Ruotsalaisista rikoskirjoista tuli ilmiö 1990-luvulla. Synkät pohjoismaiset tarinat yhdistettynä yhteiskunnalliseen otteeseen vetosivat ensin lukijoihin ympäri maailmaa ja sitten Tanskassa lajityyppi jalostettiin tv-kerronnan mullistaneiksi sarjoiksi.
Jälkikäteen ajatellen ruotsalaisia dekkareita ylistettiin aika kevyin perustein ”yhteiskunnallisiksi”. Oliko se ”yhteiskunnallista”, että sarjamurhaajista kirjoittanut Kurt Wallander murehti maailman muuttumista väkivaltaisemmaksi? Ehkä dekkarikontekstissa, mutta ei juuri muuten.
2000-luvulla Ruotsista on tullut yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista. Maahanmuuttajataustaiset rikollisjengit taistelevat toisiaan vastaan ja siinä sivussa sivullisiakin ammutaan kaduille. Nyt olisi käyttöä sille yhteiskunnallisuudelle, mutta uusissa ruotsalaisdekkareissa edelleen nerokkaat sarjamurhaajat toteuttavat kostofantasioitaan. Katujen todellisuus ei näy.
Jens Lapidus kirjoitti merkittävän dekkarisarjan oikeasta ruotsalaisesta rikollisuudesta Rahalla saa -romaanista alkaen, mutta ei ole juuri saanut työlleen jatkajia.
Dekkarikirjailija Lisa Bjerren ja toimittaja Susan Casserfeltin Yksinäinen todistaja on vihdoin kunnianhimoinen yritys avata mekanismeja, jotka tuovat teini-ikäisiä rikollisjengien piiriin ja jäseniksi. Tukholmalaislähiössä kiista huumereviireistä johtaa murhaan teini-ikäisen Eddien silmien edessä. Murhattu on hänen veljensä Alexin tyttöystävä Meral, josta Eddie on pitänyt kovasti. Nyt Eddien on päätettävä, kertooko hän näkemästään poliisille vai valitseeko jengiläisten vaikenemisen lain ja rikollisryhmää johtavan Alexin suojelun.
Yksinäisestä todistajasta huokuu, että taustatyö on tehty huolellisesti ja jengirikollisuuden asiantuntijoita kuunneltu tarkkaan. Eddien, oikeasti Eduardo San Lucasin, kujanjuoksu on vakuuttavaa luettavaa. Hän tietää, mikä olisi oikein, mutta jengielämän houkutus tuntuu vastustamattomalta. 13-vuotias voi tienata pikku palveluksilla satoja kruunuja. Alle 15-vuotiaana hän ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, joten viranomaiset eivät voi mitään, Eddietä opastetaan.
Romaani antaa myös karun kuvan kahtia jakautuneesta Ruotsista. Eddie käy Bagarmossenin lähiössä kansainvälistä koulua, mutta näkymätön raja lähiön ja sen viereisen vauraan omakotialueen välillä on kuin muuri.
Nykytyyliin Yksinäinen todistaja on sarjan avaus. Eddien tapaus loppuu, tai saavuttaa yhden välivaiheen, hieman töksähtäen, mutta sarjan keskeisten poliisien Lina Krusen ja Jack Karlbergin tapaukset saavat ainakin jatkoa.
Lina on parisuhdetta toivova poliisi, jonka elämä on solmussa dramaattisen näyttelijä-äidin takia.
Kiintoisampi tapaus on raskaasti velkaantunut Jack, jolla on menneisyys moottoripyöräjengin lähipiirissä. Nyt huumereviiriään laajentaessaan jengi hamuaa samoille markkinoille Alexin ja hänen kanssaan kilpailevien ryhmien kanssa. Tässä leikissä kiipeliin joutuu myös Jack vanhan tuttavuuden takia.
Yksinäinen todistaja avaa Linjalla -nimisen sarjan. Sitä on verrattu Baltimoreen sijoittuvaan Langalla -tv-sarjaan, jossa dekkarin muodossa suoritetaan yhteiskunnallinen ruumiinavaus kaupungin kipupisteisiin. Ensimmäisen osan perusteella onnistumisen mahdollisuudet ovat olemassa. Yksinäinen todistaja palauttaa uskon sanoihin yhteiskunnallinen ruotsalainen dekkari.
Lisa Bjerre & Susan Casserfelt: Yksinäinen todistaja (Ensamt vittne). Suomentanut Tarja Lipponen. 414 sivua, Johnny Kniga.
lehti 