Tehyn ja SuPerin lakon toinen vaihe ei ala huomenna keskiviikkona. Liittojen hallitusten mukaan tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia, koska lakko on murrettu. Tänään selvisi, että peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) johdolla valmisteltu hoitajien ”pakkotyölaki” etenee.
Liittojen mukaan ministeri asettui pakkotyölailla työantajan puolelle jo ennen ensimmäisen lakon alkamista.
Järjestöjen hallinnot kokoontuvat lähipäivinä päättämään kokonaan uusista työtaistelutoimista. Lisäksi Tehy ja SuPer julistavat koko kunta-alalle toistaiseksi voimassa olevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkaa huomenna keskiviikkona kello 6.00 alkaen.
– Ministeri Lindén on puuttunut karkealla tavalla lailliseen lakkoon ja asettunut tukevasti työnantajan takapiruksi neuvottelupöytään. Pakkotyölaki on valmisteltu yhteistyössä työriidan toisen osapuolen kanssa – osin virheellisin tiedoin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hänen mukaansa tämän seurauksena työnantajalta on kadonnut paine löytää ratkaisua.
– Hallituksen on turha räpiköidä irti vastuustaan, sen verran syvällä työmarkkinasuossa se on. Järjestöjen on nyt siirryttävä järeämpiin toimiin eli joukkoirtisanoutumisen valmisteluun.
Tehyn ja SuPerin mielestä viime viikkojen tapahtumat osoittavat, ettei hallitus puhu totta, kun se on usean ministerin suulla todennut, ettei puutu työmarkkina-asioihin. Potilasturvallisuuslaki eli ”pakkotyölaki” oli jo valmistelussa, ennen kuin hoitajalakkoa oli kulunut päivääkään. Peruspalveluministeri esitteli täysin valmiin lakiesityksen 12.4. tiedotustilaisuudessa ja totesi, että on valmis viemään lain eteenpäin pääsiäisen jälkeen.
”Hoitajajärjestöillä ei ole kiirettä”
SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan hoitajajärjestöillä ei ole kiirettä eikä Suomen lainsäädäntö tunne pakkosovintoa.
– Ensisijaista on saavuttaa hyvä sopimus. Hoitajapula ei tule ikinä ratkeamaan pakkotyöllä tai sillä uhkaamalla, vaan sopimalla ja rahalla. Sote-henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille lähenee koko ajan ja silloin sote-palvelut ovat kokonaan valtiovallan sylissä, hän toteaa.
Liittojen mielestä vastuuministerin toiminta on johtanut Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT:n vastahakoisuuteen sovittelussa. Lautakunta pyysi tiistaina 12.4. pääsopijajärjestöjä ja KT:tä käynnistämään keskenään neuvottelut ns. tekstikysymysten ratkaisemiseksi. KT kieltäytyi näistäkin neuvotteluista.
Ne sanovat, että ainoa asia, josta hoitajajärjestöjen kanssa on työtaistelun aikana haluttu keskustella, on suojelutyö, ei itse sopimuksen sisältö. Normaaliaikana potilasturvallisuudesta eivät ole olleet huolissaan muut kuin hoitajat itse.
Sosiaali- ja terveydenhoito on osa maamme huoltovarmuutta, jonka tulisi kiinnostaa myös työnantajaa ja poliittisia päättäjiä.
Rytkönen ja Paavola muistuttavat, että hoitajapula ei ole vain työmarkkina-asia vaan merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.
– Hoitajapulaan on saatava tällä kierroksella ratkaisu. Se vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuuden koko ajan. Huonoa sopimusta emme tule hoitajapulan takia tekemään, sanovat puheenjohtajat.