KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Saila Susiluoto kirjoitti lyyrisen matkakirjan – ”Matkustamisen, syyllisyyden ja ympäristötuhon teemat tuntuivat vaativan toisenlaista muotoa”

– Haluan eroon myös siitä kahtiajaosta, että on olemassa ihminen ja luonto, Saila Susiluoto sanoo.

– Haluan eroon myös siitä kahtiajaosta, että on olemassa ihminen ja luonto, Saila Susiluoto sanoo. Kuva: Emma Grönqvist

Saila Susiluoto uskoo, että ekokriisiin liittyviä häpeän ja syyllisyyden tuntoja on hyvä nostaa esiin ja käsitellä yhdessä.

Emilia Kukkala
30.10.2021 12.00

Runoilija ja taiteilijaprofessori Saila Susiluoto liikkuu Kehrä-uutuuskirjassaan eri tekstilajien rajamailla. Voidaan hyvin puhua romaanistakin, vaikka tietoisesti runoilija ei lähtenyt sellaista kirjoittamaan.

– Nimitän tätä ennemmin esseistiseksi tai lyyriseksi matkakirjaksi. On ollut vapauttavaa kirjoittaa määrittelemättä genreä.

Runoudesta Susiluoto kuitenkin kurottelee Kehrässä selkeästi uusiin suuntiin. Matkustamisen, syyllisyyden ja ympäristötuhon teemat tuntuivat vaativan toisenlaista muotoa.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Siinä oli jonkinlainen katkos, että samaan aikaan luonto ympärillä kärsii ja oli runoudessa jotenkin metaforista, etäistä. Mietin, miten jatkan näitä teemoja runoudessa eteenpäin.

Susiluodon mukaan runoilijana pitää aika ajoin pohtia, mitä merkityksiä runolle löytää, mutta ekokriisin todellisuus laittaa kysymyksen uusiin raameihin.

– Ilmastokriisi pakottaa miettimään uudestaan kaiken, suhteen aivan kaikkeen. Myös kirjoittamiseen. Mitä sillä haluaa sanoa, kenen ääni on kuuluvin, millaisia asioita nostaa esiin…

– Jokainen ihminen joutuu miettimään valintojaan, ammattiaan, kulutustaan, kaikkea uusiksi. Siinä mielessä kaikki ovat samassa tilanteessa.

Toivo nousee epävarmuudesta

Kehrässä käsitellään kohtikäyvällä suoruudella ja lämmöllä myös vanhemmuutta historiallisten uhkakuvien maailmassa. Neljän lapsen äitinä Susiluodolla on aiheesta näkemystä.

– Se tulevaisuus, minkä nuoret ja lapset näkevät tällä hetkellä, ei ole välttämättä kovin ruusuinen, hän toteaa.

Optimismi löytyy kuitenkin yllättävästä suunnasta. Vaikka todennäköisyydet ovat tällä hetkellä monenlaisten tuhon prosessien puolella, toivo lepää epävarmuudessa. Siinä, miten ei ole silti sataprosenttisen varmaa, että kaikki tuhoutuu tai ettei ihmiskunnalla ja sivilisaatiolla ole mitään toivoa.

– Maailmassa on muutenkin niin paljon kaikkea, mitä emme voi tietää. Ehkä ajattelen myös niin, että kannattaa toivoa parasta mahdollista. Se toivo ei yksin riitä, pienet ja suuret teot eivät yksin riitä, mutta yhdessä nämä kaikki.

– Koen tärkeäksi, että kirjoitus ja kirjoittaminen resonoivat kulloisenkin ajan kanssa, käsittelevät myös ilmastokriisiä koskevan ahdistuksen, surun ja toivottomuuden tunteita. Mikä toisaalta edes olisi sellainen teos, joka ei käsittelisi tätä aikaa millään tavalla?

Matkustaminen ja moralismi

Kehrässä ollaan taitelijaresidenssissä pittoreskissa italialaisessa pikkukylässä pohtimassa ekokatastrofia eikä kaunistella asetelmaa ollenkaan vaan päinvastoin asetetaan esille ja kyseenalaistetaan. Tällainen kaksinaismoralismin välttäminen on lukijalle huojentavaa.

– Häpeän ja syyllisyyden tuntoja pitää ottaa esiin ja purkaa, Susiluoto sanoo.

– Matkustamisesta luopuminen on minulle henkilökohtaisesti hyvin vaikea asia.

Susiluoto kuitenkin kaipaa muualle kirjoittamaan ja olemaan. Runoudelle kansainvälisyys on tärkeää kasvualustaa.

– Matkustamiseen täytyy vain keksiä toiset keinot.

Susiluodolle se tarkoittaa muun muassa sen miettimistä, miten matkustaa, kuinka kauan matkalla pystyy olemaan ja millaisia tahoja matkustamisellaan tukee. Hän on ajatellut luopua ja luopunutkin monista sinänsä antoisista matkoista ja runoilijatapaamisista.

– Ajattelen, että lentäminen toiselle puolen Eurooppaa muutaman runon tähden ei ole järkevää. Jos junamatka ei onnistu, sitten täytyy pohtia, missä pääsee keskustelemaan.

– Kysymys on myös siitä, millä tavalla asennoituu. Lähteekö pariksi kuukaudeksi vai lyhyemmäksi aikaa.

Matkustaessaankin Susiluoto kaipaa lähelle luontoa.

– Ehkä korona on viimeistään muuttanut sen, ettei minulla ole mitään hirveän suurta hinkua suurkaupunkeihin. Rakastan pieniä kyliä, erilaista ja hiljaista luontoa.

Kaikki haluavat löytää sen puhtaan paikan, jota turismi ei ole pilannut.

Kirjailija tunnistaa ja tunnustaa sen ristiriidan, mikä on ympäristöajattelun ja sen välillä, että kaipaa erityiseen, paratiisimaiseen luontopaikkaan.

– Kun palaa idylliseen paikkaan ja sinne on kohonnut all inclusive -hotelli, miten sitä voi kritisoida, ja kuitenkin voi. Kaikki haluavat löytää sen puhtaan paikan, jota turismi ei ole pilannut ja pilaamme sen sitten kuitenkin.

Suhteellisen haitaton runo

Kehrässä kirjoitetaan jonkin verran siitä, miten runoutta ei aina oteta kovin vakavasti.

– Ehkä se ei pidä paikkaansa enää nuoremman sukupolven kohdalla, että kirjailijoidenkin keskuudessa runoutta pidetään jotenkin toisarvoisena. Ehkä siinä on tietty tuottavuuden ongelma ja sellainen vastakkainasettelu, että on kirjailijat, jotka tuovat rahaa kustantamoille ja sitten runoilijat, joiden kirjat syövät ne rahat.

Toisaalta vähälevikkisen runoilijan ammatti ei – jos ei kirjailijan muutenkaan – sinänsä ainakaan edistä ympäristötuhoa.

– Runoilija, joka julkaisee suhteellisen vähäsivuisia teoksia tai etsii paperin sijaan toisenlaisia esitystapoja, ei aiheuta hirveästi haittaakaan. Tai työtön ihminen, joka kuluttaa melko vähän. Tekemättä jättäminenkin on teko, arvoja sinänsä.

– Toisaalta niin kauan kuin teos ei ole valmis, tuntuu, ettei ole tehnyt mitään. Niin kauan kuin koneella on vain joitain luonnoksia, tämä ei ole kovin konkreettinen ammatti. Sen vuoksi sitä myös häpeää ja sitä kestää aina siihen asti, kun kirja tulee ulos. Sitten alkaakin vähän toisenlainen häpeä, Susiluoto toteaa.

Keinotekoinen raja-aita

Kirjoittamisessaan Susiluoto haluaa nyt eroon kahdesta asiasta: jyrkästä rajasta ihmisen ja luonnon välillä sekä luontokuvauksen vertauskuvallisuudesta.

”Minua kiinnostaa, millaista ääntä luonto pitää.”

– Tällä hetkellä minua kiinnostaa, millaista ääntä luonto – nyt tässä erillään ihmisestä – pitää ja miten paljon luonnon kieli voi päästä kirjallisuuteen. Millaisia muotoja siitä voisi syntyä, runoudessa tai kielessä. Jotain sellaista olen kiinnostunut etsimään. Toki se on aina oman näkökulmani kautta suodattunutta, ja mietin, onko se edes mahdollista. Että antaisi enemmän tilaa sille, mikä on luontoa tai sille, mikä meissä on luontoa.

– Haluan eroon myös siitä kahtiajaosta, että on olemassa ihminen ja luonto. Minua kiinnostaa pohtia, häivyttää ja kyseenalaistaa sitä rajaa. Me ei todella olla mikään luomakunnan kruunu. Tai jos ollaan, niin pölyinen ja musta hiilikruunu.

Saila Susiluoto: Kehrä. Otava 2021.

 KU on mukana kirjamessuilla. Katso ohjelma tästä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään