Tanskan kansankäräjät hyväksyi viime viikolla uuden lain, jonka nojalla maahan saapuvat turvapaikanhakijat lennätetään jatkossa johonkin toiseen maahan EU:n ulkopuolelle odottamaan turvapaikkapäätöstä.
Uusi vastaanottokeskus tai useampi sellainen on määrä rakentaa ilmeisesti Ruandaan tai johonkin muuhun afrikkalaiseen diktatuuriin.
Tanskan maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Mattias Tesfaye vieraili huhtikuussa Ruandassa ja allekirjoitti paikallisten viranomaisten kanssa aiesopimuksen maan turvapaikkapäätöksiä koskevan osaamisen vahvistamisesta.
Tanskalaislehti Jyllands-Postenin mukaan neuvotteluja vastaanottokeskuksen rakentamisesta on käyty myös Egyptin, Etiopian ja Tunisian hallitusten kanssa.
Uuden lain mukaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaville henkilöille annetaan turvapaikka siitä maasta, jossa vastaanottokeskus sijaitsee, tai vaihtoehtoisesti heidät siirretään YK:n hallinnoimaan pakolaisleiriin johonkin toiseen maahan. Myönteinen turvapaikkapäätös ei anna hakijalle oikeutta matkustaa Tanskaan.
Jos turvapaikkapäätös on kielteinen, isäntämaan vastuulla on palauttaa hakija takaisin alkuperämaahansa.
Maahanmuuttoministeri Tesfayen mukaan Tanskan uusi turvapaikkajärjestelmä tulee olemaan humaanimpi kuin nykyinen tilanne.
– Kun yhä harvempi siirtolainen hakee Tanskasta turvapaikkaa, myös hukkumiskuolemat Välimerellä vähenevät eivätkä yhtä monet ihmiset asetu alttiiksi ihmissalakuljettajien hyväksikäytölle, ministeri päätteli.
Tesfayen oma isä tuli 1970-luvulla Tanskaan pakolaisena sodan runtelemasta Etiopiasta ja työskenteli vuosien ajan telakalla Århusissa.
– Kun henkilö hakee turvapaikkaa Tanskasta, hän tietää, että hänet lähetetään takaisin Euroopan ulkopuolelle, perusteli puolestaan kansankäräjien maahanmuuttoasioita käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Rasmus Stoklund.
– Niinpä toivomme, että ihmiset eivät enää hakisi turvapaikkaa Tanskasta.
Tesfaye ja Stoklund kuuluvat molemmat Tanskan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, joka on tällä hetkellä maan ylivoimaisesti suurin puolue. Sosiaalidemokraatit voittivat selvästi vuonna 2019 pidetyt edelliset parlamenttivaalit ja muodostivat yksinään vähemmistöhallituksen.
Pääministeri Mette Frederiksenin puheenjohtajakaudella sosiaalidemokraatit ovat halunneet esiintyä ennen muuta maahanmuuttovastaisena puolueena. Frederiksen ehdotti jo vaalikampanjan aikana, että kaikki sosiaalitukea saavat maahanmuuttajat tulisi laittaa pakkotyöhön ja turvapaikanhakijat tulisi viedä YK:n leireille Pohjois-Afrikkaan.
Frederiksenin pääministerikaudella Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu entisestään. Maahanmuuttajien kotouttamisen sijaan hallitus on halunnut ryhtyä palauttamaan Tanskasta väliaikaisen oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia kotimaahansa. Huhtikuussa hallitus ilmoitti, että Syyrian pääkaupunki Damaskos oli turvallinen paikka, ja käynnisti syyrialaispakolaisten karkotusprosessit.
Tanskalla ei kuitenkaan ole pakolaisten palautussopimusta Syyrian hallituksen kanssa, joten karkotuspäätöksen saavat syyrialaiset suljetaan palautuskeskuksiin odottamaan maasta poistamista. Näissä laitoksissa olevat eivät saa tehdä töitä tai opiskella.
Syyriasta tulleista pakolaisista suurin osa on asunut Tanskassa yli viiden vuoden ajan.
Jyrkkä maahanmuuttovastainen linja on toistaiseksi vain kasvattanut sosiaalidemokraattien suosiota. Mielipidemittauksissa puolue on saanut parhaimmillaan yli 35 prosentin kannatuksen. Samalla Tanskan kansanpuolueen eli paikallisten persujen kannatus on pudonnut vaivaiseen kuuteen prosenttiin ja kansanpuoluettakin kiihkomielisempi Uusi porvaristo on mennyt kannatusmittauksissa sen ohi.
Uusi turvapaikkalaki hyväksyttiin kansankäräjillä oikeistopuolueiden tuella. Vasemmisto ja vihreät äänestivät lakiesitystä vastaan.
Tanskan edellinen oikeistohallitus oli sekin hyvin maahanmuuttovastainen. Venstre-puolueen hallitus kielsi musliminaisilta kasvohunnut, vaati turvapaikanhakijoita luovuttamaan koruja ja rahaa viranomaisille, hankaloitti perheenyhdistämistä ja kovensi tuomioita maahanmuuttajalähiöissä tehdyistä rikoksista.
uutiskirje 
