690 miljoonaa maapallon asukasta saa liian vähän tai liian kehnoa ravintoa. Joukon pelätään kasvavan yli sadalla miljoonalla koronan vuoksi. Samaan aikaan toinen mokoma kärsii ylipainoisuuden haitoista.
Italiassa toimiva Barilla Center for Food & Nutrition Foundation (BCFN) etsii keinoja ruokkia kaikki maapallon asukkaat kunnolla ja ympäristöä vahingoittamatta.
Barrillan tuore raportti linkittää ruokakulttuurin, terveyden ja ilmaston. Sen mukaan esimerkiksi Afrikassa on mahdollista kunnioittaa paikallisia perinteitä ja mieltymyksiä samalla, kun edistetään terveellistä ja ympäristölle ystävällistä ruokakulttuuria.
Tutkimuksen kohteena oli viisi isoa maata: Nigeria, Kongon demokraattinen tasavalta, Etelä-Afrikka, Tansania ja Etiopia. Kulttuurieroista huolimatta tutkijat löysivät yhteisiä piirteitä, kuten tavan syödä tärkkelyspohjaiseen raaka-aineeseen perustuvia yhden ruokalajin aterioita.
Hinta ratkaisee
YK:n ruokajärjestö FAO arvioi, että yli kolmella miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon. Barrillan aiempien selvitysten mukaan 88 prosenttia maailman maista kärsii vakavasti aliravitsemuksesta tai ylensyömisen seurauksista.
Uusi raportti kehottaa kiinnittämään huomiota terveellisen ruuan hintoihin, sillä köyhien ja osin myöskään keskituloisten maiden asukkailla ei ole niihin varaa. Maataloudessa pitäisi painottaa terveysvaikutuksia viljelykasvien valinnassa.
Se on haaste esimerkiksi Zimbabwelle, jossa valtion rahoitus maataloudelle on riittämätöntä. Yritykset kannustaa pienviljelijöitä terveellisempiin valintoihin menestyvät heikosti.
Zimbabwe ei kärsi nälänhädästä, mutta silti päivittäisen ravinnontarpeen tyydyttäminen tuottaa vaikeuksia 2,4 miljoonalle kaupunkien asukkaalle.
Takaisin juurille
– Lapsemme eivät pidä pienistä jyvistä valmistetusta ruuasta, koska he ovat tottuneet maissijauhoon. Siksi kasvatamme maissia, Bulawayossa asuva pienviljelijä Fanyana Jamela selittää.
Barrilla perää viljelijöille lisää opastusta kestävistä menetelmistä, joilla tuottaa terveellistä ruokaa. Samalla on parannettava heidän mahdollisuuksiaan saada tuotteitaan myyntiin.
Säätiön johtava tutkija Katarzyna Dembska arvioi, että viljelijöiden kasvanut riippuvuus kaupallisista tuotantopanoksista on tehnyt alasta entistä haavoittuvamman. Hän kehottaa suosimaan perinteisiä menetelmiä ja alkuperäisiä lajikkeita.
uutiskirje 
