KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Kuva: Emma Grönqvist

Tiina Raevaara tutkii tietokirjassaan ihmisen kamppailua vanhenemista ja kuolemaa vastaan. Tiede ja teknologia tarjoavat vastauksia elämän arvoitukseen, mutta kysymys hyvästä elämästä jää avoimeksi.

Mika Pekkola
25.1.2025 7.30

Modernin ihmisen väitetään vieraantuneen kuolemasta ja sulkeneen sen pois tietoisuudestaan. Teknologinen kehitys, lääketieteelliset edistysaskeleet, vaurauden lisääntyminen, eliniän pidentyminen ja ikääntyneiden hoitaminen kodin sijaan sairaaloissa ja hoivalaitoksissa ovat häätäneet ”suuren tasoittajan” jokapäiväisestä elämästämme. Kuolemasta on tullut tabu, väitetään.

Kirjailija ja tutkija Tiina Raevaara on eri mieltä. Kuolema on hänen mukaansa kulttuurissamme alati läsnä, mutta tavat, joilla käsittelemme sitä, ovat vääristyneitä.

– Hysterisoimme kuolemaa, huudamme sen edessä kauhusta. Kuolema on uutiskriteeri, joka määrittää, onko tietty tapahtuma uutisoinnin arvoinen. Kuinka monta ihmistä kuoli? Kuinka he kuolivat? Puhumme kuolemasta lakkaamatta, mutta pelokkaasti ja pinnallisesti.

Romaanikirjailijanakin tunnettu Raevaara tutkii uudessa tietokirjassaan Ikuisen elämän lyhyt historia – Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan (Like 2024) kuolemasuhdettamme tieteen, taiteen ja populaarikulttuurin keinoin.

Kuoleman monet kasvot

Ikuisen elämän lyhyt historia syntyi Raevaaran halusta kirjoittaa kirja, joka käsittelisi kuolemaa rauhallisesti ja hyväksyvästi. Teoksen kirjoittamista motivoi myös kirjailijan oma kuolemanpelko. Kuolema ei olekaan Raevaaralle ulkokohtainen tieteellinen ilmiö vaan vastausta herkeämättä vaativa eksistentiaalinen kysymys.

Raevaara lähestyy aihettaan poikkeuksellisen moniulotteisesti. Molekyylibiologian tutkijana hän tarkastelee ikääntymistä ja kuolemaa fysiologisina ilmiöinä, luonnontieteellisellä yksityiskohtaisuudella. Hän kirjoittaa transhumanistien, biohakkerien ja teknologiamiljonäärien kamppailuista kuolemaa ja ikääntymistä vastaan sekä taustoittaa nykyistä tieteellis-teknologista kuolemasuhdettamme uskonnollisten perinteiden, mytologioiden, taiteen ja populaarikulttuurin kautta.

– Teosteni aiheet kulkevat usein pitkään mukanani ja keräävät ympärilleen materiaalia monista eri suunnista. Kirjoittaessani esikoistietokirjaani Koiraksi ihmiselle (Teos 2011) tajusin, että esittääkseni kokonaiskuvan ihmisen ja koiran suhteesta minun oli tutkittava aihetta useiden eri tieteenalojen näkökulmista.

”Tieto rauhoitti minua.”

Ikuisen elämän lyhyessä historiassa Raevaara punoo käsittelynsä eri säikeet yhteen omakohtaisilla jaksoilla, joissa hän avaa kuoleman itsessään herättämiä tunteita ja ajatuksia kaunokirjallisella herkkyydellä.

Teoksen loppupuolella hän päätyy pohtimaan hyvää elämää sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia voimia, jotka estävät sen toteutumista. Samalla hän kääntää huomion elämän pidentämisestä sen laadulliseen parantamiseen.

– Koin luontevaksi kirjoittaa kuolemasta omien kokemusteni kautta. Käytin itseäni esimerkkinä sanallistaakseni kiireen, stressin ja riittämättömyyden tunteita, jotka ovat nykykulttuurissa laajalle levinneitä.

Lohdullinen ajatus

Raevaaran maailmankatsomus on materialistinen ja biologinen, ja Ikuisen elämän lyhyttä historiaa voikin lukea kirjailijan henkilökohtaisena panoksena sekulaariin kuolemakeskusteluun.

– Järjen tasolla olen aina ollut sinut kuoleman kanssa. En ole kokenut tarvetta hakea toivoa tuonpuoleisesta. Pidän ihanan lohdullisena ajatusta siitä, että kuoltuamme madot syövät meidät ja meissä oleva aine palaa luonnon kiertokulkuun.

Kirjan kirjoittaminen lievitti Raevaaran kuolemanpelkoa, josta hän kärsi tieteellisestä maailmankatsomuksestaan huolimatta.

– Oivalsin kuolemaa tutkiessani, että ihmiset ovat kuolemansakin kautta osa kiehtovaa kokonaisuutta. Tieto rauhoitti minua. Ajattelen silti, että tiede ei voi selittää kaikkea ja kertoa yksilölle, kuinka hänen tulisi suhtautua kuolemaan. Se on kamppailu, joka jokaisen on käytävä itse.

Teknologinen kuolemattomuus

Teknologiamiljonäärien, biohakkerien ja transhumanistien käsitykset ikääntymisen hidastamisesta ja kuolemattomuuden tavoittelusta ovat vaikuttaneet lähivuosikymmeninä voimakkaasti kuolemasuhteeseemme. Nämä yksilöllisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä korostavat toimijat ovat pyrkineet muuttamaan kuoleman eksistentiaalisen kysymyksen käytännölliseksi ongelmaksi, johon teknologia tarjoaa ratkaisut.

– Länsimaisessa kulttuurissa korostetaan poikkeusyksilöiden merkitystä. Nostamme esiin outoja ja hieman hulluja miesneroja, jotka johtavat suuryrityksiä ja siten myös teknologista kehitystä. He esittävät visioita ihmisen loputtomasta parantelusta, älylääkkeiden hyödyntämisestä, psykedeelien mikroannostelusta ja viestiyhteyksien rakentamisesta ihmisaivojen ja tietokoneiden välille.

”Minkä vuoksi lopulta elämme?”

Raevaara pitää talouden ehdoilla toteutettua ihmisen teknologista tehostamista ongelmallisena.

– Onko meidän kaikkien lopulta pakko parannella itseämme teknologisin keinoin pysyäksemme mukana kilpailussa ja ollaksemme luovia, innovatiivisia ja aikaansaavia?

Raevaara huomauttaa, että teknologiagurut kyllä puhuvat paljon eliniän pidentämisestä mutta hyvin vähän siitä, millaisessa maailmassa ihmiset tulevat viettämään ennätyksellisen pitkät elämänsä.

–  Kulttuurissamme on vallalla kummallinen teknologinen determinismi. Talous ja teknologia ovat ikään kuin omalakisia luonnonvoimia ja ilmastonmuutostakin mahtavampia. Hyväksymme niiden ohjauksen annettuna.

Hyvä elämä ja ajaton aika

Raevaara peräänkuuluttaa teknologisen keskustelun rinnalle perinpohjaista pohdintaa hyvän elämän merkityksestä. Mihin käytämme ne lisäelinvuodet, jotka tiede ja teknologia suovat osaksemme? Minkä vuoksi lopulta elämme?

Kirjailija hahmottaa itse kysymystä hyvästä elämästä psykologisen itsemääräämisteorian kautta, jonka mukaan hyvä elämä rakentuu autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden varaan. Raevaara lisää itse neljänneksi tekijäksi luontoyhteyden.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Luonnossa oleminen ja seurustelu toisten eläinlajien kanssa tuottavat lääketieteellisesti mitattavia fysiologisia hyötyjä sekä onnen ja levon tunteita. Tämä kuitenkin vaarantuu, jos jatkamme luonnon tuhoamista.

Raevaara kokee, että luonnosta huolehtimisen lisäksi ihmisten tulisi huolehtia paremmin myös toisistaan.

– Viime vuosina on alettu keskustella paljon hoivasta yhteiskunnallisena voimana. En käsittele hoivaa kirjassani, mutta pidän sen merkitystä elämän kannalta keskeisenä.

Yhteyden kokemusta koskevat pohdinnat johdattavat Raevaaran ajatukset virtaaviin läsnäolon hetkiin, joissa ihminen ei välttämättä tiedosta itseään tai ajan kulumista.

– Tällaiset yhteyden kokemukset ovat ihania, ja saan niitä itse esimerkiksi liikunnasta.

Raevaara ajattelee, että läsnäolon hetket voivat vapauttaa meidät hektisen elämäntapamme ruokkimasta ahdistavasta aikatietoisuudesta. Kenties ne tarjoavat samalla mahdollisuuden häätää kuoleman varjo elämän yltä.

– Olemme niin sidottuja aikaan ja tietoisia siitä, että yritämme tehdä monia asioita samanaikaisesti kuvitellen elävämme siten enemmän. Ja silti juuri hetket, jolloin kadotamme tunnon ajan kulumisesta, ovat meille erityisen rakkaita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Kuutoset Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik kirjan kannessa.

Vasemmiston edustajat pantiin vankilaan

Kaisu Tuokon toisen dekkarin kansi henkii yliampuvasti kauhun tunnelmaa.

Lupaavan Kaisu Tuokon toinen dekkari Yksin on ahdettu liian täyteen ihmeellisiä yhteensattumia

Uusimmat

Veronika Honkasalo.

Hallituksen koulutusvedätys jatkuu: ”Nyt on selvinnyt ettei luvattua 100 miljoonan rahoitusta ole missään”

Porsaita suomalaisella sikatilalla kesällä 2021.

SEY: Hallitus yrittää palauttaa porsaiden kastroinnin – ”Yksi kivuliaimmista eläimille tehtävistä toimenpiteistä”

Anna Mäkipää.

Vasemmistoliiton kärhämä jatkuu Turussa: Kolmea puolueosastoa uhkaa erottaminen

Laura Meriluoto.

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

 
04

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
05

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU:n toimitus pohti puolueiden uusimpia gallup-lukuja: ”Kuinka paljon toimintakykyä hallitus enää tarvitsee?”

21.05.2025

Keskusta ja demarit eivät ottaneet vihreitä ja vasemmistoliittoa mukaan välikysymykseensä – Vasemmistoliiton Pekonen: ”En tiedä syytä”

20.05.2025

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

20.05.2025

Vasemmistoliitto vaatii nopeaa toimintaa Gazan pakkosiirtojen estämiseksi: ”Tappamisen on loputtava”

19.05.2025

Hallitus päätti, että rahaa on: Kuinka merkittävä ideologinen muutos kehysriihessä tehtiin? – Näin vastaavat toimittaja, kansanedustaja ja tutkija

19.05.2025

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

18.05.2025

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

18.05.2025

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

18.05.2025

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

18.05.2025

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

17.05.2025

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

17.05.2025

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

17.05.2025

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

17.05.2025

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään