KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Perhevapaauudistus ei pakota isiä jäämään kotiin, mutta kannustaa siihen – ministeri Sarkkinen uskoo isoon muutokseen pitkällä aikavälillä

Perhevapaauudistus pyrkii houkuttelemaan isiä kotiin.

Perhevapaauudistus pyrkii houkuttelemaan isiä kotiin. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Ministerin arvion mukaan kokonaisuutena ajatellen perheiden taloudellinen asema vahvistuu uudistuksen myötä.

STT–Sanna Nikula
17.9.2021 12.42

Perhevapaauudistuksen yksi keskeinen tavoite on, että isät hoitaisivat lasta kotona entistä enemmän. Siksi uudistus tarjoaa isille mahdollisuuksia käyttää vapaita entistä enemmän.

Viime vuonna naiset käyttivät lähes 90 prosenttia vanhempainpäivärahapäivistä. Välitöntä muutosta tilanteeseen ei hallitus uudistuksen myötä odota, mutta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) pitää todennäköisenä, että iso muutos tapahtuu pidemmällä aikavälillä.

– Tiedetään, että kun aikaisemmin on tehty pienempiä uudistuksia, missä isille suunnattua kiintiötä on kasvatettu, se on näkynyt hyppynä isien perhevapaiden käytössä. Todennäköisesti nytkin tulee jonkinlainen tasokorotus heti, mutta varmaan iso vaikutus tapahtuu pidemmällä aikavälillä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhä useampi nuori isä haluaa olla lapsen kanssa kotona tämän ensimmäisinä elinvuosina.

Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) esittelivät eduskuntaan edennyttä perhevapaauudistusta tiedotustilaisuudessa perjantaina.

– Perhevapaiden käyttö on keskiössä tasa-arvon edistämisessä, koska se liittyy niin vahvasti naisten mahdollisuuksiin edetä työurallaan ja saavuttaa samanlainen tulotaso läpi elämän ja eläketaso myöhemmin elämässä. Se liittyy myös palkkatasa-arvoon, Haatainen painotti.

– Uskon, että yhteiskunnassa ei ole erimielisyyksiä tästä ja kaikki ovat tähän valmiita satsaamaan. Tämä uudistus antaa eväitä siihen, että perheen arjessa on entistä helpompaa, joustavampaa ja sujuvampaa järjestellä lapsen hoiva.

Väärä käsitys vaikutuksesta tuloihin

Isien vähäistä perhevapaiden käyttöä perustellaan usein perheen taloudellisella tilanteella ja sillä, että tulot putoavat, jos parempipalkkainen isä jää kotiin. Sarkkisen mukaan ihmisillä on usein vääriä käsityksiä siitä, miten vapaiden käyttö vaikuttaa tosiasiassa perheiden taloudelliseen tilanteeseen.

Hän sanoo, että kokonaisuutena ajatellen perheiden taloudellinen asema vahvistuu uudistuksen myötä.

– Perheen kokonaistaloudellisen tilanteen kannalta on edullisempaa, että äiti palaa töihin ja isä jää ansiosidonnaiselle perhevapaalle sen sijaan, että äiti jäisi kotihoidon tuelle.

Jos uudistus toteutuu, ansiosidonnaisten vapaiden kokonaiskesto pitenee, jolloin perheillä on pienempi tarve käyttää kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki on tasoltaan yleensä matalampi kuin ansiosidonnaiset perhevapaapäivät.

Uudistuksessa vanhempainpäivärahapäivien kokonaismäärä kasvaa 43 päivärahapäivällä eli vajaalla kahdella kuukaudella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vanhemmat käyttävät kaikki vanhempainrahapäivät ja vanhempainvapaat, voi lasta hoitaa kotona nykyistä pidempään päivärahan turvin.

Joustojen lisäämisellä merkitystä

Ministerit korostavat, että isiä ei pakoteta jäämään kotiin, mutta perheitä kannustetaan voimakkaasti perhevapaiden nykyistä tasaisempaan jakoon.

– Jos isä tässä uudessa mallissa luovuttaa pois kaikki mahdolliset kiintiöt äidille, hänelle jäisi silti 97 päivää, mitä ei voi luovuttaa pois. Nykyisessä mallissa se on 54 päivää. Luovuttamattomat kiintiöt lähes tuplaantuvat, eli se on merkittävä muutos. Tietenkään niitäkään ei ole pakko käyttää, ellei halua, mutta siihen voimakkaasti kannustetaan, sanoi Sarkkinen.

Olennaista ministerien mielestä on muuttaa asenteita etenkin miesvaltaisilla työpaikoilla. Tärkeää on myös, että esimerkiksi neuvoloissa tunnetaan uusi järjestelmä ja siitä osataan kertoa perheille.

– On tärkeää, että käytännön työntekijät tuntevat järjestelmän, osaavat kertoa siitä perheille ja luontevasti kannustaa vanhempainvapaan käytön suunnitteluun ja myös isän osallistumiseen perhevapaiden käyttöön, Sarkkinen sanoi.

Hän uskoo, että kiintiön lisäksi miesten perhevapaiden käyttöä voi lisätä se, että niitä voisi käyttää paljon nykyistä joustavammin esimerkiksi puolikkaina päivinä tai lyhyemmissä jaksoissa ja pidemmän aikaa.

– Esimerkiksi yrittäjävanhemmille joustojen lisääminen voi olla merkittävää.

Sarkkinen myös uskoo, että yhteiskunnassa on jo meneillään muutos asenteissa, sillä yhä useampi nuori isä haluaa olla lapsen kanssa kotona tämän ensimmäisinä elinvuosina. Hän peräänkuuluttaa isiä myös vaatimaan tätä oikeuttaan.

Päivärahapäiviä kaikkiaan yli 14 kuukautta

Uudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden kiintiön päivärahapäiviä. Omasta kiintiöstään voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää eli noin 2,5 kuukautta.

Lisäksi luotaisiin 40 päivän raskausraha, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.

Vanhempainrahaa voisi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi. Päivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhtäjaksoinen ja tulisi aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.

Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Jos perheeseen syntyy kaksoset, kolmoset tai sitä useampi lapsi, päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään