Nuorison pahoinvointi näyttää lisääntyneen. Se ei kuitenkaan johdu suoraan koronapandemian aiheuttamasta kontaktien puutteesta. Kehitys on ollut nähtävillä jo ennen koronaa.
– Korona on liian helppo vastaus. Avun hakijoiden määrä on jo vuosia lisääntynyt. Korona on tuonut siihen yhden vaihteen lisää, sanoo nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari Tampereelta.
Hän työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Hän on myös vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu.
Ruuhkaa jo vuosia
Aiemmin Halonen-Saari oli töissä saman sairaalan nuorisopsykiatrisella osastolla. Tuona aikana olivat harvassa päivät, jolloin tilanne olisi ollut normaali eli potilaita olisi ollut vain sen verran kuin petipaikkoja. Tai vähemmän.
– Ruuhka palveluihin on näkynyt jo useamman vuoden. Vuodesta 2015 lähtien lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on lisääntynyt, mikä tarkoittaa että perustasollakin ongelmaa on kohdattu aiempaa enemmän, Halonen-Saari sanoo
Hän toteaa, että korona-ajassa on paljon vointia heikentäviä tekijöitä.
– Nuoret ovat kärsineet etäopetuksesta ja siitä, että arjesta on kadonnut rytmi ja rakenne. Lisäksi ei ole aikuisia, jotka katsoisivat heidän peräänsä. Osalla nuorista vuorokausirytmi on heittänyt häränpyllyä ja he unohtavat syödä. Totta kai se vaikuttaa siihen, miten he voivat mieleltään.
– Mutta enemmän on ehkä kuitenkin kyse siitä, että olemassa oleva vaiva pahenee ja suojaavat tekijät ovat vähentyneet erilaisten poikkeusjärjestelyiden takia. Voi olla, että alakuloa tai ahdistusoireita on ollut muhimassa, ja sitten kummallinen aika, harrastusten pois jääminen ja perheiden tilanteen vaikeutuminen ovat pahentaneet tilannetta.
Suojaus murenee
Niin sanottu hyvä taustakaan ei näytä suojaavan nuoria. Suojaavana tekijänä psykiatriassa pidetään muun muassa kahden vanhemman perhettä, joka tulee kohtalaisen hyvin toimeen taloudellisesti.
– Mutta tänä päivänä näkyy yhä enemmän sitä, ettei se olekaan näin. Nuoret hakeutuvat hoitoon monenlaisista taustoista.
Halonen-Saari pitää yhtenä syynä koululaitosta.
– Kun nuorilta kysyn, mikä voisi ruuhkaa selittää, he usein tarjoavat syyksi juuri koulunkäynnin raskautta ja odotuksia, joita heihin kohdistuu.
Yhteiskunta kohdistaa odotukset kouluun, ja koulu kohdistaa ne nuoriin. Lukio- ja ammattikoulureformit, pääsykoejärjestelmän muutokset ja opintotukijärjestelmä luovat painetta.
– Viesti varsinkin lukiolaisilta on se, että heitä ajetaan ahtaalle ja putkeen ensimmäisistä opintoviikoista alkaen. Pitäisi heti tehdä valintoja sen suhteen, mitä aikoo elämässä tehdä.
– Nuoret pelkäävät, että he tekevät vääriä päätöksiä, joita eivät myöhemmin pystykään kumoamaan. Se on kuormittavaa.
Halonen-Saari perääkin rakenteellisia uudistuksia koulutusjärjestelmään.
– Vastaukseksi ei kelpaa, että lisätään terveydenhuoltoa. Se ei korjaa ongelman syvintä syytä, vaikka auttaa yksilöä pääsemään eteenpäin.
Asialla on kiire.
– Tiedämme myös, että rattaat pyörivät hitaasti.
Aloitetaan hyvästä arjesta
Halonen-Saari korostaa hyvän arjen merkitystä.
– Jos arki ei ole kunnossa, eli puuttuu rytmi, ei ihminen pysty ottamaan apua vastaan eikä edes ymmärrä, mitä omassa elämässä tapahtuu, hän sanoo.
”Mitä pidempään on jumissa kotona, sitä vaikeampi sieltä on lähteä”.
Hän puhuu mielenterveyden kivijalasta.
– Se tarkoittaa, että nukutaan riittävästi oikeaan aikaan, aterioidaan säännöllisesti ja pidetään ihmissuhteista huolta. Päivässä on rytmi ja on paikka, johon aamulla lähteä. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on myös energiaa ja ehkä haluakin ratkoa ongelmia.
– Esimerkiksi kouluun kannattaa mennä, vaikka tuntuisi, ettei jaksa. Sillä on merkitystä, että on paikka johon tulla, jossa tavata muita ja ehkä tehdä jotain, jopa onnistua jossain. Mitä pidempään on jumissa kotona, sitä vaikeampi sieltä on lähteä.
Hän muistuttaa siitä, että nuoret tervehtyvät etenkin ahdistuksen ja masennuksen kaltaisista sairauksista.
– Se tapahtuu vieläpä kohtuullisessa ajassa. Sairaus ei jatku pitkälle aikuisikään, vaan voi olla, että jo vuodessa he pääsevät jaloilleen ja normaaliin arkeen.
uutiskirje 
