KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sodan ajan eurooppalaiset asetelmat tiivistyvät ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

Juha Drufva
15.7.2021 14.00

Arvo Myllymäki

Muoniossa asuva Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Arvo Myllymäki (s. 1945) on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut kolme historiallista tietokirjaa ja neljä dokumentaarista romaania

Arvo Myllymäen isä oli ukrainalainen sotavanki ja äiti Kuortaneelta. Myllymäki löysi isänsä vuonna 1978 osin Urho Kekkosen ja Vladimir Stepanovin avulla. Hän tapasi isänsä ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1978.

Myllymäen esikoisromaani Vihan ja rakkauden päivät (Helsinki-Kirjat 2011) käsittelee tätä isän tapaamisen teemaa. Romaanin pohjalta lapualainen Larvateatteri teki näytelmän Aarre, ryssän äpärä, jonka kantaesitys oli keväällä 2016.

Myllymäki on kirjoittanut teoksen Vaasan sotavankileiristä nimellä Kurileiri (Minerva 2013). Se käsitteli jatkosodan alussa Kerimäen Riitasensuon ja myöhemmin Vanhaan Vaasaan siirretyn, rikkeisiin syyllistyneiden neuvostosotavankien erityisleiriä. Myllymäen isä oli tuon ankaran leirin sotavanki.

Korpikommunisti (Into-Kustannus 2016) käsitteli Lapin kommunistiliikettä kolarilaisen korpikommunisti Eemeli Lakkalan elämää. Tietokirja Punamultamies ilmestyi 2017.

Dokumenttiromaani Mies isänmaan takapihalla (Atrain&Nord 2019) kertoo Espanjan sisällissotaan osallistuneen Vilho Saarisen tarinan.

Myllymäki on kirjoittanut myös romaanin Tampereen 1960-luvun opiskelijaelämästä suurten ikäluokkien tarinan nimellä Kytköksiä ja katkoksia (Books on Demand 2016).

Jatkosodassa suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia, joista sotavankileireillä sai surmansa yli 22 000, heistä 1019 ammuttiin leireillä, muut kuolivat nälkään ja sairauksiin. Sodan aiheuttaman työvoimapulan helpottamiseksi sotavankeja käytettiin työvoimana varsinkin maataloudessa.

Sotavankeus on lähtökohtana myös Arvo Myllymäen (s.1945) romaanissa Niin kaukana on ikäväsi maa. Päähenkilö Hans-Peter Thoma on Ukrainan saksalainen, kotoisin Irpinistä. Hänen vanhempansa muuttivat Ukrainasta Saksan Wiesbadeniin ennen sotaa Hans-Peterin ollessa puna-armeijassa.

Hans-Peter jää suomalaisten vangiksi vuonna 1943 Viipurin lähellä. Vaasan vankileiriltä hänet toimitetaan Uudenkaarlepyyn naapurikuntaan Jepualle talvisodassa sotaleskeksi jääneen Birgitta Sjöbergin maatilalle.

Ukrainan saksalaisena ja neuvostosotavankina Hans-Peter on koko ajan kahden tulen välissä.

Hän on ammatiltaan puutarhuri, ja työskenteli ennen sotaa Terijoen länsipuolella sijainneella puutarhaviljelmällä. Pohjanmaalle hentona yhdyssiteenä on se, että närpiöläissyntyinen mies oli kunnostautunut kyseisessä keisarillisessa puutarhassa mehevien tomaattilajikkeiden kehittäjänä, ja Pohjanmaalle muutettuaan hän oli kohonnut Pohjanmaan tomaattikeisariksi tuodessaan kasvihuoneviljelyn Närpiöön.

Nuori veri kuumenee

Birgitta ja Hans-Peter ovat syntyneet vuonna 1917. Nuori veri kuumenee vähitellen molemmin puolin. Sota laittaa ihmisten väliset suhteet uusiksi. Niin myös Hans-Peter ja Birgitta, sekä Birgitan sisarukset Tauno ja Ingrid joutuvat tilanteeseen, jota rauhan aikana ei voi edes kuvitella. Asetelma on monimutkainen, toisaalta siinä tiivistyy sodan ajan eurooppalaiset asetelmat niin kansallisesti kuin ideologisestikin.

Birgitan miesvainaja oli innokas IKL:n kannattaja, nuorempi veli Tauno tuntee Ukrainan olot hieman eri näkökulmasta kuin Hans-Peter. Tauno on liittynyt vapaaehtoisesti natsi-Saksan SS-joukkoihin ja taistellut myös Ukrainassa. Tauno kertoo Hans-Peterille, että osa ukrainalaisista partisaaneista tuki SS-joukkoja ja vahvemmat partisaanijoukot olivat asettuneet puna-armeijan puolelle.

Kun sota loppuu, Hans-Peter pakenee Ruotsiin, Birgitta seuraa vähän ajan kuluttua. Uusi elämä alkaa maatilalla pienessä kylässä Uumajan lähellä Birgitan tädin hoivissa. Menneisyys ei hevin hellitä otettaan Hans-Peterin elämässä, mutta elämä ja hyvinvointiyhteiskunta etenee niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin.

Babi Jar Ukrainan kipupisteenä

Babi Jarin hirmutöistä on vaiettu niin Ukrainassa kuin Saksassa. Tämän Hans-Peter oivaltaa saadessaan käsiinsä Jevtušenkon Babi Jar -runon. Hans-Peter pohdiskelee vuonna 1964, ennen ukrainalaisen Nikita Hruštšovin syrjäyttämistä:

”Olen kuohuksissani, koska tajuan myös ukrainalaisten ja mahdollisesti myös ukrainansaksalaisten sotkeutuneen hirmutöihin. Tauno tiesi synnyinmaani jakolinjat paremmin kuin minä. Länsi-Ukraina katseli länteen ja Donbassin alue itään… Epäyhtenäistä Ukrainaa, jonka kansojen identiteetti on ollut heikko, vahvemman on ollut helppo pyörittää. Saksalaismiehitys oli vain välivaihe, mutta Neuvostoliitto on ja näyttää pysyvän. Ukraina on vain yksi osa Moskovan johtamaa suurvaltaa eikä mikään sooloileva erityistasavalta.”

Menetettyjen mahdollisuuksien Ukraina

Tietynlainen ristiin puhumisen tekniikka toimii hyvin henkilöiden monologien kautta, kun heitä ei laiteta keskenään suoraan dialogiin. Henkilöiden monologit valottavat asioita ja tapahtumia monesta eri näkökulmasta. He edustavat paitsi eri kansallisuuksia, myös eri ideologioita, ammatteja ja sukupolvia.

Samalla tämä on eräänlainen kehitysromaani, jossa henkilöt tekevät sovinnon menneisyyden kanssa, kun asiat muuttuvat varsinkin Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa parempaan suuntaan.

Myllymäki kirjoittaa kevyellä kädellä, mutta terävän oivaltavasti raskaasta, vaietusta aiheesta.

Lopussa vuonna 1992 vieraillessaan itsenäistyneessä Ukrainassa, Hans-Peter jättää hyvästit vanhalle kotiseudulleen, menetettyjen mahdollisuuksien maalle.

Ja tänä päivänä voimme kysyä, miten on mahdollista, että tämä kulttuurisesti rikas, Venäjän ja Euroopan vilja-aitta on sellaisessa jumissa kuin se tällä hetkellä on? Muistaakseni Henry Kissinger oli joskus ehdottanut Ukrainan valtion johtohenkilöille, että heidän olisi parasta valita Venäjän suhteen Suomen tie?

Myllymäen kipeistä asioista kiihkottomasti ja monipuolisesti kertova romaani antaa tässäkin suhteessa paljon ajattelemisen aihetta.

Arvo Myllymäki: Niin kaukana on ikäväsi maa – Historiallinen romaani. Atrain & Nord 2021. 245 sivua.

Arvo Myllymäki

Muoniossa asuva Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Arvo Myllymäki (s. 1945) on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut kolme historiallista tietokirjaa ja neljä dokumentaarista romaania

Arvo Myllymäen isä oli ukrainalainen sotavanki ja äiti Kuortaneelta. Myllymäki löysi isänsä vuonna 1978 osin Urho Kekkosen ja Vladimir Stepanovin avulla. Hän tapasi isänsä ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1978.

Myllymäen esikoisromaani Vihan ja rakkauden päivät (Helsinki-Kirjat 2011) käsittelee tätä isän tapaamisen teemaa. Romaanin pohjalta lapualainen Larvateatteri teki näytelmän Aarre, ryssän äpärä, jonka kantaesitys oli keväällä 2016.

Myllymäki on kirjoittanut teoksen Vaasan sotavankileiristä nimellä Kurileiri (Minerva 2013). Se käsitteli jatkosodan alussa Kerimäen Riitasensuon ja myöhemmin Vanhaan Vaasaan siirretyn, rikkeisiin syyllistyneiden neuvostosotavankien erityisleiriä. Myllymäen isä oli tuon ankaran leirin sotavanki.

Korpikommunisti (Into-Kustannus 2016) käsitteli Lapin kommunistiliikettä kolarilaisen korpikommunisti Eemeli Lakkalan elämää. Tietokirja Punamultamies ilmestyi 2017.

Dokumenttiromaani Mies isänmaan takapihalla (Atrain&Nord 2019) kertoo Espanjan sisällissotaan osallistuneen Vilho Saarisen tarinan.

Myllymäki on kirjoittanut myös romaanin Tampereen 1960-luvun opiskelijaelämästä suurten ikäluokkien tarinan nimellä Kytköksiä ja katkoksia (Books on Demand 2016).

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään