KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Korona kärjisti Kolumbian kriisiä, taustalla suuri eriarvoisuus

Poliisit ovat ampuneet hengiltä kymmeniä mielenosoittajia ja pitkälti yli 2 000 on loukkaantunut protesteissa. Kuva on otettu toukokuussa Medellinissä.

Poliisit ovat ampuneet hengiltä kymmeniä mielenosoittajia ja pitkälti yli 2 000 on loukkaantunut protesteissa. Kuva on otettu toukokuussa Medellinissä. Kuva: Lehtikuva/Joaquin Sarmiento

Kolumbian hallitus ei ole toteuttanut vuoden 2016 rauhansopimuksessa luvattuja yhteiskunnallisia uudistuksia.

Arto Huovinen
5.6.2021 7.00

Laajat hallituksenvastaiset mielenosoitukset alkoivat Kolumbiassa yli viisi viikkoa sitten.

Kolumbiassa poliisi on puolustusministeriön alainen, ja se on vastannut kovilla otteilla. Human Rights Watch luokitteli viime viikon torstaihin mennessä 63 kuolemaa ”uskottaviksi”. Seuraavana päivänä kuoli 13 levottomuuksien keskipisteessä, Calin kaupungissa.

Suurin osa uhreista on aiheutunut poliisien ammuttua kovilla mielenosoittajia. Silminnäkijöiden mukaan ampujien joukossa on ollut myös siviilejä ja vapaalla olevia poliiseja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Poliisit ovat ampuneet kymmeniä mielenosoittajia.

Brittilehti Guardianin kirjeenvaihtaja kertoi tapauksesta, jossa mielenosoittajien kulkue törmäsi tiesulkuun Calin laidalla. Valkoisiin paitoihin pukeutuneet miehet ryhtyivät katumaastureistaan ampumaan kulkuetta, ja ainakin 10 ihmistä haavoittui. Tapauksesta on todisteena silminnäkijöiden kuvia ja videoita.

Kaikkiaan loukkaantuneita on pitkälti yli 2 000. Joukossa on kymmeniä silmävammoja saaneita. Epäilläänkin, että poliisit ampuvat tahallaan kumiluoteja kohti silmiä kuten Chilen mielenosoituksissa toissa vuonna.

Hallituspuolueen asennetta kuvaa senaattori Paola Holguinin lausunto viime viikolta: ”Älkää huijatko kansainvälistä yhteisöä ja lakatkaa itkemästä yhden silmän takia”.

Levottomuuksien aikana on kerrottu pidätettyihin kohdistuneesta kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta sekä sadoista kadonneista. Kidutettujen ruumiita kerrotaan löytyneen joista ja syrjäisten maanteiden varsilta.

Myös ainakin kaksi poliisia on surmattu. Perjantaina väkijoukko pieksi Calissa poliisin hengiltä. Tuluássa poltettiin viime viikolla oikeustalo.

Korona iski rajusti

Amerikan valtioiden järjestöön (OAS) kuuluva ihmisoikeuskomissio IACHR on vaatinut riippumatonta tutkimusta tapahtumista, samoin YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet.

Presidentti Iván Duquen hallitus ei suostu päästämään tutkijoita maahan, vaan sanoo tekevänsä ensin omat tutkintansa. Duquen mukaan joitakin yksittäisiä poliisin ylilyöntejä on tapahtunut.

Mielenosoitukset alkoivat huhtikuun 28. päivänä. Niiden välittömänä aiheena oli Duquen esittämä verouudistus, jossa olisi korotettu kulutusveroja. Protestoijien mukaan tämä olisi entisestään kurjistanut koronan jo kurittamien pienituloisten asemaa.

Korona on tänä keväänä iskenyt pahasti Kolumbiaan. Viime päivinä on raportoitu ennätyksellisistä, yli 500 päivittäisen kuolleen määristä. Kaikkiaan kuolleita 50 miljoonan asukkaan maassa on lähes 90 000.

Rokotusten tahti on ollut hidas: vasta alle 15 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Työttömyys on noussut 16 prosenttiin ja virallisen köyhyysrajan, 87 Yhdysvaltain dollarin, alle on pudonnut lähes kolme miljoonaa ihmistä lisää. Rajan alla on jo peräti 42,5 prosenttia kansasta.

Hallitus peruutti verouudistuksen sekä kiistellyn terveydenhoitouudistuksen, mutta tämä ei enää mielenosoittajille riittänyt. Nyt vaaditaan perustuloa, nuorten mahdollisuuksien parantamista sekä loppua poliisiväkivallalle.

Petetyt lupaukset

Kolumbia kuuluu taloudellisesti maailman epätasa-arvoisimpiin maihin. Vuoden 2016 rauhansopimuksen vasemmistolaisten Farc-sissien kanssa piti puuttua näihin juurisyihin, mutta lupaukset ovat jääneet toteuttamatta.

Rauhansopimuksen teki keskustaoikeistolainen presidentti Juan Manuel Santos, joka sai siitä Nobelin rauhanpalkinnon.

Santosin edeltäjä, kovan oikeiston Álvaro Uribe, yritti saada sopimuksen kaadetuksi. Vuoden 2018 kesällä presidentiksi valittiin Uriben suojatti Iván Duque, joka kävi kampanjansa rauhansopimuksen vastaisilla tunnuksilla. Oikeiston mielestä Farc pääsi sopimuksessa liian helpolla.

Rauhansopimuksen mukaan piti muun muassa tehdä maareformi. Duque on toteuttanut joitakin sosiaaliohjelmia, mutta isossa kuvassa mikään ei ole muuttunut.

Rauhansopimuksen mukaisesti Farc muuttui poliittiseksi puolueeksi ja sen sissit luopuivat aseista. Nyt monet heistä tuntevat itsensä petetyiksi, koska väkivalta erityisesti maaseudulla on jatkunut.

YK:n verifiointiryhmän viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa aseensa laskeneista Farcin sisseistä on kuitenkin yhä sitoutunut integroitumaan siviilielämään.

Vuoden 2016 jälkeen on murhattu yli tuhat vasemmistolaista aktiivia, ay-aktiivia ja ex-sissiä. Pelkästään tänä vuonna oli jo ennen mielenosoitusaaltoa tapahtunut 119 tällaista murhaa.

Tekijöiksi epäillään oikeiston kuolemanpartioita, joiden väitetään usein toimivan poliisin ja viranomaisten tieten.

Dan Kovalik Pittsburghin yliopistosta sanoo Truthout-sivustolla, että ”kun Farc on riisuttu aseista, eivät valtio ja sen puolisotilaalliset liittolaiset näe enää mitään estettä nitistää vasemmisto ja edistykselliset yhteiskunnalliset liikkeet”.

Osittain kysymys lienee myös silkasta rikollisuudesta ja esimerkiksi kokankasvatusalueiden valtaamisesta.

Laaja tyytymättömyys

Oikeisto väittää, että viime viikkojen protestien takana on rauhansopimukseen tyytymättömiä ex-sissejä.

Riippumattomien arvioiden mukaan kyse kuitenkin on pitkään muhineesta laajasta turhautumisesta epätasa-arvoon. Mielenosoittajien ydinjoukkoon kuuluu ay-aktiiveja, opiskelijoita, opettajia, sairaanhoitajia, viljelijöitä ja alkuperäiskansoihin kuuluvia.

Calin yliopiston sosiologian professori Carlos González sanoo Guardianin mukaan, että suuri osa Kolumbian eliitistä ei ymmärrä, että ”muutosvaatimukset tulevat ihmisiltä kaupunkien kaduilla, ei maaseudun aseellisilta sissiryhmiltä”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään