KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”On väliä, kuoleeko joku pistiäinen sukupuuttoon”

On hyvä tiedostaa, että kaikki ilmaston muuttumisessa ei ole väistämätöntä, sanoo Kerttu Kotakorpi. Esimerkiksi pölyttäjien kato on syventynyt. Kuvassa kimalainen.

On hyvä tiedostaa, että kaikki ilmaston muuttumisessa ei ole väistämätöntä, sanoo Kerttu Kotakorpi. Esimerkiksi pölyttäjien kato on syventynyt. Kuvassa kimalainen. Kuva: Ilkka Solanterä

Kerttu Kotakorpi kertoo kirjassaan, millainen Suomi on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta 80 vuoden päästä.

Sirpa Koskinen
10.4.2021 14.00
Fediverse-instanssi:

Vuonna 2100 keskimääräinen lämpötila on noussut Suomessa noin kuusi astetta. Talvet ovat lämmenneet seitsemän astetta ja kesät neljä.

Mitä kaikkea näin suuri lämpeneminen aiheuttaa eläimille, kasveille, puille, vesistöille, maaperälle – siitä kertoo Ylen uutisista meille kaikille tutun meteorologin Kerttu Kotakorven kirja Suomen luonto 2100 – Tutkimusretki tulevaisuuteen (Bazar, 2021).

Kotakorpi ei valinnut arvionsa pohjaksi ilmastomallia kaikkein optimistisemmasta päästä, koska sellaiseen ei hänen mukaansa ole perusteita nykytiedon valossa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Talvet ovat vuonna 2100 lämmenneet seitsemän astetta ja kesät neljä.

Kirja kertoo, että ihmiskunnan kasvihuonepäästöjen vaikutus maapallolle tulevan auringon säteilyn tehoon kasvaa valitun mallin mukaan noin 8,5 wattia neliömetriä kohden, mikä on merkittävä määrä lisää lämmitystä koko maapallon pinnalle joka ikinen päivä. Tällä mallilla lämpötila maapallolla nousee nykymenolla vuosisadan loppuun noin neljä astetta. Mutta Suomessa siis vielä enemmän.

Kotakorven ennusteita lukiessa on muistettava, että niissä ei ole mukana tulevien 80 vuoden aikana tapahtuvaa tekniikan kehityksen, väestönkasvun, muuttovirtojen, liikenteen, asumisen tai energiantuotannon vaikutusta.

Runsaasti sateita

Miltä siis Suomessa näyttää vuonna 2100? Kirja vastaa kysymykseen tarkastellen erikseen jokaista vuodenaikaa.

Etelä-Suomessa vuodenvaihteet ovat harmaita ja vetisiä. Lapissa vielä lunta riittää, mutta sinnekin lumitalvi saapuu vuosi vuodelta myöhemmin. Lapissa helmikuu voi vielä olla luminen. Etelässä helmikuu on Kotakorven sanoin neljäs marraskuu. Terminen talvi ei tule etelään enää läheskään joka vuosi, ja pohjoisessakin se on kuukauden pari aiempaa lyhyempi.

Sademäärät kasvavat talvella keskimäärin viidenneksellä, käytännössä useilla kymmenillä millimetreillä. Etelä- ja Keski-Suomessa sade tulee yhä enemmän talven aikana vetenä ja tulvavedet nousevat helposti pelloille ja teille. Syysviljaan paljolti siirtyneessä viljelyssä tulvat vahingoittavat viljelmiä.

Tulvimisesta on tullut vuoteen 2100 mennessä aivan uuden kokoluokan ongelma. Meriveden nousu on lisännyt meritulvia, joita esiintyy nyt harva se vuosi.

Tarkasteluvuoteen mennessä merivesi on noussut Suomenlahdella noin 30 senttimetriä ja tulvariski on kolminkertaistunut. Pääkaupunkiseudulla se on noussut ehkä jopa kahdeksankertaiseksi. Myös Turussa ja Porissa tulvariski on kasvanut huomattavasti.

Rehevöityminen voimistuu

Hyvin ei mene sisävesilläkään. Ne yrittävät sopeutua lähes jäättömään elämään. Etelässä ei jäitä enää vuosisadan puolivälin jälkeen ole joka talvi edes muodostunut.

Vähenevä routa ja lyhenevä jääaika yhdessä kasvaneiden sateiden kanssa ovat lisänneet ravinteiden ja humuksen kulkeutumista vesistöihin.

Yhä pidempään jatkuva lumeton ja jäätön kausi sekä runsaat talvisateet lisäävät vesistöihin kulkeutuvaa ravinnetaakkaa, joka puolestaan lisää happikatoa talvella. Seurauksena on, että happi loppuu järvissä kesällä yhä aikaisemmin. Monet kasvit ja pohjaeliöt vähenevät. Rehevöityminen voimistuu.

Rakennukset ja tiestöt heikoilla

Sateisuus on haaste rakennetulle ympäristölle. Tiestö kärsii, rantatörmät sortuvat, rakennusten perustukset voivat vioittua rankkasateiden kuljettamista maamassoista. Sateet heikentävät varsinkin savimaan kantavuutta, jolloin kivitalojen perustukset ovat kovilla.

Ilman suhteellinen kosteus lisääntyy runsaasti ja kosteus pysyy pitkään, lokakuusta maaliskuuhun. Rakennusten vesirasitus kasvaa. Lisääntyneet viistosateet pitävät talojen seinät kosteina pitkään. Betoni kuluu aiempaa nopeammin. Eikä vesi tee hyvää puutaloillekaan.

Oma lukunsa ovat vedestä ja kosteudesta aiheutuvat home- ja lahoamisongelmat. Ne vaivaavat kaikenlaisia rakenteita.Ne uhkaavat myös ihmisen terveyttä, kun allergiat ja hengitystieoireet lisääntyvät.

Leutotalvisen ilmaston maa

Ilmastoluokituksessa Suomi on kuulunut lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin, jossa sateita tulee ympäri vuoden ja kesät ovat melko lyhyitä ja viileitä. Mutta vuonna 2100 ilmastotyyppi on muuttunut. Etelä- ja Länsi-Suomi on leutotalvisessa ilmastossa, jossa sateita tulee yhä ympäri vuoden, mutta kesät ovat pidempiä ja lämpimämpiä ja talvet selvästi leudompia.

Ilmaston muuttumisen myötä Suomen metsät ovat kokeneet hurjan muodonmuutoksen. Havupuut ovat siirtyneet kohti pohjoista. Etelässä lehtipuut valtaavat alaa. Mänty valtaa alaa kuuselta. Tykkylumi lisääntyy ja sen vauriot metsissä lisääntyvät. Lisääntyneet tuhohyönteiset iskevät ahnaasti vaurioituneeseen metsään.

Eläinlajeihin ilmastonmuutos vaikuttaa tietysti monella tapaa. Muuttuneessa ilmastossa kettujen elinolot ovat parantuneet, samoin villikanien, supikoirien, minkkien ja pesukarhujen.

Hyönteiset puolestaan ovat hätää kärsimässä. Kovakuoriaisia ja kärpäsiä on hävinnyt hirvittävällä vauhdilla, samoin muurahaisia ja mehiläisiä. Rehevöityminen ja hiilidioksidin lisääntyminen vie niiltä elintilan niityillä. Hyönteisten elinolosuhteet heikkenevät myös kuivuvilla soilla ja köyhtyvissä metsissä.

Samaan aikaan, kun pölyttäjien kato on syventynyt, Suomen metsiin ja viljelyksille on levinnyt lukematon määrä haitallisia hyönteisiä.

Kasvukausi pitenee hurjasti

Lämmennyt ilmasto on pidentänyt kasvukautta Suomessa paikoin peräti 12 viikolla. Ruuantuotannolle kasvuolosuhteet ovat ainutlaatuiset: pitkä kasvukausi, paljon lämpöä ja pitkä valoisa aika kesällä. Vehnää ja ruista viljellään vuonna 2100 kannattavasti koko maassa. Pellot ovat uusia kasveja pullollaan.

Toki maatalouden yllä on uhkiakin. Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, sateita voi tulla liikaa tai pitkä kuivuus ottaa sadosta veronsa. Eteläisessä Suomessa voidaan joutua taiteilemaan kuumuuden ja sateen riittävyyden kanssa.

Toisaalta, Kotakorpi muistuttaa, maatalouden päästöt ovat yksi suurimmista rehevöitymistä ja lajikatoa aiheuttavista tekijöistä. Huolenaiheet ovat tutut jo nykyajasta, kuten maatalouden fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin.

Aikataulut sekaisin

Lintulajit ja niiden yksilömäärät ovat vähentyneet huomattavasti vuoteen 2100 mennessä.

Kun kevät on aikaistunut – kesä alkaa jo vapusta – linnutkin ovat aikaistaneet pesintäänsä. Mutta kun linnunpoikaset kuoriutuvat, perhosen toukkia ei olekaan vielä liikkeellä.

Kevään lämpö saa kukat kukkimaan aikaisemmin, mutta pölyttäjät eivät olekaan viileä liikkeellä. Aikainen kevät herättää hyönteiset, mutta jos halla yllättää, ne paleltuvat.

Ilmaston lämpeneminen on johtanut aikatauluongelmiin. Erilainen rytmiikka häiritsee ekosysteemin toimivuutta.

Vielä voi vaikuttaa

Kotakorpi käy kirjassaan perinpohjaisesti läpi ilmastonmuutoksen vaikutuksia maamme eri kolkissa ja eri lajeille.

Jälkisanoissaan hän varoittaa turtumasta jatkuvaan ennätystulvaan: mittaushistorian korkeimpiin lämpötiloihin, pisimpiin helleputkiin, suurimpiin sademääriin tai voimakkaimpiin myrskyihin.

Hän korostaa, että kaikki ilmaston muuttumisessa ei ole väistämätöntä, vaan ihmiset voivat vielä valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuden muutosten suuruuteen: On väliä, laittaako takapihalleen nurmikon vaiko niityn. On väliä, kuoleeko joku pistiäinen sukupuuttoon.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset