Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman katsoo, että Suomeen ennen vuotta 2017 saapuneiden ja täällä edelleen vailla oleskelulupaa olevien oleskelu tulisi virallistaa erillislailla.
Eduskunnan hallintovaliokunta antoi tänään lausunnon työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ottaa kertomuksessaan kantaa muun muassa paperittomien asemaan.
Joukko vihreiden ja vasemmistoliiton edustajia kannatta valtuutetun ehdotusta valiokunnan lausuntoon sisältyvässä eriävässä mielipiteessään.
”Tämä on yksi keino estää varjoyhteiskunnan syntymistä.”
Tilanne heikennyt
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen mukaan vuonna 2015–2016 toteutetut muutokset ulkomaalaislakiin heikensivät erityisesti kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden oikeuksia. Joitakin korjausliikkeitä on tapahtunut vuosina 2020–2021, mutta lisämuutoksia ulkomaalaislakiin tarvitaan.
Tästä esimerkkinä yhdenvertaisuusvaltuutettu mainitsee paperittomien ihmisten ryhmän, johon kuuluu satoja lapsia. Tälle ryhmälle on yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan löydettävä kestäviä, inhimillisiä ratkaisuja.
Oleskelun virallistamista erillislailla on kertomuksessa ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa perusteltu sillä, että laillistaminen ehkäisisi syrjäytymistä, varjoyhteiskunnan muodostumista, harmaata taloutta, ihmisten hyväksikäyttöä työelämässä sekä ihmiskauppaa ja muita ihmisoikeusloukkauksia.
Kertaluonteinen laillistaminen
Hanna Holopainen (vihr), Tiina Elo (vihr), Matti Semi (vas) ja Veronika Honkasalo (vas) yhtyvät näihin näkemyksiin.
– Pidämme perusteltuna yhdenvertaisuusvaltuutetun ehdotusta Suomeen ennen vuotta 2017 saapuneiden ja täällä edelleen vailla oleskelulupaa olevien oleskelun virallistamisesta erillislailla erityisesti lapsen oikeudet ja etu huomioiden, kansanedusajat toteavat.
– Samaa on ehdotettu myös sisäministeriön selvityksessä ilman oleskeluoikeutta maassa olevien tilanteesta. Tämä on yksi keino estää varjoyhteiskunnan syntymistä.
He korostavat sitä, että kyse olisi poikkeustilanteesta johtuvasta kertalaillistamisesta, joka koskisi vuosia Suomessa asuneita ihmisiä, joiden henkilöllisyyttä on osana turvapaikkaprosessia selvitetty.
– Heillä saattaa olla Suomen kansalaisuutta oleva lapsi tai parisuhde Suomen kansalaiseen tai Suomessa oleskeluluvalla oleskelevaan. Heillä saattaa olla myös opiskelupaikka tai työpaikka, mihin he voisivat oleskeluluvalla päästä töihin, he luetteleva.
– Jokaisen henkilön kohdalla harkinta tehtäisiin vielä erikseen. Koska kyse olisi poikkeustilanteesta johtuvasta kertalaillistamisesta, se ei koskisi Suomeen tulevaisuudessa tulevia turvapaikanhakijoita, joille ei oleskelulupaa turvapaikka- tai muussa prosessissa myönnettäisi.
uutiskirje 
