Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kannattaa yksimielisesti Naton jäsenhakemusta tänään valmistuneessa mietinnössään. Siitä äänestetään kello 12 alkavassa täysistunnossa.
Venäjän Ukrainassa käynnistämään sotaan reagoimatta jättäminen johtaisi Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen liikkumatilan kaventumiseen, mietinnössä todetaan tilanteesta, että jäsenyyttä ei haettaisi.
Mahdollisesti jo tänään jätettävän jäsenyyshakemisen seuraavassa vaiheessa valiokunta pitää tärkeänä käynnistää keskustelu ja pohdinta siitä, millaisen turvallisuuspoliittisen roolin Suomi aikoo Nato-jäsenmaana omaksua.
”Aktiivisen ja ennakoivan diplomatian sekä vakautta edistävän ulko- ja turvallisuuspolitiikan, mukaan lukien kriisinhallinta, konfliktinesto ja rauhanvälitys, jatkaminen myös Naton jäsenenä on tärkeää.”
Suomi hakee Nato-jäsenyydeltä puolustuksellista lisäsuojaa maan turvallisuuden takaamiseksi. ”Suomen mahdollinen jäsenyys ei olisi osoitettu ketään vastaan vaan sen tehtävänä olisi Suomen turvallisuuden vahvistaminen”, valiokunta toistaa viime aikoina paljon käytetyn ilmaisun.
Naton tukikohdista ja ydinaseista valiokunta toteaa, että ne, kuten kaikki Naton yksittäistä jäsenmaat koskevat päätökset, kuuluvat kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin. Nato-jäsenyyden hakemisessa ei ole tarvetta asettaa mitään reunaehtoja.
”Suomi ei joutuisi Naton jäsenmaana vasten tahtoaan vastaanottamaan alueelleen vieraita joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita. Suomen tärkein panos Nato-maana olisi kyky puolustaa omaa aluettaan.”
Ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa.
”Lisäksi valiokunta toteaa olevan äärimmäisen epätodennäköistä, että Naton puolelta edes ehdotettaisiin tai harkittaisiin ydinaseiden sijoittamista Suomeen.”
Suomelle oli luontevaa myös Nato-maana jatkaa ”korkeaa profiiliaan eri aseriisuntakysymyksissä, myös ydinaseriisunnan osalta, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta”.
Jäsenyyden hinta 60–100 miljoonaa
Nato-jäsenyyden vuotuinen hinta olisi 1–1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista eli suuruusluokaltaan 60–100 miljoonaa euroa.
Valiokunta toteaa, että turvatakuita eli Naton 5. artiklaa ei ole testattu tilanteessa, jossa liittoumaan kuuluva maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi liittokunnan toiminta-alueella.
”Yhtäältä tämä vahvistaa käsitystä turvatakuiden toimivuudesta. Toisaalta Pohjois-Atlantin sopimuksen väljähkö kirjaus turvatakuista jättää liittolaisille myös tulkinnanvaraa mahdollisen avun sisällön suhteen. On lopulta jokaisen jäsenmaan poliittinen päätös, millaista tukea se avunantotilanteessa päättäisi antaa.”
”Lähtökohtana voidaan valiokunnan mielestä kuitenkin pitää sitä, että vahva ja uskottava, yhteisen puolustussuunnittelun omaava liittokunta reagoisi päättäväisesti, jos yhtä tai useampaa sen jäsentä kohtaan hyökättäisiin.”
Venäjän kanssa tulta toimeen jatkossakin
Venäjä-suhteista mietinnössä todetaan, että Suomen jäsenyys kaksinkertaistaisi liittokunnan maarajan Venäjän kanssa, sekä siirtäisi Naton entistä lähemmäksi Venäjän strategisesti merkittäviä Kuolan niemimaan ja Pietarin alueita.
”Tämä vaikuttaisi välillisesti Suomen ja Venäjän suhteisiin. Asetelma on hankala tilanteessa, jossa Venäjän käynnistämän sodan seurauksena luottamus Venäjän ja lännen välillä on laajasti romahtanut ja Venäjän toiminta on pahasti vaurioittanut myös Suomen yhteistyövaraista suhdetta Venäjään. Tämän muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen.”
Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossakin löytyy toimivat ja ammattimaiset tavat tehdä yhteistyötä Suomelle merkittävän rajanaapurin kanssa.
”Venäjä-suhde säilyy Suomelle kaikissa olosuhteissa keskeisenä kansallisena kysymyksenä. Kansalaisten suorilla kontakteilla ja kansalaisjärjestöjen työllä on osaltaan merkitystä yhteistyön ylläpitämisessä. On myös huomioitava, että laajat globaalit turvallisuusuhat kuten muun muassa asevalvontaan liittyvät kysymykset sekä ilmastonmuutos vaativat yhteistyöväyliä Venäjän suuntaan.”
uutiskirje 