Kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvittaja Martin Baltscheitin Oravien sota on lastenkirja sisällissodasta. Katajavuoren mukaan aiheen käsittely on tärkeää, jotta muistettaisiin, ettei rauha ole itsestäänselvyys vaan sitä tulee kunnioittaa ja vaalia.
– Historian tuntemus on tarpeellista. Suomessa on myös paljon ihmisiä, joille sodat ja sisällissodat ovat ajallisesti paljon lähempänä kuin Suomen historiassa. On tärkeää ymmärtää myös heitä, jotka tulevat epävakaista oloista, hän sanoo.
Kirjan työstäminen alkoi vuonna 2018, Goethe-Instituutin pyynnöstä.
– He olivat huomanneet, ettei sisällissodastamme ei ole juuri olemassa nykylastenkirjoja. Saksalaiset ovat tottuneet käsittelemään kansallisia traumoja koululaisten kanssa useammassakin oppiaineessa. Suomalaisilta vastaava perinne puuttuu, joten Goethe-instituutin Alexandra Stang ehdotti, että kirjoittaisin aiheesta kirjan.
Koska Saksalla oli osuus Suomen sisällissodassa, halusi Goethe-Instituutti kuvittajaksi saksalaisen Martin Baltscheitin. Suomalais-saksalainen yhteistyö sujui joustavasti, vaikka tekijät eivät ehtineet tapaamaan kuin kerran.
Baltscheit on kotimaassaan tunnettu ja palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija.
Eläimet sodassa
Aihetta työstäessään Katajavuori mietti aluksi ympäri kaupunkia juoksentelevia lapsia ja aikuisia ja pohti, miten saisi eri leirit nivottua luontevaksi tarinaksi.
– En oikeastaan ollut kirjoittanut vielä mitään, kun Martin ehdotti, että tehtäisiin eläinsatu. Se oli mielestäni loistoidea, koska sitten ei tarvinnut ratkaista sitä, tapahtuuko satu kaupungissa vai maaseudulla.
”Orava tuntui sellaiselta koko Suomen eläimeltä.”
Aluksi Katajavuori suunnitteli hahmoiksi punaisia ja valkoisia lintuja. Hän tutki lintulajeja ja niiden elinreviirejä, ja mietti, elävätkö eri lintulajit edes samassa ympäristössä. Lopulta linnut päätettiin vaihtaa nisäkkäisiin.
– Orava tuntui sellaiselta koko Suomen eläimeltä, jonka kaikki tuntevat ja joka kerää käpyjä varastoon.
Oravien sota saakin alkunsa siitä, kun hyvissä käpyvaroissa oleva orava ei tahdo auttaa nälkäistä veljeään. Katajavuori toi tarinaan myös Suden ja Karhun kiinnittämään kertomuksen Saksaan ja Neuvosto-Venäjään.
– Suomen sisällissota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Näiden sivuhenkilöiden kautta sain nivottua tarinan osaksi maailmanpaloa.
Tasavertaista kerrontaa
Katajavuoren oma suhde Suomen sisällissotaan on syntynyt ensisijaisesti taiteen kautta. Kirjan tekeminen sai hänet kysymään aiheesta omilta vanhemmiltaan.
– Isä kertoi, että hänen isänsä olisi halunnut viisitoistavuotiaana lähteä ”sankaripojaksi” valkoisten puolelle, mutta kotiväki ei päästänyt. Myöhemmin isä on kuullut, että kolme sukulaisveljestä kuoli punaisten vankileirillä, nälkään ja teloituksiin, eli molemmille puolille on linkkejä, mutta näistä asioista ei ole koskaan puhuttu.
Taustatutkimusta kirjailija teki katsomalla teatteriesityksiä, lukemalla muun muassa Sisällissodan pikkujättiläistä ja kuuntelemalla aiheesta radio-ohjelmia, joita oli vuonna 2018 paljon saatavilla.
Kirjan tekoprosessin ajan Katajavuori ja Baltscheit pitivät mielessään, että vaikka kirja kertoo Suomen sisällissodasta, käsittelee se sisällissotia universaalisti.
– Kirjasta teki erityisen se, että minulla oli saksalainen kuvittaja. Hänen suhtautumistapansa sotaan oli vapautuneempi kuin meillä suomalaisilla. Minulla oli koko ajan kieli keskellä suuta, ettei tehdä tästä mitään tyyppiesimerkkiä tai karrikoida hahmoja vaan keskitytään tasaväkiseen kerrontaan. Teki hyvää, että Martinilla oli niin ei-pelkäävä ja ei-kunnioittava suhde sotaan, jota hän pystyi katsomaan kauempaa.
Martin Baltscheitin kuvitus onkin väreiltään ja sisällöltään rohkeaa ja puhuttelevaa. Monessa kohden tarina etenee enemmän kuvituksen kuin tekstin kautta. Katajavuori sanookin karsineensa tekstiä jatkuvasti vähemmäksi ja vähemmäksi.
– Tein Martinille kuvakäsikirjoitusta, jossa kerroin, mitä toivoin kuviin. Sitä mukaa kun sanat vähenivät, niin teksti parani. Piti vain tiivistää ja tiivistää ja yksinkertaistaa, suuri osa sanomasta syntyy kuvista. Lopulta pääsimme lopputulokseen, johon olimme molemmat tyytyväisiä.
Riina Katajavuori, Martin Baltscheit: Oravien sota. 48 sivua. Tammi 2021
KU on mukana kirjamessuilla. Katso ohjelma tästä.