KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sosiaaliturva avitti nousua koronataantumasta

Jo pohjoismaisia hyvinvointivaltioita rakennettaessa olivat vahvasti esillä tasa-arvoajattelun lisäksi taloudelliset hyödyt.

Jo pohjoismaisia hyvinvointivaltioita rakennettaessa olivat vahvasti esillä tasa-arvoajattelun lisäksi taloudelliset hyödyt. Kuva: Lauri Hannus

Tulonsiirtojen kansantaloudellinen merkitys korostuu laskusuhdanteessa. Budjettikehysmenettelyssä tulonsiirtojen ja palvelujen taloudelliset hyödyt jäävät kuitenkin helposti huomioimatta.

Elias Krohn
29.8.2021 12.00

Korona-ajan lomautukset, irtisanomiset ja konkurssit saivat aiempaa useammat suomalaiset hakemaan työttömyysturvaa, toimeentulotukea, asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa. Moni on saanut ensikosketuksensa siihen maailmaan, jossa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät joutuvat toimimaan jatkuvasti.

Tulonsiirtojen rooli on ollut merkittävä paitsi ihmisten toimeentulon myös kansantalouden kannalta.

Tulonsiirtojen kasvu pehmensi taantuman vaikutuksia ostovoimaan.

Huhti-kesäkuussa 2020 palkkasumma pieneni neljä prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tulonsiirtojen kasvu kuitenkin pehmensi taantuman vaikutuksia ostovoimaan. Merkittävimmän osan tulonsiirroista muodostivat työttömyyskorvaukset. Suomessa maksettujen työttömyysetuuksien määrä nousi vuonna 2020 lähes viiteen miljardiin euroon edellisvuoden 3,5 miljardista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tällä hetkellä Suomen talous on nousemassa koronataantumasta nopeammin kuin viime vuonna osattiin ennustaa. Maalis-toukokuussa 2021 palkkasumma kasvoi jo 5,5 prosenttia vuoden takaisesta, ja työllisyysaste nousi kesäkuussa ennätykselliseen 75,8 prosenttiin, tai kausivaihtelusta puhdistettuna 72,4:ään.

Tulonsiirrot
pitivät ostovoimaa yllä

Talouden ja työllisyyden nousuun ovat vaikuttaneet useat tekijät, kuten yrityksille suunnatut korona-ajan tuet ja muut elvytystoimet sekä lomautusjärjestelmä, joka mahdollistaa lomautetun työntekijän kutsumisen nopeasti takaisin töihin työtilanteen parantuessa.

Selvää on kuitenkin myös se, että jos monesti parjattujen työttömyyskorvausten ja sosiaalitukien taso olisi matalampi, taantuma olisi ollut syvempi. Ostovoima olisi pudonnut vielä enemmän, mikä olisi heikentänyt kotimarkkinoilla toimivien yritysten kysyntää ja siten lisännyt lomautuksia ja irtisanomisia. Ja mitä syvempi taantuma on, sen pitempään yleensä kestää sieltä nousu.

Samalla on muistettava, että nykyiselläänkään minimisosiaaliturva ei ole avokätinen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on monesti antanut Suomelle moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta. Moitteet perustuvat perusetuuksien, kuten työmarkkinatuen ja takuueläkkeen, tasoon suhteessa mediaanituloon. Tilanne on parempi, jos huomioidaan täydentävät etuudet, kuten toimeentulotuki ja asumistuki.

Taloustieteessä tulonsiirrot luokitellaan automaattisiksi vakauttajiksi, jotka tasoittavat talouden suhdannevaihteluita.

Ainakin sen verran niukkoja minimietuudet ovat, että niihin käytetyt rahat menevät heti kiertoon eivätkä jää pankkitileille säästöön.

Koronataantuma on siis oivallinen esimerkki siitä, etteivät tulonsiirrot ole valtion ja kansantalouden näkökulmasta pelkkiä menoja, vaan niistä saadaan merkittävää taloudellista hyötyä. Taloustieteessä ne luokitellaankin niin sanotuiksi automaattisiksi vakauttajiksi, jotka tasoittavat talouden suhdannevaihteluita.

Palvelut
tukevat kulutusta

Myös panostukset julkisiin palveluihin lisäävät ostovoimaa ja hyödyttävät kansantaloutta monin tavoin.

– On selvää, että jos esimerkiksi terveyspalveluihin käytettävät 17–18 miljardia euroa laitettaisiin kotitalouksien itsensä maksettavaksi vaikkapa korkeina vakuutusmaksuina, se olisi poissa muusta kulutuksesta, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia.

Ongelma on Honkatukian mukaan kuitenkin siinä, että julkista palvelutuotantoa käsitellään monesti vain julkisena kulutuksena ajattelematta sen vaikutuksia palvelujen käyttäjän kannalta.

Maksuttomien tai halpojen julkisten palvelujenkin merkitys korostuu laskusuhdanteessa, kun ihmisten käytettävissä olevat tulot pienenevät. Myös palvelujen tarve voi tällöin kasvaa: työttömäksi jäänyt tarvitsee vähintäänkin työvoimapalveluja ja sairastuessaan julkista terveydenhuoltoa, kun työterveyshuolto ei ole käytettävissä.

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala huomauttaa kirjassaan Markkinat, valtio ja eriarvoisuus (2019), kuinka sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista puhuttaessa tulisi tarkastella niiden kokonaismenoja eikä pelkästään julkisten palvelujen osuutta. Julkisten menojen leikkaaminen tai palvelujen yksityistäminen kun ei poista palvelujen tarvetta eikä niihin vaadittavia menoja.

Joku aina maksaa ne – ja myös yksityisten palveluntarjoajien voitot.

Kaikkien voimavarat
käyttöön

Jo pohjoismaisia hyvinvointivaltioita rakennettaessa olivat vahvasti esillä tasa-arvoajattelun lisäksi taloudelliset hyödyt.

– Gunnar Myrdalin ja kumppanien idea oli, että työttömyyskorvaukset ja työttömyyden torjuntatoimet ovat tärkeitä, jotta ihmiset pysyvät markkinoiden osana, pystyvät kuluttamaan ja kontribuoimaan talouskasvua. Tämä oli tärkeä motivaattori inhimillisten tavoitteiden lisäksi, toteaa sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta.

Suomessa Pekka Kuusi määritteli uraauurtaneessa 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan, että sosiaalisella tulontasoituksella on ”erikoistehtävänään koko kansan taloudellisen aktiviteetin turvaaminen”.

Tulonsiirrot ja julkiset palvelut ovatkin olennaisia myös syrjäytymisen – ja siitä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen – ehkäisemisessä. Syrjäytymisen kustannuksista on tehty monenlaisia laskelmia. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Syrjäytymisen torjuminen vaatii perusturvan ja -palvelujen lisäksi runsaasti kohdennettuja toimenpiteitä.

Budjettikehykset
pakkopaitana

Suomessa vuodesta 1991 käytössä ollut kehysbudjetointi hankaloittaa tulonsiirtojen ja palvelujen positiivisten vaikutusten huomioimista. Se perustuu hallinnonalakohtaisiin menokehyksiin. Kehykset ylittäviä menoja ei hyväksytä, vaikka ne lisäisivät vastaavasti tuloja tai vähentäisivät toisella hallinnonalalla menoja. Esimerkiksi työllistämismenojen lisäyksistä on laskettavissa, kuinka ne vähentävät työttömyysturvamenoja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ja lisäävät verotuloja valtiovarainministeriön momentilla.

Varjoon jäävät myös tulonsiirtojen ja palvelujen vaikutukset ostovoimaan ja sitä kautta työllisyyteen, jotka tosin ovatkin vaikeammin mitattavissa.

Sanna Marinin hallitus on koronakriisin vuoksi päättänyt poikkeuksellisista budjettikehysten ylityksistä, mikä on edistänyt talouden ja työllisyyden elpymistä. Kiista kehysten ylityksistä sai keskustan viime keväänä uhkaamaan hallituksesta lähdöllä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) puolestaan vaativat toimenpidealoitteessaan velkakaton tai muun pitävän finanssipoliittisen säännön kirjaamista lakiin.

Isoja vääntöjä tullaankin tulevaisuudessa käymään siitä, sitoudutaanko uusliberalistiseen kehysmenettelyyn entistä tiukemmin vai aletaanko palveluihin ja tulonsiirtoihin panostamisen kansantaloudellisia hyötyjä arvottaa uudella tavalla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

Kaikki Uusiksi on KU:n kerran viikossa ilmestyvä ajankohtaispodcast, jossa kommentoidaan ja analysoidaan viikon puheenaiheita.

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

Uusimmat

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

03.02.2023

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään