Tänään 1. elokuuta astuu voimaan perusetuuksien ylimääräinen indeksikorotus. Korotus koskee suurinta osaa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista, muun muassa kansaneläkettä, perhe-eläkettä, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja sen korotusosaa. Lisäksi korotus koskee sairauspäivärahaa, toimeentulotukea ja opintorahaa.
Korotus on suuruudeltaan noin 3,5 prosenttia, ja sen tarkoituksena on kompensoida hintojen nousua pienituloisille.
Ylimääräinen korotus perusetuuksiin on ollut vasemmistoliiton tavoitteena kuluvan vuoden keväästä asti.
”Ylimääräinen korotus tuo pientä apua pienituloisimmille suomalaisille inflaation kiihdyttyä, mutta elinkustannuksien nousun kehitystä on seurattava tarkkaan ja lisätoimiin on varauduttava”, vasemmistoliitosta tiedotetaan.
Saramo: Ilman vasemmistoliittoa korotus ei olisi mennyt hallituksessa läpi
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo on hyvillään ylimääräisestä indeksikorotuksesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että hallitustyössä isoja asioita ovat pysyviksi jäävät isot rakenneuudistukset, kuten oppivelvollisuuden pidennys ja perhevapaauudistus.
– Perusetuuksien indeksikorotus on kuitenkin esimerkki siitä, kuinka Vasemmisto vaikuttaa joka päivä politiikan arjessa sekä estämällä eriarvoistavia toimia että parantamalla ihmisten mahdollisuuksia palveluihin, työhön ja toimeentuloon, Saramo kommentoi.
Jussi Saramo huomauttaa, että vasemmistoliitto olisi oppositiostakin tehnyt esityksen korotuksesta hintojen noustessa rajusti.
– Ilman meitä se ei olisi hallituksessa mennyt läpi, Saramo sanoo.
Hallituksen syytä seurata tarkasti inflaatiokehitystä
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen esitti jo kevättalvella hintojen nousun kompensoimista pienituloisille ylimääräisellä kansaneläkeindeksin korotuksella.
– Sosiaaliturvasta vastaavana ministerinä näen, että hintojen nopeaan nousuun vastaamiseksi tarvitsemme ylimääräistä korotusta kansaneläkeindeksiin jo tämän vuoden aikana, Sarkkinen sanoi maaliskuussa vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa.
Hanna Sarkkinen jatkoi lisäämällä, että inflaatiokehitystä ja sen vaikutuksia pienituloisten elämänedellytyksiin on nyt syytä seurata tarkasti ja hallituksen on tehtävä tilannetta helpottavia toimia.
– Näyttää, että hinnat jatkavat nousuaan, joten isompikin korotus olisi tervetullut, Jussi Saramo sanoo nyt elokuussa.
Hän kuitenkin lisää, että tämäkin päätös oli historiallinen ja tarvittaessa vastaavaan pitää olla jatkossakin valmiutta.
– Sen sijaan että annetaan suurten puolueiden vaatimia yleisiä veronkevennyksiä, pitää keskittää apu niille, jotka joutuvat ihan konkreettisesti pulaan hintojen noustessa, Saramo vaatii.
Yleisimpänä kaikkia koskevana toimenpiteenä oikeudenmukaisin olisi Saramon mukaan ruuan arvonlisäveron tilapäinen lasku.
Perusetuuksien seuraava indeksikorotus tehdään normaalin aikataulun mukaisesti 1. tammikuuta 2023.
Juttua muokattu 1.8.2022 klo 11:45. Lisätty eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon kommentit.
lehti 