KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Maailmanhistoriaa verotuksen näkökulmasta

Ison-Britannian parlamentin vuonna 1765 hyväksymä leimaverolaki aiheutti kapinointia muun muassa Pohjois-Amerikassa.

Ison-Britannian parlamentin vuonna 1765 hyväksymä leimaverolaki aiheutti kapinointia muun muassa Pohjois-Amerikassa. Kuva: All Over Press/PRISMA ARCHIVO

Kaikkia historian vahvoja ja menestyneitä valtioita yhdistää yksi asia: tehokas verotus. Kun kaikkein rikkaimmat sälyttävät veronmaksun taakan rahvaalle, yhteiskunnan vakaus joutuu koetukselle.

Petri Jämsä
15.1.2022 17.30

Moderneissa yhteiskunnissa talouspuhe pulppuaa kaikkialla ja maailmaa selitetään pääsääntöisesti talouden käsittein ja kategorioin. Ottaen huomioon sen, että talouspuhetta kuulee kaikkialla, on hämmästyttävää, miten historiatonta talouskeskustelu yleensä on. Historiallinen evidenssi ei esimerkiksi tue väitteitä veronalennusten ”dynaamisista vaikutuksista”, mutta siitä huolimatta tällaiset löysät heitot elävät sitkeästi julkisessa keskustelussa.

Historiallista perspektiiviä suomalaiseen talouskeskusteluun tuo historiantutkija Antti Kujala, joka tarkastelee kirjassaan Voudintileistä veroparatiiseihin maailmanhistoriaa verotuksen näkökulmasta.

Kujala lähtee liikkeelle historian suurista kaarista. Erilaiset historialliset ja maantieteelliset ehdot ovat vaikuttaneet paljon siihen, miten verotus on järjestetty eri sivilisaatioissa. Aasian aroilla sekä Kiinan ja Intian valtavilla maanviljelyalueilla oli mahdollista hallita ja verottaa valtavia maa-alueita, joten näillä alueilla valtionmuodostusprosessi suosi suurten imperiumien syntyä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Euroopassa rikkonainen maantiede vaikutti valtionmuodostukseen siten, että Rooman imperiumin romahdettua valtiolliseksi perusyksiköksi vakiintui pienehkö valtio. Resurssien niukkuus pakotti eurooppalaiset hallitsijat neuvottelemaan eliittiensä kanssa verotukseen ja lainsäädäntöön liittyvistä asioista.

Tehokas verotus ja valtionvelka suurvalta-aseman avaimina

Uudella ajalla Länsi-Euroopan dynaamisin talouskehitys tapahtui ulkomaankaupalla rikastuneissa Englannissa ja Hollannissa. Molemmat maat verottivat väestöään huomattavasti kireämmin ja kattavammin kuin kilpailijavaltionsa. Britanniassa verotulot kolminkertaistuivat 1672–1715, Hollannissa ne kaksinkertaistuivat, mutta mannermaan voimakkaimmassa valtiossa Ranskassa ne pysyivät ennallaan.

Vuoden 1688 Mainion vallankumouksen kylkiäisenä Englanti ajautui pitkään ja valtavasti resursseja nielleeseen konfliktiin Ranskaa vastaan, joka oli resursseiltaan moninkertaisesti Englantia rikkaampi.

Englanti vastasi massiiviseen haasteeseen muovaamalla itsestään vahvan fiskaalis-sotilaallisen valtion. Eräs keskeisimmistä uudistuksista oli valtionvelan kansallistaminen. Aiemmin valtionvelka oli ollut käytännössä oikukkaiden monarkkien henkilökohtaista velkaa, josta epäluotettavina velallisina tunnetut kuninkaat maksoivat suuria korkomenoja.

Mainion vallankumouksen jälkeen parlamentti takasi valtionvelan. Se vakuutti, että valtio maksaa velkansa korvamerkitsemällä tulevia verotuloja velanhoitoon. Englanti tehosti ja laajensi verotustaan niin voimakkaasti, että se riitti vakuuttamaan lainoittajat valtion kyvystä ja halusta maksaa velkansa. Näin valtionvelan korkoa saatiin painettua huomattavasti alemmas. Matalammat korkomenot mahdollistivat aiempaa suurempien velkamäärien lainaamisen.

Tärkeä uudistus oli myös valtionvelkakirjojen tekeminen jälkimarkkinakelpoisiksi. Valtion lainoittajat saattoivat halutessaan myydä velkakirjansa halukkaille ostajille, mikä lisäsi valtionvelan houkuttelevuutta sijoituskohteena. Valtionvelan markkinat antoivat alkusysäyksen muidenkin arvopaperien markkinoille. Valtionvelan markkinat loivat siis pörssin.

Pitkäkestoisten sotien rahoittaminen pakotti sekä Ranskan että Englannin nostamaan valtavia velkamääriä. Englannin parlamenttivetoinen ja tehokkaasti verottava järjestelmä sai kuitenkin lainaa paljon paremmin ehdoin kuin monarkistinen Ranska, jossa aateli oli vapautettu veroista.

Englanti pystyi 1600-luvun lopulta vuoden 1815 Waterloon voitokkaaseen taisteluun saakka valjastamaan taisteluihin yhtä suuria armeijoita ja laivastoja kuin Ranska, jolla oli neljä kertaa suurempi väestö.

Tehokas ja kattava verotus sekä pelottomuus kantaa valtavaa valtionvelkaa – suurimmillaan jopa 220 prosenttia suhteessa BKT:seen – mahdollistivat sen, että Englannista tuli maailman johtava suurvalta Ranskan sijaan. Kireä verotus ja valtionvelka, nykyisen talouskeskustelun kaksi pääperkelettä, olivat avaimet brittien maailmanherruuteen.

Progressiivisesta regressiiviseen veromalliin

1900-luvun maailmansodat olivat niin valtavia ponnistuksia, että sotivien valtioiden oli pakko turvautua progressiiviseen verotukseen. Sotien jälkeen länsimaissa rakennettiin hyvinvointivaltioita ja verotus oli monissa maissa huomattavan progressiivista.

Hyvinvointivaltioiden kiihkeimmän rakentamisen aikakausi 1970-luvun puoliväliin saakka oli ennen näkemättömän talouskasvun aikaa. Talous ja sosiaaliset oikeudet kasvoivat käsi kädessä.

Kuitenkin 1970-luvun talouskriisin jälkeen käsitys hyvinvointivaltiosta talouskasvun jarruna on hallinnut länsimaista yhteiskuntapolitiikkaa. Viime vuosikymmenien aikana verotuksen iso kuva on kääntynyt päälaelleen: verotuksesta on tullut regressiivistä, eli tietyn rajan jälkeen tulojen kasvu johtaa veroprosentin pienenemiseen.

Kujalan detaljeja vilisevästä kirjasta löytyy mielenkiintoisia tilastotietoja. G.W. Bushin presidenttikauden verouudistukset johtivat siihen, että USA:n tulonsaajien rikkaimman 0,01 prosentin toteutunut veroprosentti oli 17 – siis pienempi kuin keskimääräisen tulonsaajan.

Myös Donald Trump oli presidenttinä superrikkaiden asialla. Hänen junttaamiensa veronalennusten rahallisesta hyödystä yli 75 prosenttia meni rikkaimmalle prosentille. Trump itse maksoi liittovaltion tuloveroa 750 dollaria vuonna 2016.

Yhteiskunnan ylläpidon taakka näyttää siirtyvän lähes täysin jo entuudestaan kuormitetun keskiluokan harteille, eikä se tiedä hyvää yhteiskuntarauhalle.

Kaikista rikkaimpia suosiva veropolitiikka ja veroparatiisien käyttö on rikkonut yhteiskuntasopimuksen perustan, eli vastavuoroisuuden. Kaikista rikkaimmilla ei tunnu enää olevan mitään velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan.

Yhteiskunnan ylläpidon taakka näyttää siirtyvän lähes täysin jo entuudestaan kuormitetun keskiluokan harteille, eikä se tiedä hyvää yhteiskuntarauhalle.

Antti Kujala: Voudintileistä veroparatiiseihin. Verotuksen historia. Atena 2021.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Kuutoset Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. H. Wiik kirjan kannessa.

Vasemmiston edustajat pantiin vankilaan

Uusimmat

Minun yksi poliittinen pitkän aikavälin tavoitteeni on, että Suomesta tulee yhteiskunta, jossa puhutaan enemmän ”meistä”, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

Wolt on päässyt isoihin pöytiin.

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

Minja Koskela ennusti tänään keskiviikkona eduskunnassa nälkää, velkaa ja työttömyyttä.

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

Vasemmistoliitosta erotetut yhdistykset ovat Itä-Turun Vasemmistoliitto ja Kaerlan Naiset

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
02

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
03

Orpon virheellisiä väittämiä täynnä oleva kirjoitus tyrmistyttää – ”Miten pääministeri voi väittää näin härskisti jotain, mikä ei pidä paikkaansa”

 
04

Sodanvastaisuus ei riitä, kun demokratia on hyökkäyksen kohteena

 
05

Vanhusten asunnottomuus lähti kasvuun – Yhä useampi turvautuu toimeentulotukeen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

04.06.2025

Vasemmistoliitolta vastalause puolustuspoliittiseen selontekoon – ”On varauduttava siihen, että epätasapaino Yhdysvalloissa voi olla pitkäkestoinen”

04.06.2025

”Valtaosa maamiinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia”

04.06.2025

Minja Koskela vaatii säätelyä SkinnyTok-sisällöille: ”Tuttua omilta teinivuosilta”

04.06.2025

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

04.06.2025

Työmarkkinajohtaja ihmettelee vaalilahjoitusten ilmoitusrajan nostamista – ”Ilmoitusrajoja pitäisi laskea”

03.06.2025

Vaalirahoitusta uudistetaan: Yhä isompia summia voi lahjoittaa nimettömänä – ”Samaan aikaan pääministeri Orpo toimii hampurilaismannekiinina Hesburgerille”

03.06.2025

Eduskunta käsittelee Ottawan sopimuksesta irtautumista: ”Suhtaudun kielteisesti”, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

03.06.2025

Suomi jatkaa kansainvälisen järjestelmän rapauttamista – Käännytyslain jatkaminen rikkoo kaikkea sitä, mitä juhlapuheissa halutaan puolustaa

03.06.2025

Hallituksen aika kuluu julkisuudessa riitelyyn – ”Kiusallista seurattavaa”

02.06.2025

Vangeilla muita enemmän ADHD:tä: ”Hallitus ajaa kriminaalipolitiikkaa, jolla tietoisesti lisätään vankimäärää”

02.06.2025

Mirka Muukkonen on jatkamassa Turun johdossa

02.06.2025

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

02.06.2025

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

02.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään