Perhevapaauudistuksen yksi keskeinen tavoite on, että isät hoitaisivat lasta kotona entistä enemmän. Siksi uudistus tarjoaa isille mahdollisuuksia käyttää vapaita entistä enemmän.
Viime vuonna naiset käyttivät lähes 90 prosenttia vanhempainpäivärahapäivistä. Välitöntä muutosta tilanteeseen ei hallitus uudistuksen myötä odota, mutta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) pitää todennäköisenä, että iso muutos tapahtuu pidemmällä aikavälillä.
– Tiedetään, että kun aikaisemmin on tehty pienempiä uudistuksia, missä isille suunnattua kiintiötä on kasvatettu, se on näkynyt hyppynä isien perhevapaiden käytössä. Todennäköisesti nytkin tulee jonkinlainen tasokorotus heti, mutta varmaan iso vaikutus tapahtuu pidemmällä aikavälillä.
Yhä useampi nuori isä haluaa olla lapsen kanssa kotona tämän ensimmäisinä elinvuosina.
Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) esittelivät eduskuntaan edennyttä perhevapaauudistusta tiedotustilaisuudessa perjantaina.
– Perhevapaiden käyttö on keskiössä tasa-arvon edistämisessä, koska se liittyy niin vahvasti naisten mahdollisuuksiin edetä työurallaan ja saavuttaa samanlainen tulotaso läpi elämän ja eläketaso myöhemmin elämässä. Se liittyy myös palkkatasa-arvoon, Haatainen painotti.
– Uskon, että yhteiskunnassa ei ole erimielisyyksiä tästä ja kaikki ovat tähän valmiita satsaamaan. Tämä uudistus antaa eväitä siihen, että perheen arjessa on entistä helpompaa, joustavampaa ja sujuvampaa järjestellä lapsen hoiva.
Väärä käsitys vaikutuksesta tuloihin
Isien vähäistä perhevapaiden käyttöä perustellaan usein perheen taloudellisella tilanteella ja sillä, että tulot putoavat, jos parempipalkkainen isä jää kotiin. Sarkkisen mukaan ihmisillä on usein vääriä käsityksiä siitä, miten vapaiden käyttö vaikuttaa tosiasiassa perheiden taloudelliseen tilanteeseen.
Hän sanoo, että kokonaisuutena ajatellen perheiden taloudellinen asema vahvistuu uudistuksen myötä.
– Perheen kokonaistaloudellisen tilanteen kannalta on edullisempaa, että äiti palaa töihin ja isä jää ansiosidonnaiselle perhevapaalle sen sijaan, että äiti jäisi kotihoidon tuelle.
Jos uudistus toteutuu, ansiosidonnaisten vapaiden kokonaiskesto pitenee, jolloin perheillä on pienempi tarve käyttää kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki on tasoltaan yleensä matalampi kuin ansiosidonnaiset perhevapaapäivät.
Uudistuksessa vanhempainpäivärahapäivien kokonaismäärä kasvaa 43 päivärahapäivällä eli vajaalla kahdella kuukaudella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vanhemmat käyttävät kaikki vanhempainrahapäivät ja vanhempainvapaat, voi lasta hoitaa kotona nykyistä pidempään päivärahan turvin.
Joustojen lisäämisellä merkitystä
Ministerit korostavat, että isiä ei pakoteta jäämään kotiin, mutta perheitä kannustetaan voimakkaasti perhevapaiden nykyistä tasaisempaan jakoon.
– Jos isä tässä uudessa mallissa luovuttaa pois kaikki mahdolliset kiintiöt äidille, hänelle jäisi silti 97 päivää, mitä ei voi luovuttaa pois. Nykyisessä mallissa se on 54 päivää. Luovuttamattomat kiintiöt lähes tuplaantuvat, eli se on merkittävä muutos. Tietenkään niitäkään ei ole pakko käyttää, ellei halua, mutta siihen voimakkaasti kannustetaan, sanoi Sarkkinen.
Olennaista ministerien mielestä on muuttaa asenteita etenkin miesvaltaisilla työpaikoilla. Tärkeää on myös, että esimerkiksi neuvoloissa tunnetaan uusi järjestelmä ja siitä osataan kertoa perheille.
– On tärkeää, että käytännön työntekijät tuntevat järjestelmän, osaavat kertoa siitä perheille ja luontevasti kannustaa vanhempainvapaan käytön suunnitteluun ja myös isän osallistumiseen perhevapaiden käyttöön, Sarkkinen sanoi.
Hän uskoo, että kiintiön lisäksi miesten perhevapaiden käyttöä voi lisätä se, että niitä voisi käyttää paljon nykyistä joustavammin esimerkiksi puolikkaina päivinä tai lyhyemmissä jaksoissa ja pidemmän aikaa.
– Esimerkiksi yrittäjävanhemmille joustojen lisääminen voi olla merkittävää.
Sarkkinen myös uskoo, että yhteiskunnassa on jo meneillään muutos asenteissa, sillä yhä useampi nuori isä haluaa olla lapsen kanssa kotona tämän ensimmäisinä elinvuosina. Hän peräänkuuluttaa isiä myös vaatimaan tätä oikeuttaan.
Päivärahapäiviä kaikkiaan yli 14 kuukautta
Uudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden kiintiön päivärahapäiviä. Omasta kiintiöstään voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää eli noin 2,5 kuukautta.
Lisäksi luotaisiin 40 päivän raskausraha, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.
Vanhempainrahaa voisi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi. Päivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhtäjaksoinen ja tulisi aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Jos perheeseen syntyy kaksoset, kolmoset tai sitä useampi lapsi, päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
lehti 