Teatterinnälkäinen yleisö otti Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoon kuuluvan Aleksis Kivi -kantaesityksen riemulla vastaan.
Red Nose Companyn, Kansallisteatterin ja Kamariorkesteri Avantin yhteistuotantona synnytetty teos vaikutti etukäteen lähes varmalta tapaukselta epäonnistua. Olihan tarkoitus kertoa Aleksis Kiven elämä ja teokset ja samalla sivuta suomalaisen teatterin ensiaskeleita kaikkine vaikeuksineen – eli näyttämöllä oli määrä vilahtaa valtava määrä näytelmiä ja ihmisiä.
Mutta toisin kävi. Tuukka Vasaman ja Timo Ruuskasen klovnihahmot MIke ja Zin loivat Aleksis Kiven elämästä ja näytelmistä välähdyksien iloisen kavalkadin, joka piti hyvin pihdeissään. Ainakin lähes koko esityksen, sillä tarinan alkupohjustus kuten myös aivan loppumetrit saattoivat hiukan löysätä liekaa katsojaan.
Pohjustus on toki tarpeen tällaisessa tarinan vierityksessä koko matkan ajan. Ja kaikkiaan siinä onnistuttiin hyvin, sillä tekijöiden on pitänyt miettiä asiaa monimuotoisen yleisön näkökulmasta. Esityksen pitää avautua niin niille, jotka Kiven tuotannosta tuntevat hädin tuskin Seitsemän veljestä kuin niille, jotka ovat Kiven kirjat lukeneet ja näytelmät moneen kertaan nähneet.
Kiven näytelmähahmojen lomassa klovnit onnistuivat hahmottamaan yllättävän monipuolisesti myös Kiven aikakautta sinänsä, kuten fennomaniaa, Kiven teosten vastaanottoa ja tietysti Kiven suojatikseen ottanutta Charlotta Lönnqvistiä.
Leijaileva kerrontatyyli
Vaikka kaikki nimet ja viitteet teatterihistoriamme alkuvuosiin eivät ehkä kaikille aukeakaan, itse esityksestä voi silti nauttia täysin siemauksin. Siitä pitivät huolen Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen, joilla on takanaan Red Nose Companyssä tehtyjä kiitettyjä klassikkotulkintoja jo runsaasti. Kaksikko hallitsi liikkeen, puheen, tarinan rytmityksen.
Vahva oma roolinsa esityksen leijailevassa kerrontatyylissä on musiikilla, jonka lavalla toteutti Avantin jousisoittajat sekä Niko Kumpuvaara harmonikallaan. Edellä mainittujen lisäksi musiikin suunnitteluun ja sovitukseen osallistui myös Marzi Nyman.
Kansallisteatterin juhlavuosiesityksen tekijäkaarti on mittava. Käsikirjoituksesta vastaa esityksen ideoineiden Tuukka Vasaman ja Timo Ruuskasen lisäksi Eva Buchwald ja Linda Wallgren. Wallgren ja näyttelijät puolestaan ohjasivat esityksen.
Kieli ja suomalaisuus
Red Nose Companyn esitys tuo monessa kohdin mieleen muutama vuosi sitten Kom-teatterissa esitetyn Making of Lea. Juha Hurmeen ohjaama karnevalistinen lavashow on nyt esitettävän Aleksis Kivi -komedian serkku ellei peräti veli.
Esitystavat ovat toki erilaiset mutta ne lähestyvät kohdettaan samassa hengessä. Miehen, josta sitten tuli monumentti, ympärillä on kaksi kehää. Aikalaistensa keskuudessa ilman arvostusta jäänyt köyhä ja surumielinen hahmo, jonka varjossa on se suuri kielen kehittäjä ja hurjan ja hulvattoman suomalaisuuden tulkki. Mainiot lavashown ainekset.
Mielleyhtymä Kom-teatterin esitykseen lienee sallittu siksikin, että juuri Kiven Lean kantaesitys Helsingissä 1869 oli lähtölaukaus suomenkieliselle teatteritoiminnalle.
Nyt kantaesitetyn näytelmän tuottamisessa on Kansallisteatterin, Red Nose Companyn ja Avanti!-kamariorkesterin lisäksi mukana viisi muuta teatteria. Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 järjestetäänkin yhteensä 26 näytäntöä Jyväskylän, Lahden, Kuopion ja Turun kaupunginteattereissa sekä Tampereen Työväen Teatterissa.
Aleksis Kivi. Red Nose Company. Kantaesitys Kansallisteatterissa 17.2.
uutiskirje 