitti yhteisistä sotaharjoituksista viiden Nato-maan kanssa. ”Kasakan nuija” -nimisessä sotapelissä harjoitellaan valtionrajan ja alueellisen koskemattomuuden puolustamista ”vihamielistä naapuria” vastaan.

Samalla Ukraina on osallistumassa vielä suurempaan sotaharjoitukseen, Yhdysvaltain massiiviseen DEFENDER-Europe 21 -operaatioon. Yksi harjoituksen tavoitteista on osoittaa Yhdysvaltojen olevan Ukrainan ”strateginen turvallisuuskumppani”.

Ukrainaa kolmenvälisessä kontaktiryhmässä edustava Oleksi Arestovitš sanoo, että ajatus on harjoitella sotaa Venäjää vastaan Itämereltä Mustallemerelle.

– Harjoitusten aktiivinen vaihe on touko-kesäkuussa ja nyt valmistelut ovat alkaneet, joukkojen sijoitus, logistiikka, kaluston siirrot, joka on myös tärkeä harjoituksen elementti.

Samalla Ukraina on jo ottanut uusia askelia kohti Natoa.

Presidentti Zelenskyi on vaatinut, että Naton laivaston läsnäoloa Mustallamerellä lisättäisiin.

Uutiskanava CNN:n haastattelemien sotilaslähteiden mukaan Yhdysvallat saattaa vastata pyyntöön jo pian. Saman lähteen mukaan Yhdysvallat ei näe Venäjän suunnittelevan hyökkäystä Ukrainaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuuttikin sotilasliiton tukevan vakaasti Ukrainaa.

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys vain kärjistäisi tilannetta edelleen.

Ranska ja Saksa kehottavat hillintään

Naton ohella myös muualta lännestä on tullut tukea Ukrainalle. Sen ilmaisuissa on kuitenkin eroja.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Euroopan unionin ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell ovat tarjonneet ”horjumatonta tukeaan” Ukrainalle.

Venäjän parlamentin ylähuoneen varapuhemies Konstantin Kosatšev pitää EU:n kantaa avoimena valtakirjana Ukrainalle käynnistää sotilasoperaatio Donbassissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sitä vastoin Ukrainan rauhasta neuvottelevaan niin sanottuun Normandian nelikkoon – Ukrainan ja Venäjän ohella – kuuluvien Saksan ja Ranskan ulkoministeriöt ovat selvästi maltillisemmalla linjalla.

 Niiden yhteisessä lausunnossa ei syytetä Venäjää, vaikka maat sanovat erityisesti seuraavansa sen joukkojen liikkeitä.

– Kehotamme kaikkia osapuolia osoittamaan pidättyvyyttä ja toimimaan välittömästi jännityksen rauhoittamiseksi.

Ukrainan varapääministeri Oleksi Reznikov ehti jo ilmoittaa, että Ukrainan neuvottelijat vetäytyvät rauhanneuvotteluista, jos ne pidetään jatkossakin Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Hänen mukaansa maa on liikaa Venäjän vaikutuksen alla.

 Jo viime lokakuussa Reznikov sanoi, että Minskin sopimus ei ”ole alusta, jolla voi saavuttaa rauhan”.

”Meillä jostain syystä yliarvioidaan odotuksia näistä konsultaatioista.”

Turvallisuusneuvosto kielsi oppositiokanavia

Sodan uhan ohella Ukraina rämpii myös syvällä koronakriisissä. Uusia tautitapauksia oli perjantaina hiukan vajaa 20 000.

Runsaan 44 miljoonan asukkaan Ukrainassa asuu ihmisiä noin kahdeksan kertaa enemmän kuin Suomessa. Meillä Ukrainan tartuntaluvut tarkoittaisivat noin 2500:aa uutta tapausta päivässä.

Koronaan menehtyneitä on Ukrainassa jo yli 36 000.

Koronaan menehtyneitä on Ukrainassa jo yli 36 000. Kuva: Lehtikuva/Sergei Supinsky

Koronaan menehtyneitä on Ukrainassa jo yli 36 000, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin seitsemän vuotta jatkuneessa sodassa on kuollut.

 Ukrainan terveysministeriön tietojen mukaan vain viisi ihmistä oli saanut kaksi rokoteannosta koko maassa. Ensimmäinen annos oli jaettu 353 000 ihmisille.

Myös Ukrainan sisäpoliittinen tilanne on tulehtunut.

Vuoden alussa presidentti Zelenskyin johtama turvallisuus- ja puolustusneuvosto kielsi kolme maan opposition hallitsemaa tv-kanavaa nimeltä 112, Newsone ja Zik. Niiden omistaja on ”Elämän puolesta” -nimisen oppositiopuolueen puheenjohtaja Viktor Medvetšuk. Puolue on mielipidemittauksista riippuen ollut maan toiseksi tai kolmanneksi suosituin.

Turvallisuusneuvosto on lisäksi määrännyt Medvetšukille ja tämän puolisolle Oksana Martšenkolle taloudellisia pakotteita, vaikka Medvetšuk on ukrainalainen kansanedustaja.

Turvallisuusneuvoston pääsihteeri Oleksi Danilov on myös uhannut, että maanpetossyytteet voidaan nostaa kaikkiaan 236:ta nykyistä ja entistä kansanedustajaa vastaan, jotka äänestivät vuonna 2010 niin sanottujen Harkovan sopimusten puolesta.

Venäjä ja Ukraina sopivat tuolloin, että Venäjän laivasto saa jäädä Sevastopolin laivastotukikohtaan vuoteen 2042 saakka. Vastineeksi Ukraina sai ostaa alennuksella venäläistä maakaasua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Naisvaltaiselta julkiselta sektorilta on vähennetty tuhansia työpaikkoja.

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

Markku Alajärvi 1945–2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 
04

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

 
05

Suursota tuli juuri lähemmäksi, kun Venäjä ja Israel käyttävät Trumpin heikkoutta hyväksi

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

14.09.2025

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään