Suomi on huolissaan Afganistanin ihmisoikeustilanteesta sekä naisten ja tyttöjen osallistumisen rajoittamisesta yhteiskunnassa, työelämässä ja opetuksessa.
– Kielteiset kehityskulut voivat johtaa lisääntyvään epävakauteen Afganistanissa ja lähialueilla. Tämä heijastuu myös Eurooppaan. Siksi epävakauden estäminen on myös Euroopan oma etu, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi keskiviikkona eduskunnassa.
Eduskunta keskusteli pääministerin ilmoituksesta Afganistanin tilanteesta talebanien palattua valtaan elokuun lopussa.
Haavisto veti yhteen Suomen Afganistan-politiikkaa edellisen Taleban-hallinnon syrjäyttämisen jälkeen vuosina 2002–2021. Se on hänen mukaansa perustunut kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jonka tavoitteena on ollut Afganistanin vakaus ja kehittyminen maaksi, joka ei luo uhkaa kansainväliselle tai alueelliselle turvallisuudelle ja kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Pääministerin ilmoituksesta ilmeni, että Suomi tuki viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kehitysyhteistyövaroista Afganistania noin 415 miljoonalla eurolla. Suomen sotilaallinen kriisinhallinta maksoi vuosina 2002 – 2021 noin 350 miljoonaa euroa.
Yhteensä 2 500 suomalaista sotilasta palveli Afganistanissa ISAF ja RS –operaatioissa.
Haaviston mukaan panostukset eivät menneet hukkaan.
– Suomen ja kansainvälisen yhteisön kehitysyhteistyöllä on kyetty edistämään haavoittuvien ryhmien asemaa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia Afganistanissa. Äiti- ja lapsikuolleisuus ovat puolittuneet, ja miljoonat tytöt ovat päässeet kouluun. Avun myötä miljoonat ihmiset pääsivät terveydenhuollon, vesihuollon ja sanitaation piiriin.
– Nämä tulokset eivät ole kadonneet. Koulutus jää ihmisten pysyväksi pääomaksi. On kuitenkin selvää, että tulosten pidemmän aikavälin kestävyys riippuu siitä, mitä Afganistanissa tapahtuu seuraavaksi.
Evakuoinnit jatkuvat
Nyt uudessa tilanteessa Suomi keskittyy viiteen osa-alueeseen.
Yksi niistä on lievittää Afganistanin akuuttia humanitaarista kriisiä.
– Olemme kaksinkertaistaneet humanitaarisen apumme Afganistaniin vajaaseen 7 miljoonaan euroon. Suomi myös antaa kansainvälisille järjestöille yleisrahoitusta ja tukee YK:n hätäapurahastoa, mitä kautta tukea ohjautuu Afganistanille, Haavisto kertoi.
EU-maiden kehitysministerien kokouksessa tällä viikolla jäsenmaat painottivat muun muassa humanitaarista apua ja Afganistanin sosioekonomisen romahduksen estämistä. Jäsenmaat jakavat näkemyksen, että akuutteja tukitoimia on tehostettava humanitaarisen avun ylitse, mutta Talebanien kanssa ei tehdä yhteistyötä.
Haavisto kertoi, että evakuoinnit jatkuvat. Afganistanissa on vielä useita kymmeniä valtioneuvoston päätösten piiriin kuuluvia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään sekä konsuliavustuksen piiriin kuuluvia henkilöitä. Ulkoministeriö pyrkii avustamaan näitä henkilöitä.
Suomi pyrkii myös helpottamaan afganistanilaisten perheenyhdistämiseen liittyvää asiointia.
Haavisto lupasi, että Suomen osallistumisesta sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan Afganistanissa laaditaan vaikuttavuusarvio. Arvion laatimista koordinoi ulkoministeriö ja se tehdään yhteistyössä puolustusministeriön ja sisäministeriön kanssa.
Vaikuttavuusarvio valmistuu kevätkaudella 2022.
lehti 