Vasemmistoliiton kansanedustaja ja aiempi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen pitää perhevapaauudistusta yhtenä ministeriaikansa tärkeimmistä hankkeista. Hän ei ehtinyt tuoda lakipakettia maaliin asti ennen kuin ministeriksi vaihtui hänen puoluetoverinsa Hanna Sarkkinen.
Uusi laki astui voimaan tänään.
– Kun meidän esikoinen syntyi lähes 24 vuotta sitten, ei puolisollani ollut mahdollisuutta pitää perhevapaata. Ei edes kahden viikon mittaista isyysvapaata. Silloin olisi pitänyt jäädä palkattomalle vapaalle ja kahden viikon palkka olisi maksettu Kelasta takautuvasti joskus myöhemmin, Pekonen kertoo facebookissa.
”Uudistuksella on iso merkitys lapsiperheille”.
– Meidän nuoren perheen talous ei olisi sitä kestänyt. Niinpä puolisoni haki minut ja vauvan kotiin sairaalasta ja lähti iltavuoroon töihin.
Vahvistaa toimeentuloa
Perhevapaauudistus vahvistaa lapsiperheiden toimeentuloa, kun ansiosidonnaiset perhevapaat pitenevät ja niiden käyttöön tulee lisää joustavuutta.
– Uudistus on merkittävä myös sukupuolten välisen tasa-arvon ja hoivavastuun kannalta, Pekonen arvioi.
– Jatkossa vapaat jakautuvat vanhempien kesken tasan, mutta omasta kiintiöstään voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle. Uudistus huomioi myös monimuotoiset perheet.
Uudella mallilla halutaan kannustaa etenkin isiä käyttämään heille kiintiöityjä vanhempainvapaita. Perhevapaauudistus mahdollistaa perhevapaiden tasaisemman jakautumisen ja siten sekä parantaa tasa-arvoa työelämässä että vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa.
Edistysaskel tasa-arvossa
Myös Sarkkinen pitää uudistusta merkittävänä.
– Tämä on iso muutos ja merkittävä edistysaskel tasa-arvoisen vanhemmuuden ja pikkulapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta, hän kirjoitti facebookissa.
Hän muistutti siitä, että perhevapaauudistus on ollut pitkäaikainen vasemmiston tavoite.
– Uudistus on monella tapaa tärkeä yhdenvertaisuuden kannalta, hän totesi ja muistutti siitä, että perhevapaiden käyttö on ollut Suomessa hyvin sukupuolittunutta: vuonna 2021 äidit käyttivät 97 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevia vanhempainrahapäivistä.
– Tasaisempi jako tukee paitsi työelämän tasa-arvoisuutta myös tasavertaisuutta hoivavastuussa ja vanhemmuudessa, Sarkkinen totesi.
– Perheille jää kuitenkin edelleen mahdollisuus tehdä yksilöllisiä ratkaisuja: kotihoidontukea voi saada kunnes lapsi on täyttänyt kolme, ja tukea voi käyttää myös vanhempainvapaajaksojen välissä. Vaikka toiselle vanhemmalle kiintiöity perhevapaa pitenee, äiti voi perheen niin halutessa pitää jatkossakin saman pituisen ansiosidonnaisen perhevapaajakson kuin nykyisin.
Päiviä voi luovuttaa
Uudistus muuttaa vanhempainvapaapäivien määrää ja jakautumista. Kahden vanhemman perheissä lapsen molemmat vanhemmat ovat oikeutettuja 160 päivään vanhempainvapaata, kun yhden vanhemman perheissä yksi vanhempi voi käyttää kaikki 320 päivää. Sen lisäksi synnyttävä vanhempi saa 40 päivää raskausrahaa.
Toiselle huoltajalle tai muulle sosiaaliselle vanhemmalle voi lisäksi luovuttaa enintään 63 päivää omista päivistä. Vapaita voi käyttää nykyistä joustavammin siihen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Kokonaisuudessaan ansiosidonnaisten perhevapaapäivien määrä kasvaa ja vahvistaa näin monien pienten lasten perheiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia olla perhevapailla.
Uudistuksen piiriin kuuluvat perheet, joissa lapsen laskettu aika on 4. syyskuuta tai sen jälkeen.
– Uudistuksella on iso merkitys lapsiperheille, mutta myös koko yhteiskunnalle. Suomi on monella mittarilla pärjännyt kansainvälisesti vertailtuna sukupuolten tasa-arvossa, mutta perhevapaiden käyttö ja työelämä ovat meillä hyvin sukupuolittunutta, Sarkkinen sanoo.
uutiskirje 
