KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Uusi selvitys kertoo hitaasta heräämisestä koronaan ja epäselvyyksistä toimivaltasuhteissa

Nämä kuvat hätkähdyttivät keväällä kaksi vuotta sitten. Suojavarustukseen pukeutunut hoitaja otti näytettä koronaepäillyltä koronapotilaiden testaamiseen ja hoitoon tarkoitetulla osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3. huhtikuuta 2020.

Nämä kuvat hätkähdyttivät keväällä kaksi vuotta sitten. Suojavarustukseen pukeutunut hoitaja otti näytettä koronaepäillyltä koronapotilaiden testaamiseen ja hoitoon tarkoitetulla osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3. huhtikuuta 2020. Kuva: Lehtikuva/Roni Lehti

Pandemian hoito jäi liikaa sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle, vaikka se oli paljon muutakin kuin terveyskriisi.

Kai Hirvasnoro
27.4.2022 11.08

Varautumisen ja tilannekuvan puutteellisuus sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hoitoa Suomessa alkuvaiheessa, kertoo tuore tutkimus. THL:n ja Tampereen yliopiston tutkimus perustuu 53:een eri tason toimijan haastatteluun.

Tutkimuksen mukaan pandemian alku runsaat 25 kuukautta sitten osoitti, että suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittyvää kriisiä oli heikko.

– Suomi on selvinnyt monilla mittareilla koronapandemian hoidossa verraten hyvin. Pandemia on kuitenkin paljastanut myös puutteita. Havahduimme pandemian vakavuuteen Suomessa hitaasti ja varautuminen oli puutteellista paitsi suojavarusteiden, myös esimerkiksi osaamisen ja johtamisen osalta, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen.

Pandemian alussa maalis-huhtikuussa 2020 ministerit vakuuttivat, että varautuminen on Suomessa hyvällä tasolla ja suojavarusteita riittää. Normaalikäytön mukaan varastoituja suojavarusteita oli kuitenkin varastoissa vain muutamaksi päiväksi. Pelkona oli, että niiden loppuessa hoitohenkilöstö kieltäytyy tulemasta töihin, selvityksessä kerrotaan.

Tilanteen kaoottisuudesta kertoo, ulkomailta saadut suojavarustetoimitukset pelastivat tilanteen, vaikka osa niistä päätyi toisen maan käyttöön EU:n sisäisen välilaskun aikana.

Suojavarusteet olivat vain yksi osa varautumisen puutetta. Lisäksi ongelmia paljastui lainsäädännön valmistelun ja toimeenpanon osalta. Kunnilla ja aluehallintovirastoilla ei ollut juuri aiempaa kokemusta tartuntatautilain soveltamisesta laaja-alaiseen tilanteeseen. Kansallisella tasolla taas kuvailtiin valmiuslakiin liittyvän osaamisen olleen riittämätöntä ja sen soveltamisen ja tulkinnan olleen muutaman tai pahimmillaan vain yhden henkilön varassa.

Ajateltiin, ettei koske meitä

Tilanteeseen havahduttiin hitaasti. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti koronaviruksen pandemiaksi 11.3.2020. Suomessa ensimmäiset signaalit oli havaittu jo edellisen vuoden lopulla, mutta tammikuussa 2020 koronaviruksen leviämisen riskiä pidettiin asiantuntija-arvioissa pienenä.

”Toisaalta asiantuntijahaastateltavat toivat esiin sen, että etenkin päättäjien toimesta toppuuteltiin liian vakavien uhkaskenaarioiden esittämistä, koska ne voisivat pelottaa kansalaisia”, selvityksessä todetaan.

Helmikuu 2020 kului ”mandaattihaluttomuudessa”, koska poliitikot ja viranomaiset välttelivät asiaan tarttumista ja toisaalta vallalla oli ei koske meitä -mieliala.

Maaliskuussa uutiskuvat Italiassa täyttyvistä ruumishuoneista havahduttivat todellisuuteen. Pääministeri Sanna Marin julisti poikkeusolot 12.3.2020.

Sitä ennen tietoa oli niukasti. Salaisiin kokouksiin osallistui vain keskeiseksi katsottuja toimijoita. Mitään ei viestitetty ulospäin. Keskeisten toimijoiden välillä vallitsi luottamuksen puute ja pelko tietojen vuotamisesta.

Pandemian alussa oli myös epäselvyyttä siitä, mille taholle, kunnille, AVI:lle vai sairaanhoitopiireille, lakisääteinen vastuu tiedottamisesta kuuluu. Alueilla ja paikallisella tasolla tiedon saaminen THL:lta oli hankalaa. Sosiaali- ja terveysministeriön viestit eivät aina kulkeneet sairaanhoitopiireiltä kunnille ja kuntayhtymille. Niissä oltiin osin pimennossa poikkeusolojen julistamiseen asti, ja asia tuli yllätyksenä.

Epäselvää, kuka johtaa

Selvityksen mukaan keskeinen haaste pandemian aikaisessa johtamisessa ja päätöksenteossa oli epäselvyys vastuista ja toimivallasta järjestelmän eri tasoilla. Kokonaisvastuun johtamista kuvaillaan epäselväksi ja terveysjärjestelmän pirstaleisuuden yhteensovittamista puutteelliseksi.

Eri tahojen vuorovaikutus tökki. Alueelliset toimijat kokivat, että kansallisen tason ohjauksessa ei aina huomioitu sitä, mitkä toimet on mahdollista toteuttaa ja alueellisen tason tilannekuvan välittäminen kansalliselle tasolle koettiin haastavaksi.

Keväällä 2020 valtioneuvosto otti pandemian johtamisessa ja hallinnassa näkyvän roolin. Poikkeusolojen julistuksen jälkeen kiire ja epäselvyyden tuntu leimasi eri viranomaisten toimivaltaa ja roolituksia. Terveyskriisi kuului luontevasti STM:lle, joka katsoi kuitenkin valmiuslain mukaisen poikkeusoloihin liittyvän johtamisen ja yhteensovittamisen kuuluvan valtioneuvoston kanslialle. Valtioneuvoston kanslian taas kuvataan haastatteluissa olleen haluton olemaan kokonaisjohdossa.

”Toisaalta esimerkiksi valtioneuvoston kanslian haastateltava puolestaan kuvaili kriisinhallinnan olleen vahvasti riippuvaista pääministeri-instituutiosta.”

Hallituksen kuvataan olleen pandemian alkuvaiheessa melko yhtenäisesti mukana johtamisessa ja päätöksenteossa ”pienintä yksityiskohtaakin myöten.” Loppukesästä 2020 STM jäi pandemian hoidossa yksin.

– Haastatteluissa nousi toistuvasti esiin, että koronapandemia ei ole ollut ainoastaan terveyskriisi, ja että pandemioihin pitäisi varautua kokonaisvaltaisemmin. Koronapandemian aikana johtaminen on ollut pääosin yhden ministeriön vastuulla, vaikka pandemian vaikutukset ulottuvat ja ovat ulottuneet laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille, THL:n erikoistutkija Laura Kihlström sanoo.

Kaikesta huolimatta Suomi onnistui

Epäselvät toimivaltasuhteet nousivat esille heti alussa. Aluehallintovirastoille oli esimerkiksi epäselvää, miksi ravintolarajoituksista päätti hallitus, mutta tapahtumiin ja kokoontumisiin liittyvät rajoitukset jätettiin niiden vastuulle.

Ongelmista huolimatta selvityksessä korostetaan Suomen toistaiseksi selvinneen kansainvälisesti vertailtuna koronapandemiasta hyvin, jos tarkastellaan esimerkiksi kuolleisuutta tai ylikuolleisuutta. Elokuuhun 2021 mennessä koronan aiheuttama kuolleisuus oli Suomessa yksi matalimmista Euroopassa Norjan ja Islannin rinnalla.

Myös elinajanodote jatkoi Suomessa kasvua koronapandemiasta huolimatta – Tanskan kanssa ainoina EU-maina. Koronatartuntojen väestöön suhteutettu määrä oli noin neljänneksen EU:n keskiarvosta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kokonaisvaltaista arviota on silti ennenaikaista tehdä, koska pandemia jatkuu edelleen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Gazaan on saatu pieniä määriä avustustarvikkeita.

Vasemmistoliiton Honkasalo on huolissaan Madleen-laivan aktivisteista: ”Suomen hallitus ei voi katsoa sivusta”

Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Jussi Saramo, Merja Kyllönen ja Li Andersson pitävät kesäkokoustaan Helsingissä.

Vasemmistoliiton mepit vaativat helpottamaan investointeja: Ilmasto puolustuksen rinnalle

Minja Koskela kysyy, mistä löytyvät rahat kasvaviin puolustusmenoihin.

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

Rakennusalalla tarvittaisiin opiskelijoille paljon enemmän harjoittelupaikkoja kuin mitä on tarjolla.

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

Uusimmat

Gazaan on saatu pieniä määriä avustustarvikkeita.

Vasemmistoliiton Honkasalo on huolissaan Madleen-laivan aktivisteista: ”Suomen hallitus ei voi katsoa sivusta”

Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Jussi Saramo, Merja Kyllönen ja Li Andersson pitävät kesäkokoustaan Helsingissä.

Vasemmistoliiton mepit vaativat helpottamaan investointeja: Ilmasto puolustuksen rinnalle

Minja Koskela kysyy, mistä löytyvät rahat kasvaviin puolustusmenoihin.

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

Ville Laihosen kansikuva tavoittaa täydellisesti Keisarinvihreän tunnelman.

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

08.06.2025

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

08.06.2025

Huuhkajat joutui Hollannin pallokouluun

08.06.2025

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

07.06.2025

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

07.06.2025

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

07.06.2025

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

06.06.2025

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään