KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Valtiovarainministeriö arvioi velanoton tarpeen kahdeksan miljardia pieleen – STTK:n pääekonomisti kertoo, miten heitto voi syntyä ja mitä se tarkoittaa

Jos hallituksen oli tavoitteena velka-asteen taittaminen vuosikymmenen puoliväliin mennessä, niin nyt näyttäisi siltä, että se taittuikin jo nyt ja vieläpä hyvin reilusti, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Jos hallituksen oli tavoitteena velka-asteen taittaminen vuosikymmenen puoliväliin mennessä, niin nyt näyttäisi siltä, että se taittuikin jo nyt ja vieläpä hyvin reilusti, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Antti Yrjönen

Hallituksen elvytyspolitiikka on osoittautumassa erittäin kannattavaksi strategiaksi myös julkisen talouden kannalta, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Jussi Virkkunen
2.12.2021 7.30

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, valtiovarainministeriö (VM) kertoi eilen, että valtion velanoton tarve on tänä vuonna peräti kahdeksan miljardia budjetoitua pienempi. Miten ihmeessä näin suuri heitto voi syntyä?

Talouskasvu on ollut vahvaa, ja Suomen vaihtotase on selvästi ylijäämäinen. Valtiovarainministeriö ennusti vielä syksyllä vaihtotaseen jäävän lievästi alijäämäiseksi, vaikka jo silloin vaihtotase oli noin neljä miljardia euroa ylijäämäinen. Osittain myös budjettitekniset seikat selittävät asiaa.

Pohdit tosiaan itse, että suurin osa muutoksesta selittyy vaihtotaseen ennusteen epäonnistumisella. Avaatko hieman tätä?

ILMOITUS
ILMOITUS

Hämmästelin jo syksyllä, kuinka VM voi ennustaa vaihtotaseen vajetta, vaikka vaihtotase oli ylijäämäinen ja kovassa nousukiidossa. Sektoritaseet summautuvat aina nollaan, joten vaihtotaseen ylijäämän eli ulkomaansektorin alijäämän täytyy heijastua jonkin toisen sektorin ylijäämänä.

Itse epäilin, että vaihtotaseen ylijäämä tulisi näkymään julkisen sektorin rahoitusaseman parantumisena. Näin ilmeisesti on käymässäkin.

Suomen vaihtotase on ollut selvästi ylijäämäinen, eli kansantalous on saanut ulkomaisista menoistaan enemmän tuloja kuin sillä on menoja. Mitkä syyt tässä ovat taustalla?

Vaihtotase koostuu monista tekijöistä. Yksi syy on tavaraviennin kova veto. Toinen on Euroopan keskuspankin EKP:n antama pankkien osingonjaosta pidättäytymisen suositus, jota pankit ovat ilmeisesti melko hyvin noudattaneet. Osingot kun suuntautuvat merkittävissä määrin myös ulkomaille.

Tietenkin myös ulkomaanmatkojen jääminen väliin koronakriisin vuoksi ja monet muut tekijät ovat vaikuttaneet lopputulokseen.

Valtiovarainministeriö mainitsee tiedotteessaan niin sanotut siirtomäärärahat, mutta ei vaihtotasetta. Sinun ei tarvitse mennä VM:n pään sisään, mutta mistä näkökulmaeronne voisi johtua?

Vaihtotase ei tietenkään ole mikään budjettimomentti. Totta kai vaihtotaseen ylijäämä heijastuu joillekin budjettimomenteille. On mahdollista, että se on nyt heijastunut nimenomaan siirtomäärärahamomentille. Tässä ei siis ole mitään ristiriitaa.

On luonnollista, että VM katsoo nimenomaan budjettimomentteja, mutta toivottavaa olisi katsoa ja tunnistaa myös isompi kuva.

Tämän muutoksen myötä Suomen julkisen talouden velkasuhde on ilmeisesti edelleen selvästi alle 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos näin on, mitä se tarkoittaa?

Tuotanto ja työllisyys ovat palautuneet harjoitetun elvytyspolitiikan johdosta ennätysnopeasti kriisiä edeltävälle tasolle. Nyt elvytyspolitiikka on osoittautumassa erittäin kannattavaksi strategiaksi myös julkisen talouden kannalta.

Valtiovarainministeriön mukaan kahdeksalla miljardilla pienentynyt velanoton tarve ei muuta Suomen talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita. Miten itse näet tilanteen?

Eihän se kaikkea koronakriisin aikaista velkaantumista mitätöi, mutta kyllä kyse on suuresta vaikutuksesta. Nyt julkinen velka-aste ei ilmeisesti olekaan 71,2 prosenttia vuoden lopussa vaan noin 67,7 prosenttia.

Jos hallituksen oli tavoitteena velka-asteen taittaminen vuosikymmenen puoliväliin mennessä, niin nyt näyttäisi siltä, että se taittuikin jo nyt ja vieläpä hyvin reilusti.

Verrattuna edelliseen vuoteen julkinen velka-aste tulee nykyisen arvion mukaan laskemaan noin kaksi prosenttiyksikköä tänä vuonna.

Lue lisää: Suomi velkaantuu kahdeksan miljardia ennakoitua vähemmän – ”Kukapa olisi uskonut, että elvytys vahvistaa näinkin nopeasti julkista taloutta”

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään