KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tutkija ehdotti vasemmistopuolueiden yhdistämistä – Näin vasemmistoliiton ja demarien varapuheenjohtajat vastaavat

Vappuna marssittiin Helsingissä vuonna 2019.

Vappuna marssittiin Helsingissä vuonna 2019. Kuva: Jussi Joentausta

Vasemmistopuolueet ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan, mutta mitään intoa puolueiden yhdistämiselle ei löydy.

Jussi Virkkunen
6.8.2021 7.00

Vasemmisto yhteen! Tutkija Antti Ronkainen nosti kesäkuussa omanlaisensa ikuisuusaiheen esiin KU:n haastattelussa. Ronkaisen mukaan jako sosiaalidemokraatteihin ja vasemmistolaiseen puolueeseen ei ole enää pitkään aikaan ollut perusteltu.

Kyllä on, vastaavat vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jussi Saramo ja SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. KU haastatteli heitä erikseen.

Saramo aloittaa vastauksensa Ronkaisen mainitsemalla taktisella näkökulmalla. Yhdistymällä vasemmistosta tulisi Ronkaisen mukaan suurin puolue. Saramo huomauttaa, että suurimman puolueen puheenjohtajasta ei automaattisesti tule pääministeriä. Ellei puolue sitten saisi yli sata paikkaa eduskunnassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Demarit ja vihreät ovat tulleet vasemmalle.”

– Itse asiassa se voisi toimia päinvastoin, silloin porvaripuolueet liittoutuisivat vielä herkemmin. Vaalien jälkeen enemmistö päättää niin kuin tykkää, Saramo sanoo.

Lisäksi puolueiden yhdistäminen ei tarkoittaisi, että uuden puolueen kannatus olisi yhtä korkea kuin kahden puolueen yhteenlaskettu kannatus.

– Todennäköistä on, että puolueet yhdistämällä kannatus vähenisi.

SDP:n Mäkynen huomauttaa Saramon tavoin, että uuden puolueen kannatus olisi todennäköisesti pienempi kuin kahden vasemmistopuolueen tällä hetkellä. Lisäksi puolueet ovat edelleen useissa asioissa eri mieltä.

– En näkisi, että ideologisesti, aatteellisesti tai poliittisilta linjoilta oltaisiin vielä samaa puoluetta. Monissa kysymyksissä vasemmistoliitto ja demarit ovat aika samoilla linjoilla, mutta kyllä edelleen on kysymyksiä, joissa vasemmistoliitto aika hyvin sparraa SDP:tä ja on joissakin kysymyksissä edellä ja joissain jäljessä.

Matias Mäkynen on noussut ripeää vauhtia demarien kärkipolitiikkojen joukkoon. Viime puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi.

Matias Mäkynen on noussut ripeää vauhtia demarien kärkipolitiikkojen joukkoon. Viime puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi. Kuva: Lehtikuva/Irene Stachon

Mäkynen kiittelee vasemmistoliittoa siitä, että puolue on ollut aikaansa edellä talouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan sidoksen ymmärtämisessä. Vasemmistoliitto on onnistuneesti tuonut vihreään siirtymään liittyvää talouspoliittista keskustelua Suomeen.

– Väitän, että sosiaaliturvakysymyksissä SDP on mennyt ohi. Olen edelleen sitä mieltä, että olemme paremmin nykyajassa kiinni työn murroksessa ja sosiaaliturvakysymyksissä, Mäkynen sanoo.

Suuri yllätys ei ole, että Saramo on eri mieltä Mäkysen kanssa.

Kuka lähestyy ketä

Saramo naurahtaa olevansa hieman yli 40-vuotiaana niin vanha, että muistaa 2000-luvun alkupuolen yhdistymishankkeet.

– Silloin puhuttiin, että koska vasemmisto on lähentynyt demareita, puolueet pitää yhdistää. Nyt puhutaan, että koska demarit ovat lähentyneet vasemmistoa, puolueet pitää yhdistää.

– Vasemmistoliitto on onnistunut tavoitteissaan hemmetin hyvin, kun sekä demarit että vihreät ovat lähentyneet niin paljon vasemmistoliittoa. Se kertoo, että olemme hoitaneet leiviskämme hyvin.

Saramo mainitsee niin ikään puolueita jakavat asiat. Hän haluaa ottaa mukaan keskusteluun myös vihreät.

– Ainakin ympäristöpolitiikassa olemme lähempänä vihreitä. Kun puhutaan työntekijöiden oikeuksista ja ay-liikkeestä, siinä me olemme demareiden kanssa lähempänä toisiamme.

Yleinen yhdistymiskeskustelu on Saramon mukaan – jos ei nyt tyhmää – vain teoreettista. Puolueiden jäsenet ja äänestäjät kun eivät halua sitä.

– Itse koen, että tässä tilanteessa 1+1+1 (vasemmistoliitto, SDP ja vihreät) on paljon enemmän kuin kolme.

Yhdessä blokissa vaaleihin

Vasemmisto yhteen -idean lisäksi aina välillä nostetaan esiin idea punavihreästä blokista eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaisi, että vasemmistoliitto, demarit ja vihreät sopisivat ainakin suurimmat tavoitteensa yhdessä.

Saramo ei suoraan tyrmää blokkiajatusta. Hän aloittaa vastauksensa pohjustamalla 2000-luvun alkupuolella perustetun Vapaus Valita Toisin -järjestön perustamista. Siihen tuli mukaan vasemmistolaisia ihmisiä eri puolueista, SDP:stä näkyvin oli Erkki Tuomioja.

VVT:ssä ajettiin esimerkiksi erilaisia verotukseen liittyviä asioita, joista silloin virallisesti puhui vain vasemmistoliitto.

– Silloin meiltä aina kysyttiin, että onko tavoitteena yhdistää puolueet. Vastasimme, että ei, tarkoituksena on luoda vaihtoehtoista agendaa. Siinä ei lähdetty yhdistämään puolueita. Nyt demarit ja vihreät ovat tulleet vasemmalle, sitä on koko ajan tavoiteltu, Saramo sanoo.

Pääministerin valitsee eduskunnan enemmistö. Enemmistö ei välttämättä tue suurimman puolueen puheenjohtajaa pääministeriksi, muistuttaa vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo.

Pääministerin valitsee eduskunnan enemmistö. Enemmistö ei välttämättä tue suurimman puolueen puheenjohtajaa pääministeriksi, muistuttaa vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo. Kuva: Antti Yrjönen

Mutta nyt siihen blokkiajatukseen. Siihen sisältyy Saramon mukaan hyviä ja huonoja puolia. Huonoja puolia on ainakin se, että enemmistön saaminen eduskuntaan olisi – jos ei nyt mahdotonta – kovan työn takana.

– Jos blokkia rakennetaan, se ei saa johtaa automaattisesti siihen, että tulisi oikeistohallitus.

SDP:n Mäkynen pitää blokkiajatusta hankalana. Esimerkiksi hallitusneuvotteluissa se olisi hänen mukaansa taktisena lähtökohtana aika vaikea.

– Mikä ikinä päätyisi suurimmaksi puolueeksi, se kaventaisi suurena puolueena SDP:n neuvotteluasemaa suhteessa kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Niillä olisi mahdollisuus ilmoittaa, hyväksyvätkö ne punavihreän blokin ehdot vai haluavatko ne lähteä muodostamaan yhdessä hallitusta.

Kokoomus saisi kolmen puolueen ehdoista hyvän kiristysruuvin, jolla sulkea punavihreä blokki neuvotteluista.

– Lyhyellä aikavälillä ei tunnu kannattavalta lähteä ennen vaaleja sulkemaan mitään pois. Se on eri asia, että joku puolue on yleiseltä linjaltaan sellainen, että siellä kyseenalaistetaan ihmisoikeuksia tai fundamentaaleja asioita, joissa yhteistyötä ei voida tehdä, Mäkynen linjaa.

Hyvät vaihtoehdot

Kuten Saramo ja Mäkynen mainitsevat, vasemmistoliitto ja SDP ovat lähentyneet viime vuosien aikana jälleen toisiaan.

– Molemmissa on tapahtunut linjan selkeytymistä ja hegemoniselle oikeistopolitiikalle vaihtoehtojen rakentamista. Uskon, että se on itsessään vasemmistolle positiivinen juttu ylipäätään. Se tuo jonkin verran esiin vasemmistopuolueiden eroja, mutta kokonaisuudessaan se kyllä vahvistaa vasemmistoa, Mäkynen sanoo.

Saramon kommentti, kuinka nyt – verrattuna Jyrki Kataisen hallitukseen (2011–2015) – SDP:n ja vihreiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä, on paljon puhuva. Mutta hyvä yhteistyö ei tarkoita, etteikö erimielisyyksiä olisi.

– On hyvä, että vasemmistossakin on vaihtoehtoja.

Otsikkoja ja juttua korjattu: Otsikossa ja jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että Matias Mäkynen olisi SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja. Oikeasti hän on vasta kolmas varapuheenjohtaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään