KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sodan ajan eurooppalaiset asetelmat tiivistyvät ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

Juha Drufva
15.7.2021 14.00

Arvo Myllymäki

Muoniossa asuva Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Arvo Myllymäki (s. 1945) on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut kolme historiallista tietokirjaa ja neljä dokumentaarista romaania

Arvo Myllymäen isä oli ukrainalainen sotavanki ja äiti Kuortaneelta. Myllymäki löysi isänsä vuonna 1978 osin Urho Kekkosen ja Vladimir Stepanovin avulla. Hän tapasi isänsä ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1978.

Myllymäen esikoisromaani Vihan ja rakkauden päivät (Helsinki-Kirjat 2011) käsittelee tätä isän tapaamisen teemaa. Romaanin pohjalta lapualainen Larvateatteri teki näytelmän Aarre, ryssän äpärä, jonka kantaesitys oli keväällä 2016.

Myllymäki on kirjoittanut teoksen Vaasan sotavankileiristä nimellä Kurileiri (Minerva 2013). Se käsitteli jatkosodan alussa Kerimäen Riitasensuon ja myöhemmin Vanhaan Vaasaan siirretyn, rikkeisiin syyllistyneiden neuvostosotavankien erityisleiriä. Myllymäen isä oli tuon ankaran leirin sotavanki.

Korpikommunisti (Into-Kustannus 2016) käsitteli Lapin kommunistiliikettä kolarilaisen korpikommunisti Eemeli Lakkalan elämää. Tietokirja Punamultamies ilmestyi 2017.

Dokumenttiromaani Mies isänmaan takapihalla (Atrain&Nord 2019) kertoo Espanjan sisällissotaan osallistuneen Vilho Saarisen tarinan.

Myllymäki on kirjoittanut myös romaanin Tampereen 1960-luvun opiskelijaelämästä suurten ikäluokkien tarinan nimellä Kytköksiä ja katkoksia (Books on Demand 2016).

Jatkosodassa suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia, joista sotavankileireillä sai surmansa yli 22 000, heistä 1019 ammuttiin leireillä, muut kuolivat nälkään ja sairauksiin. Sodan aiheuttaman työvoimapulan helpottamiseksi sotavankeja käytettiin työvoimana varsinkin maataloudessa.

Sotavankeus on lähtökohtana myös Arvo Myllymäen (s.1945) romaanissa Niin kaukana on ikäväsi maa. Päähenkilö Hans-Peter Thoma on Ukrainan saksalainen, kotoisin Irpinistä. Hänen vanhempansa muuttivat Ukrainasta Saksan Wiesbadeniin ennen sotaa Hans-Peterin ollessa puna-armeijassa.

Hans-Peter jää suomalaisten vangiksi vuonna 1943 Viipurin lähellä. Vaasan vankileiriltä hänet toimitetaan Uudenkaarlepyyn naapurikuntaan Jepualle talvisodassa sotaleskeksi jääneen Birgitta Sjöbergin maatilalle.

Ukrainan saksalaisena ja neuvostosotavankina Hans-Peter on koko ajan kahden tulen välissä.

Hän on ammatiltaan puutarhuri, ja työskenteli ennen sotaa Terijoen länsipuolella sijainneella puutarhaviljelmällä. Pohjanmaalle hentona yhdyssiteenä on se, että närpiöläissyntyinen mies oli kunnostautunut kyseisessä keisarillisessa puutarhassa mehevien tomaattilajikkeiden kehittäjänä, ja Pohjanmaalle muutettuaan hän oli kohonnut Pohjanmaan tomaattikeisariksi tuodessaan kasvihuoneviljelyn Närpiöön.

Nuori veri kuumenee

Birgitta ja Hans-Peter ovat syntyneet vuonna 1917. Nuori veri kuumenee vähitellen molemmin puolin. Sota laittaa ihmisten väliset suhteet uusiksi. Niin myös Hans-Peter ja Birgitta, sekä Birgitan sisarukset Tauno ja Ingrid joutuvat tilanteeseen, jota rauhan aikana ei voi edes kuvitella. Asetelma on monimutkainen, toisaalta siinä tiivistyy sodan ajan eurooppalaiset asetelmat niin kansallisesti kuin ideologisestikin.

Birgitan miesvainaja oli innokas IKL:n kannattaja, nuorempi veli Tauno tuntee Ukrainan olot hieman eri näkökulmasta kuin Hans-Peter. Tauno on liittynyt vapaaehtoisesti natsi-Saksan SS-joukkoihin ja taistellut myös Ukrainassa. Tauno kertoo Hans-Peterille, että osa ukrainalaisista partisaaneista tuki SS-joukkoja ja vahvemmat partisaanijoukot olivat asettuneet puna-armeijan puolelle.

Kun sota loppuu, Hans-Peter pakenee Ruotsiin, Birgitta seuraa vähän ajan kuluttua. Uusi elämä alkaa maatilalla pienessä kylässä Uumajan lähellä Birgitan tädin hoivissa. Menneisyys ei hevin hellitä otettaan Hans-Peterin elämässä, mutta elämä ja hyvinvointiyhteiskunta etenee niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin.

Babi Jar Ukrainan kipupisteenä

Babi Jarin hirmutöistä on vaiettu niin Ukrainassa kuin Saksassa. Tämän Hans-Peter oivaltaa saadessaan käsiinsä Jevtušenkon Babi Jar -runon. Hans-Peter pohdiskelee vuonna 1964, ennen ukrainalaisen Nikita Hruštšovin syrjäyttämistä:

”Olen kuohuksissani, koska tajuan myös ukrainalaisten ja mahdollisesti myös ukrainansaksalaisten sotkeutuneen hirmutöihin. Tauno tiesi synnyinmaani jakolinjat paremmin kuin minä. Länsi-Ukraina katseli länteen ja Donbassin alue itään… Epäyhtenäistä Ukrainaa, jonka kansojen identiteetti on ollut heikko, vahvemman on ollut helppo pyörittää. Saksalaismiehitys oli vain välivaihe, mutta Neuvostoliitto on ja näyttää pysyvän. Ukraina on vain yksi osa Moskovan johtamaa suurvaltaa eikä mikään sooloileva erityistasavalta.”

Menetettyjen mahdollisuuksien Ukraina

Tietynlainen ristiin puhumisen tekniikka toimii hyvin henkilöiden monologien kautta, kun heitä ei laiteta keskenään suoraan dialogiin. Henkilöiden monologit valottavat asioita ja tapahtumia monesta eri näkökulmasta. He edustavat paitsi eri kansallisuuksia, myös eri ideologioita, ammatteja ja sukupolvia.

Samalla tämä on eräänlainen kehitysromaani, jossa henkilöt tekevät sovinnon menneisyyden kanssa, kun asiat muuttuvat varsinkin Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa parempaan suuntaan.

Myllymäki kirjoittaa kevyellä kädellä, mutta terävän oivaltavasti raskaasta, vaietusta aiheesta.

Lopussa vuonna 1992 vieraillessaan itsenäistyneessä Ukrainassa, Hans-Peter jättää hyvästit vanhalle kotiseudulleen, menetettyjen mahdollisuuksien maalle.

Ja tänä päivänä voimme kysyä, miten on mahdollista, että tämä kulttuurisesti rikas, Venäjän ja Euroopan vilja-aitta on sellaisessa jumissa kuin se tällä hetkellä on? Muistaakseni Henry Kissinger oli joskus ehdottanut Ukrainan valtion johtohenkilöille, että heidän olisi parasta valita Venäjän suhteen Suomen tie?

Myllymäen kipeistä asioista kiihkottomasti ja monipuolisesti kertova romaani antaa tässäkin suhteessa paljon ajattelemisen aihetta.

Arvo Myllymäki: Niin kaukana on ikäväsi maa – Historiallinen romaani. Atrain & Nord 2021. 245 sivua.

Arvo Myllymäki

Muoniossa asuva Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Arvo Myllymäki (s. 1945) on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut kolme historiallista tietokirjaa ja neljä dokumentaarista romaania

Arvo Myllymäen isä oli ukrainalainen sotavanki ja äiti Kuortaneelta. Myllymäki löysi isänsä vuonna 1978 osin Urho Kekkosen ja Vladimir Stepanovin avulla. Hän tapasi isänsä ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1978.

Myllymäen esikoisromaani Vihan ja rakkauden päivät (Helsinki-Kirjat 2011) käsittelee tätä isän tapaamisen teemaa. Romaanin pohjalta lapualainen Larvateatteri teki näytelmän Aarre, ryssän äpärä, jonka kantaesitys oli keväällä 2016.

Myllymäki on kirjoittanut teoksen Vaasan sotavankileiristä nimellä Kurileiri (Minerva 2013). Se käsitteli jatkosodan alussa Kerimäen Riitasensuon ja myöhemmin Vanhaan Vaasaan siirretyn, rikkeisiin syyllistyneiden neuvostosotavankien erityisleiriä. Myllymäen isä oli tuon ankaran leirin sotavanki.

Korpikommunisti (Into-Kustannus 2016) käsitteli Lapin kommunistiliikettä kolarilaisen korpikommunisti Eemeli Lakkalan elämää. Tietokirja Punamultamies ilmestyi 2017.

Dokumenttiromaani Mies isänmaan takapihalla (Atrain&Nord 2019) kertoo Espanjan sisällissotaan osallistuneen Vilho Saarisen tarinan.

Myllymäki on kirjoittanut myös romaanin Tampereen 1960-luvun opiskelijaelämästä suurten ikäluokkien tarinan nimellä Kytköksiä ja katkoksia (Books on Demand 2016).

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Orpon hallituksen viime vuoden tuhoisa päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan.

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Kirvesmies on uusi voitto Kari Haakanalta kolmen loistavan trillerin jälkeen.

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
05

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025

Ulkomaalaislakia on kiristetty jo 16 kertaa: ”Silkkaa persupolitiikka hallitukselta ja se näyttää sopivan myös RKP:lle”

12.09.2025

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

11.09.2025

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

11.09.2025

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

11.09.2025

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

11.09.2025

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

11.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään