Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen on saanut paljon viestejä siitä, että työnantajapuoli painostaa sosiaalialan työntekijöitä lakkotilanteessa.
– On painostettu ja pyritty murtamaan lakkoa. On soitettu ja kyselty, aikooko työntekijä tulla töihin lako aikana. Erityisesti määräaikaiset työntekijät ovat peloissaan, hän kertoo.
– En tiedä, onko lähiesihenkilöitä käsketty toimimaan näin vai toimivatko he niin tietämättömyyttään. Jos käsky on tullut korkeammalta taholta, se on todella törkeää.
”On helppoa olla pasifisti rauhan aikana.”
Kuntatyönantajien toiminnasta on nostettu kanteita työtuomioistuimeen ja tehty tutkintapyyntöjä poliisille neljässä kaupungissa.
– Monet eivät tajua, että lakko on perusoikeus, eikä työnantaja voi perseillä menemään miten haluaa sen suhteen, Minkkinen toteaa.
Liitot, herätys!
Minkkinen ihmettelee myös ammattiliittojen toimintaa.
– Herää kysymys liittojen osaamisesta, jos jäsenet eivät tiedä, ovatko he lakossa vai eivätkö ole. Liittojen on huolehdittava, että niiden tiedotus on kunnossa niin, että perusasiat toimivat.
Minkkinen arvioi, e tä suurissa liitoissa kuten Tehyssä, Superissa ja JHL:ssä asiat ovat kunnossa. Hän työskentelee lastensuojelulaitoksessa ohjaajana.
– Monelle selvisi vasta edellisenä iltana, että huomenna ollaan lakossa, kun ymmärsivät kysyä asiasta. Ei sen näin pitäisi mennä. Kyllä viesti pitäisi tulla liitosta kysymättä kaikille.
Hoitajapulaa jo vuosia
Minkkinen pitää käsittämättömänä myös työnantajapuolen toimintaa niin sanotun suojelutyön osalta. Sen tarkoitus on turvata kansalaisten hengen tai terveyden kannalta välttämätön työ. Työnantaja on monin paikoin sanonut, että potilaita jää hoitamatta, koska työntekijäliitot rajoittava suojelutyön tekijöiden määrää.
– Paitsi että tämä on valehtelua, se on pelottelua niitä ihmisiä kohtaan, jotka tarvitsevat säännöllistä hoitoa, vaikkapa dialyysia tai syöpähoitoja, hän sanoo.
– On hävytöntä väittää, että hoidot eivät toteudu tilanteessa, jossa hoitajat ovat laillisessa työtaistelussa, kun hoitajapula on ollut jo vuosia. Puolisoni, joka on sairaanhoitajana erikoissairaanhoidossa, on pitkään puhunut siitä, että potilaat joutuvat odottamaan hoitoja, koska siellä ei ole riittävästi hoitajia. Ei tämä tilanne ole syntynyt lakon takia.
Kuka ja missä lakossa?
Muut julkisen puolen lakot ovat jääneet paljolti hoitajalakon varjoon.
– Hoitajalakko on selkeä. Kaikki hahmottavat, mitä hoitajat tekevät. Lisäksi hoitajat saavat nyt ymmärrystä, koska eivät saaneet koronakorvausta, heidän lomansa paloivat ja heidät on ollut mahdollisuus pakottaa töihin pandemian aikana, Minkkinen sanoo.
– Monelle on sen sijaan vaikea hahmottaa sosiaalipuolen palveluita.
Minkkistä harmittaa se, että ihmiset eivät ylipäätään pysty hahmottamaan kuka lakkoilee ja missä.
– On täysi työ pysyä sen perässä, kuka milloinkin on lakossa, hän sanoo ja luettelee: hoitajat ovat vielä päivän lakossa ja pitävät sitten taukoa viisi päivää, sosiaalipuoli lakkoili kaksi päivää kaupungista riippuen. Opettajat ovat menossa lakkoon. On ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.
Hoitajien lakko on poikkeus muista.
– Hoitajat ovat selkeästi lakossa määrätyissä sairaanhoitopiireissä, hän toteaa.
Jatkokausi haussa
MInkkinen haluaa jatkaa tehtävässään vasemmistoliiton toisena varapuheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksen jälkeenkin. Pirkanmaan piirihallitus aikoo viikon kuluttua piirikokouksessa esittää tamperelaista Minkkistä jatkokaudelle.
– Hommat ovat kesken, Minkkinen sanoo.
– Olen huomannut olevani järjestöosaaja. Varsinkin nyt, kun puolue on hallituksessa ja puheenjohtaja ministerinä, on hyvä, että on meitä muita hoitamassa järjestötoimintaa. Pidän niistä hommista, vaikka ne ovat käytännön asioita, joista ei tiedotteita lähetellä.
Hän toteaa, puoluekokouskausi on ollut hyvin erilainen kuin etukäteen oletettiin.
– Tärkeintä on ollut järjestön uudelleen organisoituminen koronanvaatimiin olosuhteisiin. Olemme aika hyvin selvinneet siitä ja löytäneet hyviä etäkeinoja. Uskon, että niistä monia jää käytäntöön, Minkkinen sanoo.
– Esimerkiksi työryhmätyöskentely on tehokkaampaa, kun voidaan tavata verkossa vaikkapa puoli tuntia joka toinen ilta kuin jos kokoonnumme kerran kuussa Helsinkiin päiväksi.
Puoluekokoukselta Minkkinen kuitenkin odottaa ihmisten tapaamista kasvokkain.
– Emme ole tavanneet sitten viime puoluekokouksen isolla joukolla. Nyt on hyvä nähdä, että olemme elävä liike emmekä vain pallukoita Teams-kokouksessa.
Nato on perustava kysymys
Minkkisen mielestä vasemmistoliiton hallitustaival on edennyt erinomaisesti.
– Sitä ovat hallinneet pandemia, Euroopassa syttynyt sota, julkisten alojen palkkakuoppa ja nyt hoitajien lakko eli aika paljon isoja asioita yhdelle hallitukselle, hän sanoo.
– Itselle kutienkin pinnalle nousee erityisesti oppivelvollisuusiän pidentäminen ja maksuton toisen asteen koulutus. Ne ovat olleet vuosikymmeniä vasemmiston keskeisiä tavoitteita ja nyt ne saatiin toteutettua. Se on kaiken vaiva arvoista.
Tämän hetken perustavaa kysymykseen eli Suomen Nato-jäsenyyteen Minkkinen ei osaa vastata juuri nyt. Hän on vastustanut Nato-jäsenyyttä koko poliittisen toimijuutensa ajan. Sitä on kestänyt parikymmentä vuotta.
– Mutta peruskallioni järkkyi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kannanmuodostus on nyt kesken, hän sanoo.
– Jos jatkan puoluejohdossa, olennaisempaa on puolueen kanta kuin oma kantani.
Hän toteaa, että Nato-kysymys ja Suomen turvallisuus on mielessä koko ajan.
– On helppoa olla pasifisti rauhan aikana. Mutta kun sota syttyi, itselläni nousivat pintaan uudenlaiset tunteet eli kosto ja raivo. Raivo siitä, että miksemme tee mitään, kun Venäjä tekee hirvittäviä sotarikoksi, miksemme pysäytä Putinia.
Hän toteaa, että pasifisti joutuu nyt perimmäisten identiteettikysymysten äärelle.
– Nato-jäsenyys on perustava kysymys varsinkin vasemmistolaisille. Kuka olen, miten hahmotan maailmaa, mikä on poliittinen linjani tässä asiassa. Siksi ei riitä, että Natosta on ollut tarjolla tietoa vuosikymmeniä. Pitää saada aikaa tilanteen hahmottamiselle.
uutiskirje 
