KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Reni Eddo-Lodge pohtii kirjassaan valkoista valtaa – Rasismi ei katoa vaikenemalla

Reni Eddo-Lodge käyttää nykyään suurimman osan päivistään puhumalla valkoisille rasismista.

Reni Eddo-Lodge käyttää nykyään suurimman osan päivistään puhumalla valkoisille rasismista.

Rasismi syntyy valkoisten ennakkoluuloista, valta-asemasta ja etuoikeuksista. Etuoikeuksia voi olla vaikea hahmottaa, jos on syntynyt valkoiseksi.

Anni-Helena Leppälä
11.4.2021 16.00

Minä en enää keskustele valkoisten kanssa rasismista. En nyt tarkoita kaikkia valkoisia, vaan vain sitä suurta enemmistöä, joka kieltäytyy näkemästä rakenteellista rasismia ja sen ilmentymiä. – – Emotionaalinen kuilu johtuu siitä, että he eivät ole koko elämänsä aikana ymmärtäneet edustavansa valkoisen ihonvärinsä vuoksi normia, josta kaikki muut poikkeavat. Parhaassakin tapauksessa valkoisille on opetettu, ettei saa sanoa rodullistettujen olevan mitenkään ’erilaisia’, ettei vaan tulisi loukanneeksi.”

Näin alkoi Reni Eddo-Lodgen blogiteksti talvella 2014. Tekstin julkaistuaan hän todella uskoi, ettei enää puhuisi rasismista valkoisille. Toisin kuitenkin kävi. Julkaisu alkoi elää omaa elämäänsä, sitä jaettiin ympäri internetiä ja tavanomaisen rasististen viestien tulvan sijaan palaute olikin pääasiallisesti ihan muuta.

Nykyisin Eddo-Lodge käyttää suurimman osan päivistään puhumalla valkoisille rasismista. Hän on päätynyt keskustelemaan aiheesta muun muassa festareille, televisioon ja poliittisten konferenssien osallistujille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hänen kirjansa Miksi en enää puhu valkoisille rasismista vastaa niihin kysymyksiin, joita hänelle jatkuvasti esitetään, samalla se piirtää selkeäviivaisesti esiin millaista on olla rodullistettu historian ja tämän päivän Britanniassa.

Historian paino

Ymmärtääkseen rasismia ja sen juuria on tunnettava orjuuden historia. Orjuutta on helppo pitää kauan sitten tapahtuneena asiana, mutta esimerkiksi Brittiläisen imperiumin alueella orjuus lakkautettiin vajaa kaksisataa vuotta sitten, vuonna 1833. Britit ehtivät käydä orjakauppaa vuodesta 1562, joten orjalaitos oli kauemmin toiminnassa kuin mitä se on ollut lakkautettuna.

Orjakauppa oli kansainvälistä kauppaa, jossa valkoiset eurooppalaiset vaihtoivat afrikkalaiseliitin kanssa tuotteitaan mustaksi karjaksi kutsuttuihin orjiin. Musta karja oli ihanteellinen hyödyke, orjat olivat mitä tuottoisinta tavaraa ja mustien naisten lisääntymiselimistä tuli tuotantoväline, joiden synnyttämät lapset kuuluivat automaattisesti orjanomistajille.

Orjuuden lakkauttaminen ei suinkaan muuttanut mustien asemaa yhteiskunnassa taikaiskun tavoin. Koko orjuuden jälkeisen historian ajan valkoiset ovat jatkaneet rodullistettujen ihmisten sortoa.

Etenkin mustiin kohdistunut rakenteellinen rasismi on näkynyt poliisin ja mustien välisissä yhteenotoissa. Britanniassa asiaan havahduttiin vuonna 1982, jolloin Hedonin poliisiopisto perusti ensimmäisen monikulttuurisen yksikkönsä.

Yksikön toiminta ei vakuuttanut sen johtoon valittua tummaihoista sosiologian lehtori John Fernandesia. Hän toivoi, että opisto haluaisi korostaa antirasismia monikulttuurisuuden sijaan. Vakuuttaakseen opiston antirasistisen näkökulman hyödyllisyydestä Fernandes pyysi opiston opiskelijoita kirjoittamaan nimettömänä esseen aiheesta Britannian musta väestö. Vastaukset olivat järkyttäviä ja ne toistivat ikiaikaisia ennakkoluuloja, jotka saattoivat vaikuttaa tuon ajan poliisien toimintaan. Opisto ei kuitenkaan hyväksynyt antirasistista näkökulmaa ja Fernandes kieltäytyi opettamasta.

Rakenteellinen rasismi

Hedonin poliisiopiston monikulttuurisen yksikön syntyyn vaikutti raportti, jonka mukaan poliisin ja rodullisten välisten ongelmien syy oli etnisten ryhmien epäsuotuisa asema yhteiskunnassa, nykytermein rakenteellinen rasismi.

Rakenteellinen rasismi näkyy tilanteissa, jossa organisaatio ei palvele ihmisiä asianmukaisella ja ammattimaisella tavalla ihonvärin, kulttuurin tai etnisen taustan vuoksi.

Mikäli rasismi olisi aina yhtä helppoa havaita ja tuomita kuin äärioikeiston piirissä esiintyvä rasismi, antirasismi olisi helppoa, Eddo-Lodge kirjoittaa.

Mutta rakenteellinen rasismi on piilossa, ja sitä voi olla vaikea havaita.

”Koulutetut ja hyvätuloiset valkoiset ovat todennäköisesti vuokranantajia, toimitusjohtajia, rehtoreita ja yliopistojen vararehtoreita. Heillä on suurella varmuudella valtaa vaikuttaa toisten ihmisten elämään. – – Heidän rasisminsa on piilevää, he eivät sylje tuntemattomien päälle kadulla. Sen sijaan he hymyilevät myötätuntoisesti ihmisparalle, joka ei valitettavasti tällä kertaa saanut työpaikkaa. He nakkaavat roskakoriin CV:n, jonka laatijalla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi.”

Rakenteellinen rasismi ei tarkoita sitä, että vastakkain olisivat viattomat ja puhdasmieliset, sorretut rodullistetut ihmiset ja julmat ja pahantahtoiset valkoiset. Sen sijaan se viittaa siihen, miten kysymys ihonväristä estää yhtäläisten oikeuksien toteutumisen.

Valkoinen etuoikeus

Maailmaan on koodattu valmiita käsityksiä siitä mitä erilaisilta ihmisiltä odotetaan näiden ihonvärin, aksentin tai sosiaalisen aseman perusteella. Ihmisyyden oletusarvo on koodattu valkoiseksi.

Valkoisten oikeuksia ja olemassaoloa ei kyseenalaisteta: ”Epävirallisen määritelmän mukaan rasismi tarkoittaa ennakkoluuloja yhdistettynä valtaan. Myös rasistisesta syrjinnästä itse kärsivät ihmiset voivat olla julmia, kostonhaluisia ja ennakkoluuloisia. Jokainen meistä voi olla häijy toisia kohtaan ja tuomita muut ennen tutustumista. Tällä hetkellä valta-asemissa ei kuitenkaan ole tarpeeksi mustia ihmisiä, jotta valkoisia voisi syrjiä rasistisesti samassa mittakaavassa kuin mustia.”

Ihmisyyden oletusarvo on koodattu valkoiseksi.

Tästä johtuen valkoinen valtaväestö ei voi kokea rasismia. Rasismi tukee valkoisia, se antaa valtaa, jota ei ole ansaittu ja ylläpitää epätasa-arvoista maailmanjärjestystä.

Eddo-Lodge huomauttaa, että antirasistisen toiminnan strategian ja organisoinnin tulee olla niiden ihmisten johtamaa, jotka itse kärsivät rakenteellisesta epätasa-arvosta. Hän kuitenkin uskoo, että rasismin luonteen ymmärtävillä valkoisilla on toiminnassa tärkeä rooli. Valkoisten tuki voi olla aktivistien taloudellista tai hallinnollista tukea. Antirasismia on myös tarvittaessa puuttuminen rasistiseen häirintään.

Mutta ennen kaikkea rasismista ei saa vaieta: ”Valkoiset, teidän on puhuttava toisille valkoisille rasismista. Mikäli ansaitsemattomat etuoikeudet piinaavat liikaa, yrittäkää hyödyntää niitä.”

Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Suomentanut: Saana Rusi. 224 sivua. Gummerus 2021.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
04

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 
05

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään