KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Erityisasiantuntija kaivoskatastrofista: Työ- ja elinkeinoministeriö on niin lähellä kaivosteollisuutta, että alan ongelmat jäävät taka-alalle

Syyskuussa Raahen kultakaivoksen uudelleen avaamista suunnittelevan kanadalaisen Otso Goldin johtaja päivitteli kiertäneensä maailmaa kehittyviä maita myöten, eikä ollut missään nähnyt näin alhaisia rojalteja kuin Suomessa, kertoo Jari Natunen.

Syyskuussa Raahen kultakaivoksen uudelleen avaamista suunnittelevan kanadalaisen Otso Goldin johtaja päivitteli kiertäneensä maailmaa kehittyviä maita myöten, eikä ollut missään nähnyt näin alhaisia rojalteja kuin Suomessa, kertoo Jari Natunen. Kuva: Antti Yrjönen

Kaivostoiminnan ongelmat eivät liity vain kaivoksiin, sillä paljon on pielessä jo malminetsintäluvissa ja varausten tekemisessä. Näin sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton kaivos- ja ympäristöasioiden erityisasiantuntija Jari Natunen. Taustaltaan hän on biokemisti, filosofian tohtori ja tutkija. Lisäksi hän toimii Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta ry:n puheenjohtajana.

Tinja Huoviala
17.7.2021 7.00

Aloitetaan malminetsintäluvista. Ne koskevat laajoja alueita ja suuria joukkoja ihmisiä, jotka ovat hyvinkin huolissaan toimien vaikutuksista alueilla, joille ne eivät sovi.

Sivukivi on ongelmajätettäkin vaarallisempaa ja pitäisi suunnilleen valaa betoniin.

Kuusamossa, Ylläksellä ja Lapissa ongelmia aiheuttavat saamelais-, poronhoito- ja matkailualueiden sekä luonnonsuojelualueiden valtaamiset. Keski-Suomessa Bolidenin lupahakemus on pohjavesialueella, jolta tulee kymmenientuhansien ihmisten juomavesi. Järvi-Suomessa ja Pirkanmaalla malminetsijät tunkevat kyliin, mökkirannoille ja maatiloille, Jari Natunen luettelee esimerkkejä.

– Malminetsintälupia valmistelevat varaukset voivat olla pahimmillaan isoja, vaikka koko alueelle ei olisi suunnitelmiakaan malminetsinnästä. Parin tonnin varausmaksulla saa 200 000 hehtaaria, niin otetaan, kun halvalla saa, Natunen kuvaa prosessia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Varaus ei oikeuta etsijää tekemään juuri mitään jokamiehenoikeudesta poikkeavaa. Malminetsintäluvan ei pitäisi aiheuttaa välitöntä haittaa, ja haitat pitäisi korvata, mutta maankäytön epävarmuus on merkittävä pitkäaikainen riski.

Pitkäaikaiset vaikutukset
tarkastelematta

Natusen mielestä Suomen olemassaolevista kaivoksista isoin ongelma on Sotkamon Terrafame, sen miljardien tonnien mustaliuskejätevuoret ja niiden rapautuessa pahoin saastuva vesi.

– Sivukivi on ongelmajätettäkin vaarallisempaa ja pitäisi suunnilleen valaa betoniin. Tilanne on karannut käsistä, Natunen sanoo.

– Jäteongelma pahenee joka päivä, ja tilanne on kansantalouden ja alueen kannalta täysin kestämätön.

Metallikaivoksissa ongelmat ovat laajoja. Natunen havainnollistaa tilannetta esimerkillä: Suomessa on kymmeniä pienempiä vuotavia metallikaivoksia, joiden myrkyt ovat tuhonneet vaikkapa pienen lammen tai järven. Nykyisillä suurilla kaivoksilla ongelma on sata tai tuhat kertaa suurempi.

– Kerro tuhot sadalla tai tuhannella, Natunen kehottaa laskutoimituksen tekemiseen.

Jari Natusen milestä Suomen olemassaolevista kaivoksista isoin ongelma on Terrafame.

Jari Natusen milestä Suomen olemassaolevista kaivoksista isoin ongelma on Terrafame. Kuva: All Over Press/Jarno Kuusinen

Terrafamen lisäksi Suomesta löytyy muitakin surullisia esimerkkejä.

Kittilässä on kultakaivos, jota on pidetty mallikaivoksena, mutta sen vesiongelmat ovat leviämässä käsiin. Siellä on useita miljoonia tonneja hyvin arseenipitoista rikastusjätettä, Natunen kertoo.

Lapissa sijaitsevalle Kevitsan kaivokselle on tehty ensimmäinen sulkemissuunnitelmaluonnos. Ehdotuksessa on esimerkiksi, että louhosjärvessä kasvatetaan levää, joka veisi osan nikkelistä pohjaan, jolloin pintavesi näyttäisi riittävän puhtaalta.

– Siellä edes yritetään, mutta normit ylittyvät kuitenkin. Mallinnuksiin ei voi luottaa, sillä oikeat pitoisuudet ovat jätekasojen sisällä.

Natusen mukaan pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole tarkasteltu missään sulkemissuunnitelmassa. Pohjois-Suomen uudemmilla kaivoksilla jäte kapseloidaan, mutta kapselit vuotavat ennemmin tai myöhemmin.

Vakuuksia laitetaan 25–30 vuoden jälkitarkkailua varten perustuen arvailuun, että vaikutukset loppuisivat ja mitään isompia toimenpiteitä ei tarvittaisi. Rapautuva kivi on kuitenkin vaarallista erittäin pitkiä aikoja. Ongelmat tulevat pahenemaan sulkemisen jälkeisen tarkkailun jälkeen, jolloin riskiin nähden vähäiset vakuudet on jo palautettu.

Natunen kysyy, miksi emoyhtiö alkaisi vapaaehtoisesti lapioida rahaa tytäryhtiöönsä eli suljettavaan kaivokseen, ja varsinkaan, jos sillä ei ole muuta bisnestä menossa.

– Kysymys ei ole, että jos rahat loppuvat, vaan kun rahat loppuvat.

Uusi kaivoslaki
ei tuo autuutta

Jari Natunen ei ole järin innoissaan tälle vuodelle aikataulutetusta uudesta kaivoslaista. Pieniä parannuksia nykytilanteeseen on tulossa, mutta muutosten pitäisi olla merkittävästi isompia.

– Nyt pitäisi valtiojohdon tehdä läksyt, hän kehottaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on Natusen mielestä liian lähellä kaivosteollisuutta ja ymmärtää kytkyn vuoksi vain yhden puolen kokonaisuudesta. Oikeat ongelmat jäävät taka-alalle.

– Venytetään ja jätetään vaikeat ratkaisut tekemättä. Eivät ole niistä kiinnostuneita, vaikka kansantaloudesta pitäisi olla.

Erityisasiantuntija Jari Natunen kuvattiin Sillbölen vanhan kaivoksen alueella Vantaalla.

Erityisasiantuntija Jari Natunen kuvattiin Sillbölen vanhan kaivoksen alueella Vantaalla. Kuva: Antti Yrjönen

Palataan kansantalouteen vielä myöhemmin. Miten lakia asiantuntijan mielestä sitten pitäisi parantaa, jos se tehtäisiin kunnolla? Lista korjauksista on pitkä. Ensimmäiseksi pitäisi miettiä, millä ehdoilla kaivoslupa myönnetään.

– Oletus tuntuu olevan, että kaikki Suomen malmiot on pakko louhia nyt. Tämä lähtöoletus on väärä. Ensin pitäisi miettiä strategiaa, Natunen aloittaa.

Toiseksi pitäisi ratkaista käytännön kysymykset esimerkiksi jätteisiin liittyen ja siirtää kaivosluvitus ympäristölupaviranomaiselle.

– Ensin pitäisi myöntää ympäristölupa ja vasta sitten kaivoslupa. Nyt tämä on päälaellaan ja vapaakauppasopimusten takia tilannetta on erittäin vaikea hallita.

Kolmas korjattava kokonaisuus ovat korvaukset. Niiden käsittelyn tulisi siirtyä maanmittausviranomaiselta ympäristölupaviranomaiselle.

Asiantuntija kaipaa myös kattavaa intressivertailua, jossa tarkasteltaisiin hankkeen hyödyt ja haitat kokonaisuutena. Kaivosten myötä työpaikkoja tulee, mutta niitä myös menetetään. Elinkeinojen elinmahdollisuudet kärsivät. Kiinteistöjen arvo alenee. Ja vaikutukset kestävät pitkään.

– Tarkastelun lopputulos olisi, että useimmiten kaivoshanke ei olisi yhteiskunnan tai paikallistalouden edun mukaista. Nyt hankkeista hyötyvät kaivossijoittaja, sen kaverit ja lakimiehet.

Jos Jari Natunen saisi päättää, varaukset lopetettaisiin ja vain malminetsintälupia myönnettäisiin.

Remontin tarpeessa olisivat myös varaukset ja malminetsintäluvat. Jos Natunen saisi päättää, varaukset lopetettaisiin ja vain malminetsintälupia myönnettäisiin. Luville ja niiden käsittelylle määriteltäisiin tiukemmat aikarajat.

– Loputon jatkaminen ja toistuminen on myrkkyä alueen kehittämiselle ja elinkeinoille. Laissa ei ole määritelty käsittelyaikaa malminetsintäluville, joten niitä ja varauksia käytetään pelimerkkeinä. Niitä myydään eteenpäin optiosopimuksilla ja spekuloidaan tunnettujen alueiden varauksilla vuosikymmenestä toiseen.

Esimerkiksi Magnus Mineralsilla ja sen osaomistamalla kanadalaisella Firefox Goldilla on kymmenittäin malminetsintäoikeuksia laajoilla alueilla tunnettujen esiintymien päällä ja kaivosten ympärillä. Toimintaa rahoitetaan Toronton pörssistä.

– Ne ovat kuin rulettipanoksia, Natunen vertaa.

Malminetsintäyhtiö EMX taas myy eteenpäin varauksia vanhoihin esiintymiin optiosopimuksilla vailla tarkoitustakaan tutkia niitä itse.

Verovälttelyn välttäminen
ratkaistava

Vastikään kaivostoiminnan eri veromalleja vertaillut tutkimusryhmä teki esityksen, että verotus perustuisi kaivostoiminnan voittoon. Natunen ei pidä tätä viisaana.

– Käytännössä tytäryhtiö näyttää koko ajan negatiivista tulosta. Louhintamäärä ja metallin arvo ovat ainoat oikeat kriteerit verotuksen perustaksi. Haittaverotyyppinen vero kannustaisi vähentämään vaarallisimpien kaivosjätteiden määrää. Verotusta pohtiva työryhmä sanoo, että verotuksella ei puututa ympäristöasioihin, vaikka niihin pitäisi puuttua kaikin keinoin.

Verovälttelyn välttäminen on iso kysymys, joka tulee ratkaista.

Suomessa on laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, mutta jos yritys tekee konkurssin, tulee konkurssilaista määräävä laki. Natusen mielestä pitäisi olla mahdollisuus vaatia korvauksia myös emoyhtiöltä.

Hän peräänkuuluttaa yhteiskuntavastuuta, ja erityisesti valtion osin omistamilta kaivosyhtiöiltä.

– Onko Suomen edun mukaista suojella valtio-omisteisten yhtiöiden enemmistöosakkeenomistajia, hän kysyy.

Esimerkiksi käy jälleen Terrafame.

– Siellä Suomi ampuu itseään jalkaan koko ajan.

Paikalliset haitat,
ulkomaille hyödyt

Kaivostoiminnan idea on tuottaa yhteiskunnalle tärkeitä raaka-aineita. Ennen valtionyhtiö louhi, raaka-aineet jalostettiin Suomessa, ja hyötyä tuli, Natunen kiteyttää.

Nyt on paljon sellaistakin kaivostoimintaa, joka ei ole Suomelle välttämätöntä, hän jatkaa ja mainitsee esimerkeiksi kulta- ja timanttikaivoshankkeet, joissa yhteiskunnan raaka-ainetarve on kyseenalainen. Terrafamenkin metallit on myyty Intiaan ja Kiinaan.

Akkumineraalikysymyksessä on hänen mielestään paljon markkinahypeä matkassa.

Hyödynjako on keikallaan, sillä ulkomaiset, menestyvät kaivosyhtiöt vievät rahat verovälttelyn konstein ulkomaille. Suomessa louhintakorvaus on mitätön 0,15 prosenttia.

– Niissä maissa, jotka ymmärtävät kaivosten taloudesta ja riskeistä, on isoja prosentteja. Syyskuussa Raahen kultakaivoksen uudelleen avaamista suunnittelevan kanadalaisen Otso Goldin johtaja päivitteli kiertäneensä maailmaa kehittyviä maita myöten, eikä ollut missään nähnyt näin alhaisia rojalteja.

Kaivosten vaikutukset kestävät pitkään. Vantaan Sillbölestä nykyisen Silvolan alueelta louhittiin rautamalmia 1700- ja 1800-luvuilla.

Kaivosten vaikutukset kestävät pitkään. Vantaan Sillbölestä nykyisen Silvolan alueelta louhittiin rautamalmia 1700- ja 1800-luvuilla. Kuva: Antti Yrjönen

Koska kaivostoiminnan haitat ovat paikallisia, rahaa pitäisi asiantuntijan mielestä olla paikallistalouden tukemiseen myös kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. 5–10 vuoden suunnitelmat eivät riitä, sillä jälkivaikutuksia tulee paljon pidemmän aikaa.

Vaikutusalueajattelu puuttuu, ja haitoista kärsiviä alueita jää korvausten ulkopuolelle.

Natusen mielestä paikalliset ihmiset käytännössä pakotetaan kaivosten kannalle, eikä kuulemisilla ole vaikutusta, sillä paikallisten osaaminen ei useinkaan riitä konsulttiraportteja vastaan.

Natunen muistuttaa, että Århusin ympäristösopimus sitoo myös Suomea. Sopimuksen mukaan ihmisille pitää antaa riittävät ympäristötiedot hankkeista. Selvittämiseen pitäisi olla oikeasti resursseja. Hän uskoo, että kaivostoiminnan perustamisen kaikin tavoin kestävälle pohjalle olisi myös vastuullisten kaivosyhtiöiden etu.

– Mutta niitä ei juuri ole.

Palataan lopuksi vielä kansantalouteen. Jari Natunen pahoittelee, miten työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö eivät ymmärrä, että malminetsintää tehdään myös aivan muunlaisessa ansaintatarkoituksessa kuin kaivostoimintaan tähdäten: tavoitteena on saada aikaan konflikti ja haastaa valtio oikeuteen. Tätä on syytä avata.

– Idea on, että kaivosyhtiö tekee malminetsintää ja löytää jotain puolivillaista. Sen tutkiminen voi kestää kuitenkin vuosikymmeniä tai siihen pitäisi investoida miljardeja. Valtion mielestä kaivoksen perustaminen on liian vaarallista, ja se sanoo, että niin ei pidä tehdä. Tällöin yhtiö voi haastaa valtion oikeuteen investointien teoreettisista tuloista. Konflikti voi olla jopa suunniteltu. Kymmenen tai sadan miljoonan malminetsintäsijoituksella voi näin saada voittoa miljardeja. Tämä perustuu vapaakauppasopimusten investointisuojapykäliin, Natunen valottaa.

Suomi on mukana Energy Charter Treaty -vapaakauppasopimuksessa.

Esimerkkejä löytyy jälleen: Kanadalainen Gabriel Resources on haastanut Romanian valtion hankkeesta, jolla ei ollut ympäristölupaa. Rosia Montanan kultahanke kaatui paikalliseen ja kansalliseen vastustukseen. Dollareissa puhutaan viidestä miljardista. Aura Energy uhittelee Ruotsin valtiolle, joka kielsi uraanin etsinnän.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään