KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Napoleonin kuolemasta tänään 200 vuotta: Sotasankari ja suuri uudistaja – vai verenhimoinen itsevaltias ja orjuuden palauttaja?

Napoleonia muistellaan tänään Ranskassa ristiriitaisissa tunnelmissa.

Napoleonia muistellaan tänään Ranskassa ristiriitaisissa tunnelmissa. Kuva: Lehtikuva/Pascal Pochard-Casabianca

Ranskan presidentti saa asetella sanansa tarkkaan vielä 200 vuotta keisarin kuoleman jälkeen.

STT–Niilo Simojoki
5.5.2021 17.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Ranskassa ja muuallakin maailmassa muistetaan tänään Napoleon Bonaparten kuolemaa 200 vuotta sitten. Waterloossa vuonna 1815 viimeisen taistelunsa hävinnyt Ranskan keisari kuoli brittien vankeudessa syrjäisellä Saint Helenan saarella 5. toukokuuta 1821.

Historian jättiläisen perintö herättää yhä ristiriitaisia tunteita Ranskassa. Presidentti Emmanuel Macron aikoo pitää tänään puheen Napoleonin muistoksi ja laskea seppeleen tämän haudalle Pariisissa.

Macronin avustajakunnan mukaan huomionosoitukset eivät merkitse kaikkien Napoleonin tekojen, kuten veristen sotaretkien tai kertaalleen jo lakkautetun orjuuden laillistamisen hyväksymistä.

Outoa olisi myös Napoleonin merkkipäivän sivuuttaminen. Käytännössä koko Ranskan valtion nykyinen keskitetty hallintokoneisto sekä suuri osa maan koulutus- ja oikeusjärjestelmän rakenteista on perua Napoleonin valtakauden aikana tehdyistä uudistuksista.

Hajanaisten lakien kokoaminen yhdeksi ja kaikkia koskevaksi siviililaiksi (Code Civil/Code Napoleon) loi oikeudellisen perustan, joka levisi sekä valloitussotien että vapaaehtoisen omaksumisen myötä eri puolille Eurooppaa ja kauemmaskin.

Uudistuksen periaate oli kaikkien tasa-arvoisuus lain edessä. Mutta ei aivan kaikkien: lain mukaan aviomies on perheen pää, jota vaimon ja lasten tulee totella. Ranskan nykyinen tasa-arvoministeri Elisabeth Moreno luonnehtikin Napoleonia hiljattain ”erääksi kaikkien aikojen suurimmista misogynisteista (naisvihaaja)”.

Kenraaliksi 24-vuotiaana, keisariksi 35-vuotiaana

Toinen merkittävä tahra keisarinviitassa on ollut orjuus, jonka vuoksi Napoleonin muistelemista on pidetty suorastaan epäsopivana. Suuren vallankumouksen jälkeen orjuus lakkautettiin Ranskan siirtomaissa, mutta Napoleon palautti sen 1802. Useiden arvioiden mukaan kyse ei ollut niinkään rasismista kuin kylmistä valta- ja talouspoliittisista laskelmista.

– Napoleon toimi kuten muissakin kysymyksissä, ilman tunteita tai moraalia. Hän oli kyynikko, summaa entinen pääministeri Jean-Marc Ayrault uutistoimisto AFP:lle.

Tunteilu ja inhimillisen kärsimyksen kauhistelu ei kuulunut Napoleonin luonteenpiirteisiin myöskään roolissa, josta hänet tunnetaan parhaiten. Sotilaallisena nerona pidetyn Napoleonin operatiivisia ja taktisia taitoja kerrataan yhä upseerikoulutuksessa eri puolilla maailmaa. Hänet Waterloossa lopulta lyöneen Wellingtonin herttuankin sanotaan todenneen, että pieni ranskalainen on epäilemättä maailman kaikkien aikojen suurin sotapäällikkö.

Tuntematon korsikalainen tykistöupseeri nousi prikaatikenraaliksi vain 24-vuotiaana ansioistaan Toulonin piirityksessä 1793. Ranskan vallankumoukselliset kapinoinnilta pelastanut soturi kuitenkin päätti Ranskan tasavallan ajan vallankaappauksessa vain alle kymmenen vuotta myöhemmin. Paavi Pius VII kruunasi Napoleonin lopulta keisariksi 2. joulukuuta 1804 Pariisin Notre-Damessa.

Sodat veivät Napoleonin taisteluihin eri puolille Eurooppaa sekä Lähi-itää. Vuosi keisariksi julistautumisensa jälkeen hän saavutti kuuluisimman voittonsa ylivoimaisia Venäjän ja Itävallan joukkoja vastaan Austerlitzin taistelussa, nykyisen Tshekin alueella.

Eräs sivuvaikutus Napoleonin sodista ja niihin liittyvien vaihtuvien liittokuntien kudelmasta oli se, että Suomena tunnettu itäinen osa Ruotsista siirtyi Venäjän hallintaan vuonna 1809.

Hitler teki kunniakäynnin haudalle

Sotilaallisten voittojen sarja johti lopulta siihen, että Napoleonista tuli oman menestyksensä vanki eikä hän osannut pysähtyä, sanoo keisarista useita kirjoja kirjoittanut Charles-Eloi Vial uutiskanava France 24:lle.

– Napoleon sanoi rakastavansa sotaa taiteilijan tavoin. Hän oli kotonaan taistelukentällä. Bonaparten päätavoite oli vuoteen 1808 saakka puolustaa vallankumouksellista Ranskaa. Sen jälkeen hänen kunnianhimonsa vei hänet mukanaan, Vial arvioi.

Loiston ja kunnian tavoittelu ajoi Napoleonin vuonna 1812 tappioon päättyneelle sotaretkelle Venäjälle. Ennen nöyryyttävää vetäytymistä hän tosin pääsi aina Moskovaan saakka, toisin kuin toinen epäonninen idän valloittaja Adolf Hitler yli sata vuotta myöhemmin.

Ennen hyökkäystä Neuvostoliittoon Hitler vieraili kesällä 1940 Saksan valloittamassa Pariisissa ja myös ihailemansa Napoleonin haudalla Invalidikirkossa.

– Elämäni suurin ja hienoin hetki, natsidiktaattorin kerrotaan todenneen vierailun jälkeen.

Hitleriä ei todellakaan muisteta entisen Neuvostoliiton alueella hyvällä, mutta maahan hyökänneen ranskalaiskeisarin laita on aivan toisin.

– Me ihailemme hänen nousuaan ryysyistä rikkauksiin ja hänen kuolemaansa marttyyrina, muotoilee historioitsija Viktor Bezotnosny AFP:n haastattelussa.

”Ranskan pitäisi olla ylpeä supersankaristaan”

Leo Tolstoin Sota ja rauha -romaanissa ikuistetussa Borodinon taistelussa Moskovan lähistöllä syyskuussa 1812 kuoli yhdessä päivässä arviolta 70 000 sotilasta. Taistelusta kertovaa museota johtavan Vladimir Presnovin mukaan ”edes isänmaallisimmat venäläiset eivät pidä Napoleonia enää pelkästään valloittajana”.

Noin 2 000 ranskalaissotilasta jäi Venäjälle epäonnisen sotaretken jälkeen. Heistä yhden jälkeläinen on pietarilainen Marija Ljudko, joka niin ikään suhtautuu perhetaustaansa hyvin myönteisesti.

– Ranskan pitäisi olla ylpeä supersankaristaan, hän toteaa AFP:n haastattelussa.

Tappioita kärsinyt Napoleon pakotettiin luopumaan kruunustaan ja karkotettiin Välimerellä sijaitsevalle Elban saarelle 1814. Sieltä hän kuitenkin karkasi ja teki uskomattoman paluun niin kutsutun satapäiväisen keisarikunnan johtoon ennen lopullista tappiota Waterloossa.

Nöyryyttävästä vankeudestaan vieläkin kauemmas Saint Helenan saarelle entinen keisari ei enää palannut elävänä, mutta vuonna 1840 hän sai pramean haudan pääkaupungista.

Italialais-korsikalaiseen perheeseen vuonna 1769 syntynyt Napoleon (Napoleone di Buonaparte) on edelleen yksi maailmanhistorian suurimpia nimiä. Erään laskelman mukaan hänestä on kirjoitettu noin 85 000 kirjaa eli enemmän kuin yksi jokaiselle päivälle kuoleman jälkeen.

Napoleonin aikalainen, kirjailija Francois-Rene de Chateaubriand myönsi ihailleensa Bonaparten älyä mutta halveksineensa tämän itsevaltaisuutta. Chateaubriandin kuuluisan lausahduksen mukaan Napoleon valloitti lopulta maailman, mutta vasta kuolemansa jälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään