Kätilöt Uudellamaalla ilmaisivat keväällä hätänsä nimettömillä mielipidekirjoituksilla siitä, miten puuttuvat resurssit ja liiallinen kiire vaarantavat synnytysten turvallisuuden ja kätilöiden työssä jaksamisen. Siitä huolimatta, että huoli synnytysten ja synnyttäjien turvallisuudesta julkisessa keskustelussa yhdistää poliittisen kentän oikealta vasemmalle, ei kätilöiden hätähuuto synnyttänyt laajempaa julkista keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta ja alan vetovoimasta ja resursseista.
Toukokuun lopussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa käytiin äänestys vuoden 2022 talouden raameista. Hallitus linjasi yhden prosentin tuottavuustavoitteesta, eli säästöistä vuodelle 2022. Sama määrä hoitoa pitää siis jatkossa tehdä pienemmillä kustannuksilla kuin tänä vuonna. Tämänkaltaiset leikkurit ylläpitävät jatkuvaa säästöpainetta, tilanteessa jossa sosiaali- ja terveydenhuollon tarve koronan seurauksena kasvaa.
Vasemmistoliitto ja SDP esittivät tuottavuustavoitteen poistamista, mutta esitys kaatui äänin 13–4. Tuottavuustavoitteen kannalla olivat kokoomus, vihreät, RKP, keskusta, perussuomalaiset sekä Helsingin yliopiston edustajat. Tästä henkilökunnan jaksamisen ja työn resursoinnin kannalta tärkeästä äänestyksestä ei nähty lehtiotsikoita.
Ongelmat eivät tietenkään koske vain HUSia. Ympäri Suomen puhutaan hoitajapulasta, joka vaikuttaa hyvin keskeisesti tärkeiden sairaanhoidon ja vanhustenhuollon palveluihin. Korona ei ole helpottanut tilannetta, päinvastoin. Samat ongelmat vaivaavat sosiaalipalveluita. Sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista on monin paikoin pulaa ja esimerkiksi Turussa lastensuojelun työntekijöiden vaihtuvuus ja rekrytointiongelmat vaikuttavat todella isosti työssä jaksamiseen ja palveluiden laatuun. Keskeinen rekrytointivaikeuksia aiheuttava tekijä on monia naapurikuntia heikommat palkat.
Viimeistään nyt on oikea aika tarttua näihin epäkohtiin. Alle puolen vuoden päästä käydään Suomen ensimmäiset hyvinvointialuevaalit, joissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteista tulevina vuosina. Toimivia palveluita on mahdotonta toteuttaa ilman hyvinvoivia ammattilaisia, joilla on mahdollisuus keskittyä omaan työhönsä. Hoiva-alan vetovoima on jo tällä hetkellä kriisissä, ja siksi tästä kriisistä on puhuttava paljon nykyistä enemmän.
Vasemmistoliiton kärkitavoitteita tulevissa vaaleissa on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työolojen ja -ehtojen parantaminen. Mutta toimia tarvitaan myös ennen sitä. Meillä ei ole varaa siihen, että kunnissa nyt levätään odottamassa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä vuoden 2023 alusta. Kuntavaaleissa valittujen kuntapäättäjien on välittömästi aloitettava kova työ alan aseman ja työolojen vahvistamiseksi.
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto hyväksyi viime maaliskuussa listan esityksiä, joilla niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon työntekijöiden jaksamista ja työehtoja voidaan vahvistaa. Vasemmistolaiset päättäjät ympäri Suomen vievät näitä esityksiä eteenpäin kotikuntiensa ja -kaupunkiensa valtuustoissa.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri.
uutiskirje 