Ragnar Jónassonin Hulda-trilogian päätös Sumu on herkeämättömän jännittävä, melkein kauhuun kurkottava synkkä joulutarina ja nelikymppisen päähenkilön loppuelämän pilanneen tragedian alku. Lukijat tietävät jo Hulda Hermannsdottirin myöhemmät vaiheet, mutta Sumun alussa kaikki on vielä melkein hyvin. Aviomies Jón paiskii töitä ja saa Huldan uskomaan, että Dimma-tyttären sulkeutuneisuus on ikään kuuluva juttu.
Dimman itsemurhan jälkeen Hulda kulkee kuin sumussa. Kotona Jónin kanssa on sietämätöntä olla, mutta työpaikalla rikosetsivänäkään hän ei saa mitään aikaan. Kunnes eloa Huldaan panee Unnur-nimisen nuoren naisen katoamisen tutkiminen.
Mennään ajassa pari kuukautta taaksepäin jouluaaton aattoon, islantilaisittain Pyhän Thorlakin päivään. Kaukana kaikesta maatilallaan kahdestaan asuvan Erlan ja Einarin taloon lumipyryn ja hankien keskeltä ilmaantuu mies, joka sanoo eksyneensä tovereistaan metsästysretkellä. Erlassa heräävät epäluulot outoa vierasta kohtaan, mutta Einar on tyytyväinen kun saa erityksissä olevaan taloonsa juttuseuraa.
Jónasson synnyttää Leóksi esittäytyvän miehen tulosta taloon vertaansa vailla olevan jännitysnäytelmän, vaikka mitään ulkoista ei tapahdu. Se syntyy Erlan epäluuloisessa mielessä hänen kuvitellessaan miehen pahoja aikeita. Kulissit kauhunäytelmälle synnyttää koko ajan yltyvä lumimyrsky sekä sähköjen ja puhelinlinjan katkeaminen ja León epäilyttävä käytös. Tai ainakin Erlan sellaiseksi mieltämä.
Jónassonin Hulda-sarja paranee osa osalta. Kaikki kirjat ovat melkein sietämättömän jännittäviä, mutta Sumu menee tässäkin suhteessa vielä vähän muiden edelle.
Helmikuussa Hulda lähetetään taloon tutkimaan juttua, sillä sieltä on löytynyt kaksi ruumista. Lumi on peittänyt kaikki jäljet ja paikallinen poliisi on ymmällään. Hulda pakottaa surunsa keskellä itsensä paneutumaan tapaukseen, sillä sarjan tässäkin osassa hänen pitää venyä, koska on nainen.
Jónassonin Hulda-sarja paranee osa osalta. Kaikki kirjat ovat melkein sietämättömän jännittäviä, mutta Sumu menee tässäkin suhteessa vielä vähän muiden edelle.
Kokonaisuus on modernissa pohjoismaisessa rikoskirjallisuudessa aivan omalla tasollaan. Jónasson ei tarvitse väkivallan kuvauksia eikä sarjamurhaajia. Tunnelma ja hyvät henkilöhahmot riittävät. Henkilöistä Hulda on tietysti ykkönen, mutta Sumussa eristyneeseen elämään kyllästynyt ja elämäänsä pettynyt Erla on myös vavahduttava hahmo.
Toivottavasti saamme lisää Ragnar Jónasson -suomennoksia. Hulda-sarja ilmestyi Islannissa 2015-2017. Sitä ennen häneltä ilmestyi viisi rikosromaania ja Sumun jälkeen niitä on ilmestynyt neljä lisää.
Ragnar Jónasson: Sumu (Mistur). Englanninnoksesta suomentanut Oona Nyström. 262 sivua.