KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Uusi ruokakriisi uhkaa maailmaa: ruuan hinnan nopeasta kohoamisesta ongelmia erityisesti kehitysmaille

Työntekijöitä korjaamassa kiinankaalin satoa Bangaloressa Intiassa.

Työntekijöitä korjaamassa kiinankaalin satoa Bangaloressa Intiassa. Kuva: Lehtikuva/Manjunath Kiran

Ruuan hinta on globaalisti jyrkässä nousussa, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti köyhissä maissa. Pitkällä aikavälillä on useita tekijöitä, jotka uhkaavat vaikeuttaa tilannetta edelleen.

Arto Huovinen
12.2.2022 7.01
Fediverse-instanssi:

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kuukausittain julkaiseman globaalin ruuan hintaindeksin lukema oli tammikuussa 135,9. Indeksi alkoi nousta toissa vuonna ja erityisen jyrkästi viime vuoden huhtikuussa. Lukema on lokakuusta lähtien ollut yli 130:ssä.

Edellisen kerran vastaavalla tasolla oltiin vuonna 2011. Vuodesta 2015 vuoteen 2020 hintataso oli melko vakaa, ja indeksi vaihteli välillä 92–98.

Runsas kymmenen vuotta sitten tilannetta kuvattiin ruokakriisiksi kehitysmaissa. Hintataso alkoi tuolloin nousta vuosien 2007–2008 finanssikriisin vanavedessä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Runsas 10 vuotta sitten ruokakriisi aiheutti levottomuuksia.

Ruokakriisi aiheutti yhteiskunnallisia levottomuuksia. Sitä pidetään yhtenä taustatekijänä muun muassa vuoden 2011 arabikeväälle ja Syyrian sisällissodalle.

Vaikeinta köyhimmille

Ruuan hinnan nopea kohoaminen vaikuttaa eniten köyhiin kaikkialla maailmassa ja erityisesti kehitysmaissa.

Ongelma ei kuitenkaan ole yhtä suuri kaikkialla. Hankaluuksissa ovat erityisesti Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän maat, joista monet ovat vahvasti riippuvaisia tuontiruuasta. Vaikutus on pienempi Aasiassa, koska riisin hinta ei ole kohonnut yhtä jyrkästi

Kehitysmaiden köyhillä menee yli puolet tuloista ruokaan, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimääräinen kotitalous kuluttaa ruokaan vain alle seitsemäsosan tuloistaan. Valtioiden sisällä osuus tietysti vaihtelee paljon varsinkin suurten tuloerojen maissa kuten Yhdysvalloissa.

Useiden tekijöiden summa

Koronapandemia selittää osittain ruuan hinnan kohoamisen. Korona on aiheuttanut pullonkauloja, jotka ovat nostaneet kuljetuskustannuksia. Paikoin on pulaa viljelysten työvoimasta ja rekkakuskeista. Toisaalla suuri määrä kontteja seisoo satamissa. Käyttöön saataviin kontteihin otetaan mieluiten painoonsa nähden arvokkaampaa tavaraa kuin ruokaa.

Pandemia on heikentänyt ostovoimaa, koska se on hidastanut talouskasvua ja aiheuttanut työttömyyttä. Valtioiden varoja on kulunut taisteluun koronaa vastaan ja koronaelvytykseen. Kehitysmaissa pienetkin muutokset voivat johtaa suuriin ongelmiin.

Kuljetuskustannuksia nostaa myös kohonnut polttoaineiden hinta. Sama tekijä nostaa lannoitteiden hintoja ja maataloudessa tarvittavien koneiden käyttökustannuksia.

Osaltaan ruuan hintaan ovat vaikuttaneet kuivuuden ja rankkasateiden kaltaiset sään ääri-ilmiöt.

Monissa maissa kuten Argentiinassa, Brasiliassa, Turkissa ja Venäjällä valuutan heikkeneminen suhteessa dollariin on nostanut tuontiruuan hintaa. Suurin osa ruuan maailmanmarkkinoista toimii dollaripohjaisesti.

Konfliktit ovat heikentäneet ruokaturvaa useissa Afrikan maissa: Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa ja Sudanissa.

Ukraina ja Venäjä ovat molemmat suuria viljantuottajia. Jos niiden välinen kriisi kärjistyy, vaikutukset saattavat ulottua laajalle.

Taloustutkija Maurice Obstfeld sanoo The New York Times -lehdessä, ettei ole juuri liioiteltua puhua uudesta ruokakriisistä, koska kielteisiä tekijöitä on kasaantunut niin paljon.

Tuottavuuden kova hinta

Tilanne on hankala myös pitemmällä aikavälillä. Nälkäisiä suita tulee lisää. Vaikka maailman väestönkasvu onkin hidastunut, väkiluku kasvaa ennusteiden mukaan nykyisestä lähes kahdeksasta miljardista kymmeneen miljardiin vuosisadan puoliväliin mennessä.

Ruuan kysynnän odotetaan nousevan vielä suhteessa enemmän kuin väkiluvun. Siihen vaikuttaa tulotason nousu erityisesti Aasiassa. Saman tekijän ennakoidaan lisäävän lihan kulutusta. Lihan tuottaminen vaatii paljon pinta-alaa rehunviljelyyn, ja samalla tuotantopanoksella saadaan vähemmän lopputuotetta – ruokaa – kuin käyttämällä se kasvisravinnon tuottamiseen ihmisille.

Maailman väkiluku on kuluvalla vuosituhannella kasvanut 25 prosenttia. Samaan aikaan on viljelyyn käytetyn maan pinta-ala kasvanut vain 4 prosenttia.

Maatalouden tuottavuus on siis kohentunut huomattavasti. Mutta sillä on ollut hintansa, kuten todetaan FAO:n joulukuussa julkaisemassa Solaw 2021 -raportissa, jossa tarkastellaan maailman maaperä- ja vesiresurssien käyttöä maatalouteen ja ruuantuotantoon.

Raportin mukaan järjestelmä on murtumispisteessä. Tuottavuuden nousu on saatu aikaan lisäämällä koneiden, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Tämä on köyhdyttänyt maaperän jo kolmasosalla viljelyyn käytetystä alasta ja kiihdyttänyt eroosiota.

Erityisesti näin on tapahtunut keinokastelluilla viljelmillä. Keinokastelu on myös monin paikoin pudottanut vakavasti pohjaveden tasoa.

Ilmastokriisi vaikuttaa

Ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessa vielä enemmän muutoksia maatalouden olosuhteisiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin, kuivuuteen ja kasvukauden pituuteen. Lämpeneminen tuo tuhohyönteisiä uusille alueille.

Ilmastonmuutos siirtänee jopa radikaalisti kasvien otollisia tuotantoalueita. Esimerkiksi tärkeimpien viljakasvien tuottoisimmat viljelyalat siirtyvät kohti pohjoista. Tällöin Euroopan ja Aasian pohjoisemmat osat sekä Kanada hyötyvät, mutta etelämpänä sijaitsevat maat kärsivät.

Pelkona on, että ainakaan muutaman vuosikymmenen aikavälillä ei toisilla alueilla lisääntyvä tuotanto riitä kattamaan muualla menetettyä tuotantoa.

Yksittäisten maiden taloudelle viljelyolosuhteiden muutoksilla voi olla dramaattisia vaikutuksia. Tunnettu esimerkki on kahvi, jonka viljelyyn nyt käytetystä alasta puolet uhkaa muuttua tuottamattomaksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä iskee Kolumbian, Brasilian, Vietnamin ja Indonesian talouksiin.

Peliä ei ole menetetty

FAO:n Solaw-raportin mukaan peliä ei kuitenkaan ole menetetty.

Ilmastonmuutos lisää sateita toisilla alueilla, ja vähentää siten keinokastelun tarvetta.

Ruokakriisin torjuminen edellyttäisi raportin mukaan maan ja vesivarojen käytön parempaa suunnittelua sekä kestäviä viljelymenetelmiä. On myös tapoja tehostaa resurssien käyttöä ilman haittavaikutuksia ympäristölle.

Raportti suosittelee innovatiivisten teknologioiden käyttöä, parhaiten eri alueille soveltuvien siementen jakamista sekä lajikkeiden kehittämistä paremmin kuumuutta, suolaisuutta, tuulta ja haihtumista kestäviksi. Kaikki tämä edellyttäisi parempaa kansainvälistä yhteistyötä ja informaationvaihtoa.

Sadeveden talteenottoa olisi kehitettävä ja palautettava köyhtyneitä ekosysteemejä. Viljelijöiden pitäisi olla valmiita vaihtamaan lajeja ja lajikkeita muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin sopiviksi.

Pilven hopeareunus on siinä, että kestävät viljelytavat kuten dieselillä toimivien koneiden sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen ovat hyväksi myös ilmastolle. Ne myös lisäävät hiilen sitoutumista maaperään.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ihmiset juhlivat vaalitulosta Budapestissa.

Raportti Tonavalta: Unkari tiputti Orbánin vallasta

Arkistokuva Thaimaan ja Myanmarin rajalta. Jopa kuusi miljoonaa myanmarilaista asuu Thaimaassa.

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

Siirtomaavalta, orjuus ja seksuaalinen väkivalta ovat syy siihen, että Brasiliassa elää yksi maailman sekoittuneimmista kansoista. Kuvassa brasilialaisia Rio de Janeiron rannoilla.

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

Kahvinviljelijä Arely Alarcón, hänen tyttärensä ja sisaruksensa lapsi pitävät tauon poiminnasta ostaakseen ananasta ja muita hedelmiä naiselta, joka saapuu moottoripyörällä kahvitilan lähelle.

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

Uusimmat

Vapaiden markkinoiden harhaunesta on herättävä viimeistään nyt, sanoo europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas.).

Euroopan on vahvistettava riippumattomuuttaan, sanoo Jussi Saramo: ”Kiina on napsinut yksitellen teollisuuden sektoreita”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Puoluebarometri: Hallituksen ajatellaan epäonnistuneen tehtävissään, vasemmistoliittolaiset kriittisimpiä

Timo Furuholm kysyy hallitukselta, miten se aikoo parantaa vammaispalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta.

Uutta vammaislakia käytetään säästötoimena – ”Häpeällistä”, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

Hallitus rakentaa Suomeen lisää ylisukupolvista köyhyyttä ja syrjäytymistä, sanoo Veronika Honkasalo.

Veronika Honkasalo: “Köyhien lasten määrän tietoinen kasvattaminen on julmaa”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 
02

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

 
03

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

 
04

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

 
05

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pia Lohikoski: Orpon tietämättömyys suojaosista on paljastavaa – toimeentulotukea saavan palkka leikkautuu kokonaan

16.04.2026

Vasemmiston Yrttiaho syyttää hallitusta köyhien perheiden hylkäämisestä: “Lepo kuuluu vain niille, joilla on varaa”

16.04.2026

Vasemmiston Markus Mustajärvi kertoo KU:lle, miksi päätti pyrkiä uudestaan eduskuntaan – ”Kaksi asiaa nousi ylitse muiden”

16.04.2026

Minja Koskela: Oikeisto sössi valtiontalouden – tavallisen kansan ahdinko syvenee

15.04.2026

Oppositiosta epäluottamuslause hallitukselle – Vasemmistoliiton Pekonen: ”Miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen”

15.04.2026

Sotemenojen kasvun hillintään on olemassa kiltti keino

15.04.2026

Furuholm vaatii liikunnan rahoitukseen automaattista korotusmallia

14.04.2026

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

14.04.2026

Honkasalo arvostelee hallituksen ruokastrategiaa kasvipohjaisuuden sivuuttamisesta

14.04.2026

Raportti: Näihin ilmastotoimiin kohdistettu euro tuottaa suurimmat päästövähennykset

14.04.2026

Sarkkinen vaatii hallitukselta uutta kriisimekanismia kotitalouksien tueksi

14.04.2026

KU:n analyysi: Tältä vasemmistoliiton tilanne näyttää vaalipiireissä, kun vaaleihin on vuosi

14.04.2026

Raportti Tonavalta: Unkari tiputti Orbánin vallasta

13.04.2026

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

13.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset