KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa. Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Veli-Pekka Leppänen
15.9.2024 15.01

Tampereen historiassa on häivähdystä vahvemmin punaista väriä. Kevään 1918 taisteluissa Tampereesta tuli punaisten päälinnake, itsenäisyyden alusta alkaen se oli vasemmistoenemmistöinen proletaarikaupunki – ja kutsuttiinpa Tampereen yliopistoakin 1970-luvulla ”punaiseksi yliopistoksi”.

Journalismin tutkija Pentti Raittila (s. 1950) luotaa Vasemman laidan toisinajattelijat -teoksessaan Tampereen historian punaisempia kaistaleita – eräiltä kiintoisilta osiltaan. Pääosassa ovat kaksi lehtimiestä, Taisto Harra (1924–1996) ja Mauri Sirnö (1939–1997), jotka työskentelivät keskeisissä rooleissa SKDL:n tamperelaisessa Hämeen Yhteistyö -lehdessä – Harra päätoimittajanakin 1975–1981.

Heidän elämäkertaansa Raittila ei tavoittele, merkittävimpien työvaiheiden kuvausta kumminkin. Samalla kirja esittää näkökulmia SKP:n skismoihin ja sisäiseen hajaannukseen 1960-luvulta lähtien.

Useilta aikalaishaastateltavilta irtoaa hienoja pikapiirtoja ihmisistä ja tilanteista.

Eräänlaisena sivupäähenkilönä, tapahtumanäyttämönä, esiintyy Hämeen Yhteistyö. Harra ja Sirnö aloittivat työt 1960-luvun taitteen ”Hämyrissä”, rivitoimittajina ensin, mutta pian kumpikin erikoistui omimmille alueilleen, pakinoitsijoiksi ja politiikan kommentaattoreiksi.

Harra käytti Torvinen-nimimerkkiään ja Sirnö kokosi Kulttuuririntama-palstaansa, ja molemmat kirjoittivat paljon. Työteliäintä aikaa oli 1960-luku.

Taustaltaan kumpikin kuului köyhälistöön. Harra oli kouluttautumaton rakennustyömies, laveasti lukenut itseopiskelija Tampereelta. Sirnö oli pientilan poika Leppävirralta Pohjois-Savosta, yhteiskunnallisen korkeakoulun opiskelija, joka kaksikymppisenä heittäytyi lehtimieheksi.

Raittilan lähteiden ja omien muistikuvien mukaan – hän itsekin oli Hämyrissä 1970-luvulla – Harra oli sosiaalisesti vetäytyvämpi, töksähtävä epäkohteliaaksi asti, näki juonia ympärillään ja juonitteli itsekin. Hän oli peluri, takahuonetaktikko. Taasen Sirnö, ”Masi”, piti yllä suhteita moniaalle, räiskähteli, piruili ja heitti huulta avoimemmin. He erosivat kirjoitustyyliltään – sikäli silti onnekkaasti, että lukeutuivat journalistisen sanankäytön taitajiin. Teksteissä on yhä mainiota vetoa.

Kirjan idean kannalta keskeistä on, että kaksikko ajautui poliittisiksi vastapuoliksi. Työpaikka ja puolue oli sama, suunnat vastakkaisia. Harrasta kehkeytyi vuonna 1966 uusitun puoluejohdon kriitikko, sittemmin ”taistolainen” – tosin niillä erikoisilla tamperelaisilla kierteillä, joita Raittila osuvasti valottaa. Sirnö peesasi puolueen nykyaikaistajia, tosin omin persoonallisin maustein hänkin.

Pitkin 1960-lukua, kun vasemmisto kirjavoitui uusin impulssein, Harra linnoittautui skeptisiin asemiin. Hän puolusti leniniläistä puoluetta ja proletariaatin diktatuuria – aikana, jona SKP:ssä kyseenalaistettiin näitä auktorisoituja oppeja. Samaan aikaan Sirnö oli kulttuuriradikaali, joka otti nuoria radikaaleja varsin suopeasti vastaan. Surukseen hän myöhemmin näki monen heistä luisuvan taistolaiseksi.

Jos Harra nojasi Tampereen suurten tehtaiden proletaareihin, Sirnö haki avauksia sivistyneistöön, tiede- ja kulttuurijengiin päin. Myös kunnallispolitiikka oli Sirnön kenttää.

SKP:n osapuolisotaa Raittila kuvaa kahden miehen ja heidän artikkeliensa sisällön kautta. Lehden arkisto on kammattu prikulleen, mikä tuo tekstiin paitsi luotettavaa osin pikkutarkkaakin sävyä. Jälkimmäistä keventää se, että enimmät lehtisitaatit kuvaavat asioita kiinnostavasti, jopa herkullisin näyttein.

Vajoamatta detaljien mereen voi todeta, että Hämeen Yhteistyön riidoista, toimittajalakosta 1971 ja vuoden 1977 Tampereen ”eheytyssopimuksesta” Raittila piirtää uskottavan ja tasapuolisen jälkikuvan. Esimerkiksi poikkeuksellisen ”eheytyksen” kuviot hän esittää tavalla, joka antaa kunnon lisiä SKP:n ja vasemmiston lähihistoriaan.

Asioita ylipäänsä katsotaan yksilö- ja ryhmämotiivien prisman läpi. Moni juttu meni Tampereella toisin kuin muualla Suomessa.

Pääkaksikon rinnalla esiintyy joukko muita toimittajia ja poliitikkoja. Hämyrin päätoimittajana toimi Keijo Savolainen, vaikuttava ja arvovaltainen hahmo, joka jätti riitojen painaman lehden 1968 ja siirtyi Yleisradioon. SKP:n piirisihteeri Esko Malmberg pysyi lehden tiukkana vastapelurina monissa käänteissä. SKDL:n uudistajista taistolaisuuteen kääntynyt Rauno Setälä käväisi päätoimittajana.

Useilta aikalaishaastateltavilta irtoaa hienoja pikapiirtoja ihmisistä ja tilanteista. Taistolaisten ylimpiä johtosuhteitakin valaistaan.

Etukäteen hivenen epäilin tällaisen kirjan, sanoisinko ”kaksoiskuvan”, onnistumisen mahdollisuutta. Teoksen luettuani on ilo myöntää, että jollain omintakeisella tavalla se saavuttaa tavoitteitaan. Taisto Harrasta, Mauri Sirnöstä, Hämeen Yhteistyöstä ja ylipäänsä tamperelaisista vasemmistoliikkeistä saadaan relevanttia uutta tietoa.

Yli 500 sivun mittaisenakin Vasemman laidan toisinajattelijat säilyttää helppolukuisuuden, ja se on paikoin jännittäväksi asti yltävä teos. Pentti Raittila on tehnyt palveluksen historian tuntemukselle.

Pentti Raittila: Vasemman laidan toisinajattelijat. Taisto Harra ja Mauri Sirnö kommunistisina journalisteina ja poliitikkoina Tampereella 1960–1980-luvuilla. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. 557 sivua.

 

Kirjoittaja on Kivääri vai äänestyslippu? -väitöksessään tutkinut SKP:n hajaannusta 1960-luvulla.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Kuutoset Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik kirjan kannessa.

Vasemmiston edustajat pantiin vankilaan

Uusimmat

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään