Puoluevaltuutetut ovat tyytyväisiä vasemmistoliiton hallituskauteen: On tähdättävä seuraavaankin hallitukseen

Tyytyväisyys käy ilmi Kansan Uutisten puoluevaltuutetuille tekemän kyselyn vastauksista.

Tulos ei ole varsinainen yllätys, sillä maaliskuussa julkistettu Puoluebarometri kertoi samaa: 62 prosenttia suomalaisista oli tyytyväisiä hallituksen toimintaan. Kaikkein tyytyväisimpiä siihen olivat sosiaalidemokraattien (97 prosenttia) ja vasemmistoliiton kannattajat (94 prosenttia).

Kyselyyn vastanneista 35 puoluevaltuuston jäsenestä erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä ilmoitti olevansa 22. Pääosin tyytyväisiä oli kymmenen. Kaksi ei ollut tyytyväisiä. Yksi totesi arvioinnin olevan vaikeaa koronapandemian vuoksi. Puoluevaltuutettuja on kaikkiaan 56.

Itsensä näköistä politiikkaa

Pirkanmaan Noora Tapion mielestä vasemmistoliitto on tehnyt itsensä näköistä politiikkaa hallituksessa.

– Vasemmistoliitto on onnistunut tuomaan omia arvojaan esiin päätöksenteossa, puoluevaltuuston kainuulainen puheenjohtaja Miikka Kortelainen arvioi.

– Vasemmistoliitto on tehnyt vakaata työtä pienituloisten hyväksi ilman turhanpäiväistä möykkää, sanoo Olli Kohonen, Pohjois-Pohjanmaa.

– Asiallisesta duunista ovat osoituksena myös oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste sekä julkisiin palveluihin nojaava sote-uudistus. Hallitus ei ole lähtenyt leikkauspolitiikan tielle vaikeina aikoina.

– Meillä on ollut paremmat vaikuttamismahdollisuudet kuin pitkään aikaan ja olemme myös osanneet käyttää niitä, Helsinkiä edustava Galia Suarez Katainen muistuttaa.

– Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vienyt eteenpäin hallitusohjelmatavoitteita, toteaa Marika Väisänen Helsingistä.

Hanna Jokinen Hämeestä muistuttaa siitä, että hallituksen ensimmäiset kaksi vuotta ovat olleet ennennäkemättömät koronapandemian takia.

– Vasemmistoliitto sai heti aluksi tärkeän voiton, kun aktiivimalli purettiin. Myös sitova hoitajamitoitus lakiin oli tärkeä teko. Sote-uudistus etenee ja pandemia on saatu kuriin Suomessa jo kahteen kertaan todella hyvin.

Vastuullisesti hallituksessa

– Vasemmistoliitto on toiminut vastuullisena hallituspuolueena, Tatu Ahponen Pirkanmaalta toteaa.

– Hallitusneuvotteluissa ei saatu kaikkia tavoitteita läpi, mutta niistä tärkeistä tavoitteista, joita sinne saatiin, ollaan pidetty tiukasti kiinni, sanoo Vesa Plath, Keski-Suomi.

– Kiperistä päätöksistä on hyvin infottu, kuten eläkeputken poistosta, Suvi Röntynen, Pohjois-Pohjanmaa, toteaa.

– Tiedostan, että vasemmistoliitto on toisiksi pienin hallituspuolueista ja tämä asettaa rajat vaikutusvallalle. Ministerimme ovat tehneet hyvää työtä, arvioi Eliel Kilpelä, Helsinki.

– Parasta on kuitenkin se toiveikkuuden ja luottamuksen ilmapiiri, jota hallitus on kaikesta huolimatta pystynyt ylläpitämään. Myös taloudellista tasa-arvoa lisäävät toimet ovat osoitus siitä, että hallituksen värillä on väliä.

– Hallituspohja on vasemmistoliitolle oikea, toisin kuin aiemmissa hallitusseikkailuissa kokoomuksen kanssa. Enemmän pitäisi tuoda esiin myös omia tavoitteita eikä vitsailla vasemmistoliiton olevan vakaa valtionhoitaja, Antero Eerola Uudeltamaalta analysoi.

– Vaikka on paljon asioita, jotka vasemmistoliitto takuulla tekisi toisin, mikäli olisi pääministeripuolue, on kokonaisuus pysynyt ihan hyvänä, puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Mira-Veera Auer, Helsinki, toteaa.

– Etenkin sosiaaliturvan, työttömyysturvan sekä opetuksen ja koulutuksen parissa olemme saaneet tavoitteitamme eteenpäin ja purettua viime hallituksen leikkauksia heikossa asemassa olevilta. Aktiivimallin purkaminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen tästä esimerkkeinä, valtuuston toinen varapuheenjohtaja Hanna Rokkanen luettelee.

Ministereitä kehutaan

Vasemmistoliiton ministereitä kiitetään.

– Ministerimme ovat määrätietoisesti ajaneet meille tärkeitä asioita nimenomaan heikoimpien olojen parantamiseksi. Lisäksi emme ole lähteneet mukaan näihin viimeaikaisiin politiikan teatteriesityksiin vaan olemme keskittyneet omaan työhömme, Juha Hiltunen Hämeestä muistuttaa.

– Kaikki ministerimme ovat toimineet aktiivisesti, aatteellisesti ja näyttävästi, arvioi Kaisa Korhonen, Savo-Karjala.

– Vasemmistoliitto on edistänyt onnistuneesti tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua sekä puolustanut suomalaista koulua hallituksessa. Vasemmistoliitto on myös kommentoinut koronatoimenpiteitä pragmaattisesti ja tieteeseen perustuen, sanoo Jaakko Lindfors, Varsinais-Suomi.

– Kärjessä olevat kansanedustajat ja ministerit ovat toimineet erinomaisesti julkisuudessa, yleisjäsen Roy Pietilä toteaa.

– Olen ylpeä ministeriemme työskentelystä ja esiintymisistä julkisuudessa, Uudenmaan Heini Liimatainen sanoo.

Keskusta kivenä kengässä

Eija Ailasmaa, Satakunta, ei ole täysin tyytyväinen onnistumiseen.

– Se johtunee keskustapuolueen mukana olosta ja sen käyttämästä painostuksesta. Asia on vaikea, koska vaihtoehtoinen hallitus olisi äärioikeistolainen, eli hallituksessa on kuitenkin nyt oltava, hän toteaa.

Hänestä hallitusohjelma on hyvä, mutta ei sitä ole koronan takia ehditty paljon toteuttaa. Hanna Rokkasella on samansuuntainen käsitys keskustan roolista hallituksessa.

– Olemme joutuneet luopumaan kannattajillemme tärkeistä lisäpäiväoikeudesta ja turvekannastamme lähinnä keskustan kokoaan suuremman vaa’ankieliaseman ja omien tavoitteidensa ajamisen vuoksi. Enemmän olemme saaneet kuitenkin aikaan hyvää olemalla mukana.

Koulutusasioissa onnistuttiin

Eniten kiitosta saivat saavutukset koulutuksen sektorilla. Oppivelvollisuuden pidentämisen ja toisen asteen koulutuksen muuttumisen maksuttomaksi mainitsi 18 puoluevaltuutettua.

– Oppivelvollisuusiän nosto ja maksuttomuus on huima saavutus, Hilkka Haaga, Pohjois-Pohjanmaa, korostaa.

– Vasemmistoliitto on onnistunut erinomaisesti tuomaan hallituksessa esiin omaa linjaansa, ja edistämään Li Anderssonin ja Jussi Saramon kautta koulutuksen ja opetuksen asioita. Erityisesti kuntasektorin näkökulmasta olen kiitollinen Aino-Kaisa Pekoselle, sillä raskas koronavastuu on hoidettu erinomaisesti, Irma Hirsjärvi, Keski-Suomi, luettelee.

Myös Tommi Sauvolainen, Lappi, mainitsee oppivelvollisuuden laajentamisen ja koulutukseen panostamisen.

– Hyvä asia, on että on pystytty pitämään vähäosaisten puolia, hän sanoo.

– Etenkin opetuspuolen asioiden parantuminen on onnistunut, toteaa Jorma Rand, Varsinais-Suomi.

– Pieni puolue ei hallituksessa voi saada kaikkea läpi, mutta mielestäni olemme onnistuneet etenkin koulutuspolitiikassa, Elina Vainikainen, Helsinki, arvioi.

– Oppivelvollisuuden uudistuksesta saisimme tiedottaa enemmän, onhan se historiallinen saavutuksemme, Albana Mustafi toivoo Lapista.

– Erityisen ilahduttavana pidän sitä, miten hallitus on muuttanut koulutuspolitiikan suuntaa. Myös sosiaaliturvan kokonaisuudistusta tehdään nyt kestävältä ja toimivalta pohjalta käsin, Noora Tapio sanoo.

Kulttuurisektori hoidettiin huonosti

Huomautettavaakin on, vaikka moni toteaa, että hallituksessa oleminen tarkoittaa vääjäämättä kompromissien tekemistä. Eniten puoluevaltuutettuja on jäänyt vaivaamaan toiminta kulttuurisektorilla pandemian aikana.

– Tsemppiterveiset eivät auta, kun elinkeino kielletään, Heini Liimatainen muistuttaa.

– Alan rakenteet ovat erilaiset verrattuna moneen muuhun toimialaan ja kevytyrittäjinä tai freelancereina toimivien toimeentulo on todella tiukilla, sillä monella alan ammattilaisella ei ole mahdollisuutta työttömyysturvaan, saati ansiosidonnaiseen, Hilkka Haaga sanoo.

– Väliaikainen perustulo olisi ratkaissut monia ongelmia, joita kulttuurin kenttä on kohdannut, Vesa Plath ehdottaa.

– Olen tyytyväinen, että vasemmiston viesti kulttuurin ja pienyrittäjien puolesta on vihdoin alkanut kuulua. Siellä on myös avaimia työllisyyden kohentamiseen, Irma Hirsjärvi sanoo.

Panoksia työllisyyden hoitoon

Lisäksi työllisyydenhoitoa pohdittiin.

– Työttömyyspäivärahaa pitäisi pyrkiä nostamaan, ja vuorotteluvapaan palauttaminen alkuperäisen mittaiseksi olisi työllisyystoimi, Tommi Sauvolainen ehdottaa.

Eija Ailasmaa sanoo, että työllisyys on jäänyt hoitamatta. Sen sijaan hän näkee, että tilalle on tullut tukku heikennyksiä erityisesti työntekijöiden oikeuksiin.

Mira-Veera Auer edellyttää muun muassa voimakkaampia toimia eriarvoisuuden poistamiseksi, jotta voisi antaa hallitukselle kiitettävän arvosanan. Niitä ovat työlainsäädännön korjaaminen matalapalkka-alojen työntekijöiden turvaksi esimerkiksi vuokratyön ja osa-aikatyön tarkemmalla sääntelyllä, vastentahtoisten nollatuntisopimusten kieltämisellä, alipalkkauksen kriminalisoinnilla. Lisäksi hän odottaa vastikkeetonta perustuloa, aseviennin lopettamista sotaa käyviin maihin, opintotuen korotusta ja työttömien tukemista.

Galia Suarez Katainen toivoi näkyvämpää painostusta hoiva-alan työehtojen parantamiseksi.

– Palkat ovat surkeita eivätkä vastaa tämän päivän elintasoa tai työn vaativuustasoa, hän sanoo.

Ympäristölle enemmän huomiota

Ilmaston suhteen kaivataan lisää toimia.

– Ilmastopolitiikka saisi olla kunnianhimoisempaa, Elina Vainikainen toivoo.

– Ilmastotoimien kanssa hallituksen olisi tarpeen kirittää vauhtia, sillä nyt keskustan jarrulinja on saanut liian suuren painoarvon, Noora Tapio arvioi.

– Enemmän voisi pitää meteliä ympäristöasioista, nyt jätetään homma lähinnä vihreille ja keskustalle, Joni Orava, Savo-Karjala, arvioi.

Sekä kaivoslaki että turpeen energiakäyttö saivat mainintoja.

– Kaivoslaki olisi saanut jo mennä eteenpäin, ja tiukempana. Myös turveratkaisussa oli toivomisen varaa, Kaisa Korhonen sanoo..

Asekaupat surettavat

Hävittäjähankinnat ja asekaupat ärsyttävät useita puoluevaltuutettuja.

– Suomelle ylikalliita hävittäjähankintoja kohtaan olisi pitänyt olla huomattavasti kriittisempi. Määrän ja hinnan alentamisesta olisi pitänyt tehdä konkreettisia esityksiä. Seuraava kamppailu käydään siitä, että torjutaan kenraalien toive amerikkalaisesta F-35:sta, Antero Eerola sanoo.

– Myös asekauppa-asioissa on lepsuiltu. Asekauppa ja asehankintojen suunnittelu ovat jatkuneet ihmisoikeuksia polkevien Turkin ja Israelin kanssa.

– Olisin kaivannut hiukan enemmän kriittistä tarkastelua, varsinkin kun hankkeen lopulliset kustannukset selkeästi tulevat kasvamaan holtittomasti, Roy Pietilä sanoo.

Myös Helsinkiä edustava Mike Pohjola mainitsee asekaupat sotaa käyvien ja ihmisoikeuksia polkevien maiden kanssa.

– Hallitusohjelmassa tämä korjattiin, ja itse puoluevaltuustossa kannatin hallitukseen menoa sillä varauksella, että tästä myös pidetään kiinni. Siitä on kuitenkin luistettu, ja nyt näemme, miten Suomen asekauppakumppani testaa myytävää kalustoa palestiinalaisiin siviileihin, hän suree.

Parantamisen varaa

Translain uudistamisen mainitsi kolme puoluevaltuutettua.

– Translain uudistusprosessin hitaus on huolestuttavaa, sillä nykyinen laki rikkoo ihmisoikeuksia räikeästi, Noora Tapio sanoo.

Yksittäisiä mainintoja sai moni asia.

Hanna Rokkasen mielestä terapiatakuuta pitäisi kiirehtiä. Tenon kalastuksen täyskielto ihmetyttää Lapin Anni Ahlakorpea. Jorma Rand toivoo paneutumista vanhusten yksinäisyyden ehkäisemiseen.

– Ehkä olisin toivonut vielä rohkeampia panostuksia infrahankkeisiin. Esimerkiksi kaksoisraide vähintään Ouluun asti olisi tällainen panostus, joka olisi tärkeää ympäristön mutta myös elinkeinoelämän kannalta, Olli Kohonen ehdottaa.

– Veroparatiisit on nostettu esiin heikosti, Aaro Granroth, Lappi, arvioi.

Chau Nguyen, Uusimaa, on huolissaan opiskelijoiden puolesta.

– Viime lukuvuonna tehtiin päätös opintotukikuukausista ja opintopistevaatimusten väliaikaisesta huojennuksesta, mutta tämän vuoden osalta asia on aiheuttanut epätietoisuutta ja väsymystä.

– Minua kaivelee listaamattomien yritysten verohelpotukset ja yritystukien koskemattomuus. Ymmärrän, että nämä ovat hallitusohjelmassa suojattuja, mutta on jotenkin käsittämätöntä, että vaikka hallituksessa on kaksi vasemmistolaista puoluetta näihin ei kuitenkaan saada tolkkua, Eliel Kilpelä sanoo.

– Omissa mielikuvissani punavihreä hallitus valmistautuisi tulevaisuuteen ja työn murrokseen isommalla veroremontilla.

– Pitäisi vielä enemmän panostaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Esimerkiksi sosiaaliturvaa tulisi parantaa ja sote-palveluiden asiakasmaksuja kohtuullistaa, Elina Nykyri, Uusimaa, arvioi.

Maailman paras

Myös koronapandemian hoitamisessa hallituksen arvioidaan onnistuneen hyvin.

– Koronan hillitsemisessä maailman parhaiten. Siitä on edes opposition vaikea valittaa, Mike Pohjola sanoo.

– Toisin kuin monissa Euroopan maissa Suomen punavihreä kansanrintamahallitus on löytänyt hyvän tasapainon rajoitusten ja yhteiskunnan auki pitämisen välillä. Suunta on kohti normaalioloja, Antero Eerola arvioi.

– Samalla pitää kuitenkin välittömästi käynnistää jälleenrakennustyö, jolla koronan tuomat vauriot korjataan suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Näin haastavissa tilanteissa hallitus on toiminut ihan hyvin. Ihmiset eivät osaa huomioida tartunnan vakavuutta, kun rajoituksia on pienennetty, Jorma Rand sanoo.

– Terveydellisten toimien ohella myös kunnille suunnatuilla avustuksilla on ollut merkittävä hyvinvointivaikutus, Antti Knuuttila Pohjanmaalta sanoo.

Säätämisen varaa koronan hoidossa

Monissa asioissa olisi kuitenkin ollut aihetta tarkempaan säätämiseen.

– Heitteille jätettiin palvelualojen, etenkin majoitus- ja ravitsemisalojen työntekijät. Tukia olisi pitänyt osoittaa vielä enemmän työntekijöille ja tehdä heidän osaltaan tukevia päätöksiä, Suvi Röntynen pohtii.

– Päätökset esimerkiksi kokoontumisista olisi tullut siirtää terveys- ja sosiaaliministeriölle eikä aluevirastoille, Eija Ailasmaa arvioi.

– Hoitajien korona-korvausten sivuuttaminen näytti alan näkökulmasta pahalta. Alan korona-kuormitus näkyy nyt esimerkiksi isona hankaluutena saada kesäsijaisia, arvioi Hanna Jokinen, Häme.

– Utsjoen kunta on ollut todellisessa ahdingossa, kun Norjan raja pysyy kiinni, eikä Suomi yritä aktiivisesti tehdä asialle mitään, kun raja niputettiin yhteen Ruotsin rajan kanssa, sanoo Anni Ahlakorpi.

– Olisi myös pitänyt tehdä enemmän yhteiskunnan avoimena pitämiseen tähtääviä valintoja, ei vain terveyden suojeluun perustuvia päätöksiä. Esimerkiksi testausstrategiasta ovat puuttuneet pikatestit, Kirsi Pihlaja Helsingistä toteaa.

– Pienyrittäjien asemaa olisi pitänyt tukea paremmin. Kunnan apu on ollut vaillinaista ja se on aiheuttanut suuresti ongelmia yrittäjille, Chau Nguyen toteaa.

– Kulttuurialojen ihmisten toimeentuloon hallituksen päätösten vaikutukset ovat olleet varsin merkittäviä. Tässä suhteessa hallituksella on itsetutkiskelun paikka, Miikka Kortelainen arvioi.

Kulttuurialat mainitsi moni.

– Ei olisi pitänyt jäädä jumiin olemassa olevien tukirakenteiden kanssa vaan luoda kulttuurialalle kompensaatiomalli, Kirsi Pihlaja sanoo.

– Kulttuurialan ahdinkoon hallitus heräsi aika myöhään ollakseen niin kulttuurimyönteinen kuin väittää, Eliel Kilpelä, Helsinki, muistuttaa.

– On täysin kohtuutonta, että yli satatuhatta ihmistä työllistävä kulttuuriala on joutunut rajuimpien rajoitusten kohteeksi, vaikka esimerkiksi teattereissa ja elokuvateattereissa pystytään erinomaisesti pitämään huolta turvallisuudesta, Mike Pohjola sanoo.

– Syytän tästä erityisesti aiempaa kulttuuriministeri Annika Saarikkoa, joka oli selvästi kiinnostuneempi keskustan äänestäjien kosiskelusta kuin oman salkkunsa hoitamisesta.

– Kiitän vasemmistoliittoa siitä, että puolue on ollut hallituksen sisällä aktiivinen kulttuuritoimijoiden toimeentulon edistämisessä ja tapahtumien avaamisessa terveysturvallisesti, Jaakko Lindfors sanoo.

– Petraamisen varaa on ollut kotihoidosta riippuvaisten monisairaiden terveydenhuollossa. Olisi pitänyt vaatia lisämiehitystä hoivakoteihin ja kotihoitoon. Nuorille olisi pitänyt järjestää mahdollisuudet harrastaa, jotta olisi voitu ennaltaehkäistä muun muassa mielenterveysongelmia, Galia Suarez Katainen sanoo.

Tähdättävä seuraavaan hallitukseen?

Hallituskauden toisella puoliskolla hallituksen tulee puoluevaltuutettujen mielestä keskittyä toteuttamaan hallitusohjelmaa.

– Kompromisseilla Suomea rakennetaan, kuten hyvinvointivaltiotakin rakennettiin 50–70-luvuilla. Hallituskokoonpano on hyvinvointivaltion rakentamista ajatellen erinomainen, Jaakko Lindfors sanoo.

Antero Eerolan mielestä hallituksen pitää valmistautua jatkamaan vielä seuraavatkin neljä vuotta.

– Tämä onnistuu vahvistamalla työllisyyttä ja hyvinvointivaltiota. Perussuomalaisten ja yhä enemmän oikealle kaartavan kokoomuksen kauhugalleriaa ei pidä päästää valtaan.

– Hallitusohjelmaa tulee noudattaa siltä osin, kun se koronan varjossa on mahdollista. Samalla kuitenkin pitää löytyä myös joustoa muiden hallituspuolueiden suuntaan. On vaikea kuvitella, miten vasemmistoliitto hyötyisi hallitusveneen keikuttamisesta tai jopa mahdollisesta hallituksen kaatumisesta, Antti Knuuttila sanoo.

– Kiireisin asia on kulttuurialan pelastaminen. Sen ohella koronatoimet voivat jatkua nykyisellään, Mike Pohjola sanoo.

– Kun pahin tulipalo on sammutettu, on aika ottaa käyttöön vastikkeeton perustulo sekä pitää huolta Suomen kansainvälisistä velvollisuuksista.

Työelämään panoksia

Työelämäasiat olivat yhtä monen huoli. Suvi Röntynen, Pohjois-Pohjanmaa, nostaa esiin hallitusohjelman kohdan Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi.

– Tässä kohdassa riittää vielä töitä. Erityisen tärkeää on yhteistoimintalainlain uudistaminen, työsuojelu, nollatuntisopimukset sekä työhyvinvoinnin kehittäminen, hän sanoo.

– Hallituksen pitää pitää huolta suomalaisesta työelämästä niin, että Suomessa palkallaan voi tulla toimeen. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman tarveharkinta tulee säilyttää,Tommi Sauvolainen sanoo.

– Jos yleissitova työehtojärjestelmä purkautuu, on lainsäädäntöön saatava laajasti työntekijää suojaavaa uutta lainsäädäntöä, Hanna Rokkanen tarkentaa.

Jorma Rand pitää työllisyysasteen parantamista tärkeänä.

– Suomi tarvitsee ulkopuolista työvoimaa ja sen säännöt pitäisi tehdä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, hän toteaa.

– Parantaa ansiosidonnaisen turvaa, lyhyempi karenssi ja lyhyemmät työssäoloehdot . Parantaa kotouttamista ja kielen oppimista, käynnistää selvitys siitä, miten yritykset otetaan osaksi kotouttamista. Kannustinloukun poisto, työnteon olla aina kannattavampaa kuin täysi työttömyys, Uudenmaan Chau Nguyen luettelee.

– Työllisyyden kannalta tärkeää olisi saada ikuis- ja täydennyskoulutukseen resurssit joka puolella maata, painopiste pk-yritysten työllisyyden kasvuun ja järjestöjen toimintakyvyn säilymiseen. Viennin kannalta yritystuet olisi syytä kohdentaa voimakkaasti jalostusasteen nousuun ekologisen siirtymän mukana, Irma Hirsjärvi sanoo.

Opetuksen rahoja on vartioitava

Noora Tapio luettelee odotuksiaan: translaki, ilmastolaki, perhevapaauudistus, luonnonsuojelulain sekä kestävään liikenteeseen liittyvien päätösten onnistuminen.

Anni Ahlakorpi muistuttaa Lapin tarpeista.

– Saamelaiskäräjälakimuutos on vietävä kunnialla maaliin, samoin totuus- ja sovintokomission toiminta. Myös ILO169-sopimus tulee ratifioida vielä tämän hallituskauden aikana.

– Oppivelvollisuuden jatkamisesta johtuvan lisäresursoinnin tarpeen seuraaminen on tärkeää. Nyt keskiasteelle tulee lisää oppilaita, joilla on vaikeuksia opiskelussa, Joni Orava muistuttaa.

– Tulee viestiä vielä selkeämmin ja suunnata toimenpiteitä siihen, että ympäristöteot ovat myös taloustekoja, Hilkka Haaga uskoo.

– On huolehdittava siitä, että eriarvoistumiskehitys saataisiin pysähtymään nopeasti, Vesa Plath sanoo.

– Kulttuurin ja tieteen rahoitukselle pitäisi tehdä jotain, Eliel Kilpelä sanoo.

– Vaikka lasku kulttuurirahoituksesta johtuisi suuresta lovesta veikkausrahoissa, se kuitenkin näyttää kansalaisten silmissä aika ikävältä. Hallitus, joka kertoo panostavansa kulttuuriin, tosiasiassa leikkaa kulttuurilta.