Kolmanneksi kaudeksi Työttömien keskusjärjestön puheenjohtajaksi äskettäin valittu tutkija Irma Hirsjärvi on hyvin huolissaan siitä, miten pitkäaikaistyöttömät ja vähävaraiset ihmiset selviävät ruuan ja energian hintojen rajusta noususta.
Keskusjärjestö arveli viimeperjantaisessa vuosikokouksessaan, ettei kehysriihessä luvattu aikaistettu indeksikorotus sosiaalietuuksiin riitä kompensoimaan jälkeenjäänyttä perusturvaa. Järjestön mielestä työttömien etuuksiin tulee heti tehdä vähintään 100 euron nettokorotus.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut jo ennen koronakriisiä työttömien perusturvan olevan Suomessa liian alhainen.
EU-ruokajakelu vaakalaudalla
Työttömien yhdistykset ovat pitkään olleet merkittävä EU-ruoka-avun jakoväylä. Se on ollut toinen suurista jakajaverkoistoista, toinen on seurakunnat. Työttömien yhdistyksillä ei näillä näkymin ole enää ensi vuonna taloudellista mahdollisuutta olla mukana jakelussa. Syynä on maksukorttijärjestelmä, joka voi toteutua jo vuonna 2023.
– Uudistus on hankemuotoinen, se tarvitsee merkittävän rahoituksen ja ennakkoa siihen saa vain kerran 30 prosenttia kustannuksista. Meillä se tarkoittaisi, että kattojärjestön koko vuosittainen budjetti menisi siihen, että hoitaisimme kortin käyttöön liittyvät asiat kuntoon, Hirsijärvi sanoo.
– Ruokakortin piti olla helpottava elementti, niin että ruoka-apu voidaan antaa entiseen tapaa tarvitseville välittömästi ja anonyymisti. Kortilla voi sitten ostaa ruokaa kaupasta. Mutta sitten siihen tuli monenlaisia kortin käyttöönottoa vaikeuttavia ehtoja.
Hirsjärveä hämmästyttää, että ruokavirasto ei ole kuullut järjestöjä, vaikka ne ovat tuoneet näitä ongelmia esiin. Hän ihmettelee myös sitä, miksi Suomi ajaa korttijärjestelmää, sillä koko EU ei ole siihen siirtymässä.
EU:n rakennerahasto-ohjelmaan liittyvä uudistus on keskusjärjestön mukaan tuotava avoimeen tarkasteluun ruokajakelutoimijoille ja ratkaisut on tehtävä pikaisesti, koska ruoka-avun tarve kasvaa koko ajan.
Moni työttömien yhdistys kerää myös itse ruokaa jakoon.
– Mutta tuoreruoka-avun kerääminen on aivan toisenlaista toimintaa. Sillä ei pystytä korvaamaan EU-ruokaa. Kaiken lisäksi kauppojen hävikkiruokakassit ovat alkaneet keventyä, koska ylijäämäruokaa ei enää ole saatavilla yhtä paljon kuin ennen.
Rajapinta-asiantuntija
Pitkäaikaistyöttömien ja vähävaraisten toimeentulon kehitysnäkymät huolestuttavat Hirsjärveä myös hyvinvointialueuudistuksen vuoksi. Kunnista lopetetaan monia hyvinvointialueille siirtyviä toimia. Tällöin pitää hänen mukaansa olla tarkkana varsinkin heikommassa asemassa oleviin kohdistuvien toimenpiteiden suhteen.
– Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Jyväskylässä on juuri tänään esillä sosiaalisen luototuksen lakkauttaminen, eikä ole varmaa, siirtyykö se ollenkaan hyvinvointialueelle. Vuodenvaihteessa pitäisi olla valmiina maakunnallinen sosiaalisen luototuksen systeemi, muuten luototuksien saanti loppuu.
Muutakin kunnat-hyvinvointialueet -työnjakoon liittyvää tarkkailtavaa riittää. Hirsjärvi mainitsee muun muassa kuntouttavan työtoiminnan järjestelyt, kilpailutusperiaatteet ja köyhyysohjelmat.
– Esimerkiksi työllisyysasiat jäävät kuntiin ja työttömän terveystarkastukset menee hyvinvointialueelle. Me olemme tässä siirtymässä yksi rajapinta-asiantuntija, Hirsjärvi sanoo.
Hän itse on sekä kaupunginhallituksen jäsen että hyvinvointialueen valtuutettu.
– Kuntapäättäjänä että aluevaltuutettuna voi havaita isot ongelmat tiedon kulussa ja tehtävien jaossa ja toimenpiteissä, jotka aikaisemmin ovat olleet itsestään selviä. Eli miten esimerkiksi kuntouttava työtoiminta kommunikoi hyvinvointialueiden kuntien kanssa.
Työttömän rooli mediassa kohentunut
Pitkäaikaistyöttömyydessä ja työttömien toimeentulokysymyksissä edistysaskeleet ovat lyhyitä. Mikä motivoi jatkamaan työttömien etujärjestön puheenjohtajan vaativassa tehtävässä, Irma Hirsjärvi?
– Kun lähdin aikanaan mukaan, ainoa tavoitteeni oli aktiivimallin kaataminen ja sehän ei kaatunut ennen kuin hallitus kaatui. Sen jälkeen on saatu tosi paljon uudistuksia aikaan.
Hän mainitsee esimerkkeinä uudistuksista pari. Terveydeksi -hankkeen myötä on pystytty edistämään työttömien terveyttä. Työttömien terveystarkastukset ovat nyt Hirsjärven mukaan lähes itsestäänselvyys, vaikka niissä yhä on merkittäviä puutteita.
– Hyvä uudistus on myös pohjoismainen työnhakumalli, vaikka me sitä edelleen kritisoimmekin työttömän näkökulman puutteellisesta huomioon ottamisesta. Hyvää on se, että siinä pitää vihdoin tarjota konkreettisia toimenpiteitä. Pyrimme vaikuttamaan sisältöön niin, että kolmen ensimmäisen haastattelun aikana tulee selvittää työttömän tilanne ja työllistymisen esteet ja sen jälkeen on on todellakin oltava tarjolla työtä ja opiskelumahdollisuus.
Hirsjärvi korostaa työn tulosten näkymisen tärkeyttä, se auttaa jaksamaan.
– Yksi tärkeä tehtävä, joka oli alkanut jo ennen minun puheenjohtajakauttani, oli muuttaa työttömän rooli mediassa. Kukaan ei enää voi kutsua työtöntä loiseksi ilman että siitä nousee kohu. Aiemmin 4-5 vuotta sitten tuon kaltainen luokaton puhe oli vielä tavallista.
Edistystä on tapahtunut Hirsjärven mukaan myös siinä, miten keskusjärjestöä kuullaan edunvalvontakierroksilla.
– Ja korona-aikana meillä oli suora linja ministeriöihin siitä, että mitä asioita täytyisi tehdä jotta työttömien elämä turvautuisi. Saimme esimerksi nostettua työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuuden 300:sta 500 euroon. Muun muassa sen me haluamme nyt pysyväksi.
Työttömien keskusjärjestön pienen asiantuntijaryhmän työ nousee Hirsjärven mukaan suoraan aktiivisesta ja asiantuntevasta järjestökentästä. Jäsenet ovat mukana myös alueidensa päätöksenteossa ja vaikuttajina.
– Tämä kaikki tuntuu erityisen hyvältä ja palkitsevalta, toteaa Hirsjärvi.
uutiskirje 