– Me olemme ensi vuoden alusta alkaen töissä hyvinvointialueilla eli erillään kuntakentästä. Valtio rahoittaa hyvinvointipalvelut, Saarela muistuttaa.
Tästä syystä Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT:n olisi hänen mukaansa pitänyt alusta saakka esittää ratkaisut erikseen sote-alalle ja kunta-alalle.
Nyt siihen ollaan ehkä menossa. Ainakin Saarela toivoo sitä.
Kahden viikon lakkomme osoitti kuinka kuntatyönantaja vaan hiihteli ja näytteli lomakuvia, kun olisi pitänyt sovintoesityksiä sorvailla.
– Sovittelulautakunnalla oli järjestöille vaihtoehtoina vain hyväksyä tai hylätä sopimusehdotus. Muut ovat hyväksyneet, joten heidän tulisi edetä sen mukaisesti kuntatyönantajan kanssa sopimukseen. Tehy ja SuPer etenevät sitten omalla linjallaan ja odottavat neuvottelujen jatkumista.
Nyt hoitajaliitot joka tapauksessa valmistautuvat joukkoirtisanoutumiseen, mikä saattaa tarkoittaa käytännössä heidän palkkaratkaisunsa siirtymistä kuukausille eteenpäin, ehkä jopa ensi vuoteen. Tehy on ilmoittanut, että kiirettä ei ole.
– Lakkoaseen käyttöhän tehtiin turhaksi, kun ministeriössä oli pakkolaki valmiina nostaa pöytään. Jatkolakolla ei olisi ollut vaikutusta. Kahden viikon lakkomme osoitti kuinka kuntatyönantaja vaan hiihteli ja näytteli lomakuvia, kun olisi pitänyt sovintoesityksiä sorvailla. Siinä näki toisen puolen asenteen sovittelulle, Saarela sanoo.
Taustalla epäluottamus
Kesällä joukkoirtisanoutumista ei toteuteta, jotta ei vaaranneta hoitajien kesälomia. Pelkona liitoilla on, että mahdollinen potilasturvallisuuslaki pakottaisi hoitajat tällöin töihin.
Saarela pitää päätöstä tärkeänä, jotta kesälomat turvataan ja myös palkanmaksut. Hän muistuttaa kevään lakosta ja siitä miten joissakin lakonalaisissa työpaikoissa työnantaja ei ole hoitanut palkanmaksuvelvoitettaan kunniallisesti. Tästä seurasi melkoinen epäluottamus työnantajiin.
– Nyt siis pyritään siihen, että ensi kesä olisi turvattu elannon ja lomien kannalta.
Sitten kun joukkoirtisanoutumisen käytön aika tulee, myös Leena Saarela aikoo irtisanoutua, kuten hän teki vuoden 2007 lakonkin yhteydessä. Silloin sopu löytyi juuri ennen kuin joukkoirtisanoutumisen oli määrä alkaa.
Kesän rauhoittaminen työtaistelutoimilta on hyvin perusteltua. Sairaanhoitajana Acutan ensiavussa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa työskentelevä Saarela kertoo, että esimerkiksi Pirkanmaalla on joka tapauksessa edessä vaikea kesä.
– Meillä on kesällä tulossa laajoja sulkuja ainakin erikoissairaanhoidossa niin osastoilla kuin poliklinikoillakin, sillä hoitajia ei saada riittävästi sijaisiksi kesälomien ajaksi. Käsittääkseni terveyskeskuksissakin on supistuksia tulossa. Se tarkoittaa, että potilaiden hoidon saaminen hidastuu kesän aikana.
”Meitä ei oteta tosissaan”
Saarela muistuttaa yleisesti hyväksytystä tavoitteesta, siitä että hoitajia olisi myös tulevaisuudessa hoitamassa potilaita. Sovintoehdotus ei hänen mukaansa vastannut tätä tavoitetta eikä palkkatavoitteita millään tavalla.
– Se ei pidä hoitajia alalla eikä myöskään vedä uusia alalle. Pito- ja vetovoimaa ei mitenkään huomioida esityksessä eikä myöskään meidän työolojen parantamista tai erityisongelmien poistamista. Ainoa hyvä asia oli perhevapaauudistus.
Saarelan mielestä heidät halutaan ajaa joukkoirtisanomistilaan.
– Meitä ei oteta tosissaan. Hoitajapula on alakohtainen ongelma. Se ei ole koko kunta-alaa koskeva ongelma. Tämä on myös yhteiskunnallinen ongelma, koska hoitajia ei ole.
Priorisointikysymys
Saarela korostaa, että hoitajien palkka-asia on priorisointikysymys.
– Rahaa yhteiskunnalla on, kysymys on siitä, miten se jaetaan.
Saarela kehottaa muistelemaan, miten avokätisesti valtio jakeli korona-aikana erilaisia tukipaketteja eri suuntiin.
– Mutta koronatyötä ja -hoivaa antaneille hoitohenkilökunnan edustajille ei mitään ole tullut. Korona-aika on rasittanut hoitohenkilöstöä todella paljon. Oli pakkolakia, jouduttiin siirtämään lomia, tai niitä ei annettu ollenkaan. Tässä on niin paljon taustalla asioita, jotka vielä entisestään pahentavat hoitajapulaa.
Koronakriisissä löytyi rahaa yrityksille kiitettävän avokätisesti. Saarela ihmettelee, miksi rahaa ei löytyi hoitajillekin.
Säilyykö kansan tuki?
Kyselytutkimuksilla on selvitetty muun muassa kansalaisten halukkuutta verojen nostoon hoitajien palkankorotuksien vuoksi. Sitä halukkuutta on myös löytynyt. Saarela kuitenkin korostaa tässäkin kohden, että kyse on arvovalinnasta.
– Mitään veronkorotuksia ei välttämättä tarvita hoitoalan palkkaongelmien korjaamiseksi.
Kansalaisten tuki on tärkeä kriisiytyvissä palkkakiistoissa. Saarela sanoo, että hän olisi hämmentynyt, jos kansalaiset eivät tukisi sitä, että heitä hoidetaan myös tulevaisuudessa ja että hoitajia olisi riittävästi antamassa hyvää hoitoa.
– Mikäli palkka-asia ja työnteon muut edellytykset eivät tule kuntoon, jatkossa ei ole hoitajia hoitamassa kansalaisia kuntoon. Me ajattelemme tässä myös potilaiden parasta. Jokainen kansalainen tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa meidän apua joko syntymän tai kuoleman hetkellä tai siinä välillä.
uutiskirje 