– Vielä viisi vuotta sitten emme tienneet mitään kiertotaloudesta, mutta tänään meidän jätteemme synnyttävät ympäristöneutraaleja tuotteita, joista saadaan vielä voittoakin, Argentiinan Monjessa toimivan noin 550 pienviljelijän osuuskunnan johtaja José Luis Barrinat sanoo.
Monjen maanviljelys- ja karjatalousosuuskunta sijaitsee 370 kilometriä Buenos Airesista, Santa Fen maakunnassa. Osuuskunnalla on noin 200 emakon sikala, josta myydään keskimäärin 90 porsasta viikossa.
Vielä hiljakkoin sikojen lanta kerättiin suuriin avolammikoihin, jotka erittivät suuria määriä metaania. Metaani on tärkeimpiä ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja.
Kaikki muuttui, kun vuonna 2018 tilalle tuotiin biokompostori. Biokompostori jäljittelee luontoa muuttamalla bakteerien avulla sikalan jätelietteen ja muun eloperäisen jätteen energiaksi.
Biokompostorin synnyttämällä biokaasulla on kaksi käyttötarkoitusta.
– Käytämme sitä sähkögeneraattorin ja viljankuivaajan polttoaineena. Me myös uutamme siitä luomulannoitteita, joita levitämme 35 hehtaarin pellollemme, Barrinat selittää.
Kasvu pysähtyi Argentiinan talousvaikeuksiin
Biokompostorin rakentaminen maksoi noin 80 000 euroa. Se ei olisi onnistunut ilman YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n avustusta ja Argentiinan kansallisen maatalousteknologian instituutin (INTA)a opastusta.
– Biokaasun käyttö ja tutkimus on kasvanut valtavasti sitten vuoden 2015, INTA:n kansainvälinen neuvonantaja Jorge Hilbert sanoo.
– Valitettavasti kehitys on pysähtynyt Argentiinan talousvaikeuksien vuoksi viimeisen kahden vuoden aikana.
Hilbert koordinoi EU:n rahoittamaa globaalia digitaalista biokaasuyhteistyöprojektia Argentiinassa. Viime vuonna projekti tutki markkinaolosuhteita Argentiinan lisäksi Etiopiassa, Ghanassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa. EU:ta kiinnostaa viedä biokaasuteknologiaansa kehittyviin maihin.
Argentiinasta havaittiin, että maassa toimii sata biokaasuvoimalaa ja että uusiutuvan energian pääpotentiaali on sikaloiden, lihakarjatuotannon ja meijeriteollisuuden jätteissä.
Resurssien haaskausta
Biokaasun tuotanto sai Argentiinassa merkittävän sysäyksen vuoden 2015 uusiutuvien energioiden tukilaista. Seuraavana vuonna käynnistyi valtion RenovAr-ohjelma, jonka puitteissa valtio lupaa ostaa kaiken muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön.
RenovArin ansiosta on joko rakennettu tai rakenteilla 36 suurta biokaasuvoimalaa, INTA:n tutkija, ympäristöinsinööri Mariano Butti sanoo. Ne tuottavat energiaa kansalliseen voimaverkkoon.
Buttin mukaan varsinkin pienillä ja keskisuurilla maatiloilla on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa.
– Vielä tänäänkin me Argentiinassa haaskaamme resursseja. Esimerkiksi Navarrossa on 20 000 asukasta ja 180 karjatilaa, joissa on yhteensä 38 000 nautaa. He tuottavat paikallisenergiansa kahdella dieselkoneella ja kaatavat karjan jätevedet jokeen sen sijaan, että käyttäisivät sen hyödyksi, Butti harmittelee.
Tilan koolla on merkitystä
INTA:n asiantuntija Ignacio Huerga arvioi, että biokaasun maatalousjätteestä tuottamisen näkymät vaihtelevat suuresti riippuen maatilojen koosta.
– Suurtilalliset voivat suunnitella miljoonien investointeja teknologiaan, joka tuodaan Saksan ja Italian kaltaisista maista. Pienemmät tuottajat jäävät yliopistoprojektien ja paikallisten yhtiöiden tarjoaman teknologian varaan, Huerga selittää.
– Taloudellisen kannattavuuden ongelma liittyy siihen, ettei kukaan Argentiinassa maksa toimintansa ympäristöseurausten kustannuksia. Jos niistä pitäisi maksaa, asiat olisivat toisin. Mutta joka tapauksessa biokaasuala varmasti kasvaa tässä maassa lähivuosina, Huerga sanoo.
Diego Barreiro on perustamansa biokompostorien valmistamiselle ja kaupallistamiselle omistautuneen Biomax-yhtiön asialla kiertänyt Argentiinaa 14 vuotta ja selittänyt järjestelmän etuja.
– Maanviljelijät alkavat tajuta, että karjankasvatuksen jätevedet eivät ole jätettä, vaan raaka-ainetta, josta voidaan luoda arvoa. Ympäristöongelmasta voi tulla taloudellisesti tuottava ratkaisu, Barreiro sanoo.
uutiskirje 
