KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

Jussi Ahokas työskentelee tällä hetkellä monitieteellisen BIOS-tutkimusyksikön ekonomistina.

Jussi Ahokas työskentelee tällä hetkellä monitieteellisen BIOS-tutkimusyksikön ekonomistina. Kuva: Antti Yrjönen

Globaali korkosykli saavutti heinäkuussa huippunsa, mikä tarkoittaa, että läntisten valtioiden velkojen korot eivät enää nouse. Itse asiassa ne ovat kääntyneet laskuun. Syynä on se, että maailmantalous ei kestä näinkään korkeaa korkotasoa.

Jussi Virkkunen
4.8.2022 7.30
Fediverse-instanssi:

BIOSin ekonomisti Jussi Ahokas, olet päivittänyt Twitteriin hyvin aktiivisesti valtioiden velkakirjojen korkolukuja. Avaatko hieman, missä niiden osalta nyt mennään? Uhkaako meitä uusi euro- tai finanssikriisi?

Näin olen tehnyt. Se on ollut sopivan kevyttä kesäpuuhaa. Ja kun heinäkuun aikana tällä saralla on tapahtunut niin paljon, varmaankin päivittely on kiinnostanut yleisöä, jota makrotalouden kehityskulut askarruttavat.

Heinäkuussa tosiaan olemme saaneet vahvistuksen sille, että globaali korkosykli on saavuttanut huippunsa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltojen johtamana läntisten valtioiden velan korot eivät enää nouse. Oikeastaan viime viikkoina pitkät korot ovat jo lähteneetkin varsin vauhdikkaaseen laskuun. Erityisesti tämän olen halunnut tehdä seuraajilleni tiedoksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Onko edellinen ollut seurausta jonkinlaisen kriisin lähestymisestä? No jos ei nyt kriisin, niin ainakin jonkinlaisen epätoivottavan taloustilanteen uhka tässä on taustalla. Itse tulkitsen käännettä niin, että sijoittajat rahoitusmarkkinoilla ovat tulleet kesän aikana siihen johtopäätökseen, että Yhdysvaltojen talous – ja maailmantalous sen perässä – ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa. Ja koko ajan odotukset ovat vahvistuneet sen suhteen, että myös keskuspankki Fed pian tajuaa ja myöntää tämän.

Kun niin käy, Fed sitten reagoi rahoitusolosuhteita keventämällä eli korkoa alentamalla ja tasettaan jälleen kasvattamalla. Tätä markkinat nyt siis hinnoittelevat sisään.

Olen itse ennustanut tällaista taantumaa tulevaksi jo viime vuoden lopulta lähtien. Minua tämä ei siis ole päässyt yllättämään. Mutta monet markkinatoimijat, talouskommentaattorit ja ehkä keskuspankkiiritkin ovat kai jossain määrin tulleet yllätetyiksi. Odotushan oli pitkään, että Fed:n pitää hilata ohjauskorkonsa jonnekin 4 prosentin tasolle, ennen kuin mitään ”negatiivista” taloudessa nähdään. Omaan korvaan tuollaiset odotukset ovat tuntuneet alusta asti epäuskottavilta.

Vähän aikaa sitten kirjoitit, että keskuspankkien on pakko painaa korkotaso nollaan. Miksi näin? Käsitänkö nyt oikein: koska velkaa on järjestelmässä niin paljon, ei korkotasoa voida enää päästää nousemaan?

Kyllä se modernin kapitalistisen rahatalouden velkavetoisuus tässä on yksi tärkeimpiä tekijöitä. Yksityiset reaali-investoinnit ovat viime vuosikymmenet nojanneet koko ajan laskevaan korkotasoon. Koska talouden rakenteet eivät ole pandemian aikana sanottavasti muuttuneet siihen suuntaan, että talousmallimme olisi muotoutunut vähemmän velkariippuvaiseksi, miksi se sitten kestäisi yhtäkkiä korkeampia korkoja ilman yskähtelyä. Tätä olen yrittänyt kysellä jo jonkin aikaa saamatta oikeastaan minkäänlaisia vastauksia.

Jos finanssipoliittista tukea ei taloudelle jatkuvasti poliittisilla päätöksillä anneta, keskuspankit joutuvat kerta toisensa jälkeen myöntämään tappionsa tavoittelemansa korkeamman korkotason suhteen. Niin on käymässä nytkin. Kun Yhdysvaltojen koronaelvytys on kääntynyt vuodessa finanssipoliittiseksi kiristämiseksi, talous sakkaa ja työmarkkinat viilenevät nopeasti.

Jos keskuspankin tavoitteena on pitää työmarkkinat lämpiminä, sen on vain nöyränä kevennettävä rahoitusolosuhteita. Tällä kierroksella lisäksi nopeasti kiihtynyt inflaatio on syönyt monien taloudellisten toimijoiden ostovoimaa, mikä entisestään voimistaa talouden kysyntäolosuhteiden heikentymistä monilla toimialoilla. Keskuspankit on jälleen jätetty yksinään kannattelemaan taloutta.

Tätä olen aiemminkin – itse asiassa monta kertaa – kysynyt sinulta. Et siis pidä puheita siitä, kuinka ”rahalle tulee jälleen hinta”, uskottavina?

Ensiksikin varmaan pitää todeta, että kyllähän rahalla on viime vuosinakin koko ajan ollut hinta, jos ei euroalueen vahvimpia talouksia kuten vaikka Saksaa, Alankomaita ja Suomea tai joitain euriboriin sidottuja eurooppalaisia asuntolainoja oteta mukaan tarkasteluun. Mutta tietysti pitkässä juoksussa läntisten talouksien korkotaso on koko ajan alentunut. Ja kun keskeisten keskuspankkien ohjauskorot ovat olleet nollassa, lienee ihan perusteltua puhua nollakorkoajasta tai ajasta, jolloin rahalla ei ole ollut hintaa.

Jos ”rahalle tulee jälleen hinta” tulkitaan niin, että tuo pitkä alenevan koron trendi on jostain syystä nyt kääntynyt ja korkotaso nousee pysyvästi viime vuosia ja vuosikymmeniä korkeammaksi, siihen en todellakaan usko. Kuten edellä kuvasin, kapitalistisen rahatalouden rakenteet ovat sellaisia, että jos talouksia ei haluta päästää syvään ahdinkoon ja työttömyyttä korkealle, pysyvästi viime vuosia tiukempiin rahoitusolosuhteisiin ei voida mennä.

Sitten voidaan kysyä, haluaako yksikään talouspolitiikasta päättävä toimija päästää nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa taloutta tuollaiseen jamaan, päästää työttömyyden korkeaksi?

Näen ainoastaan yhden realistisen tien ulos tämän trendin pauloista. Se rakentuu julkisvetoiselle investointipolitiikalle. Esimerkiksi siten, että valtiot alkavat investoida laajamittaisesti vihreän siirtymän edellyttämiin toimiin ja tukevat yksityisiä investointeja tällä alueella. Tällöin kokonaiskysyntää pidetään finanssipoliittisesti aikaisempia vuosikymmeniä vahvemmassa kasvussa, jolloin sekä työllisyys- että inflaatioluvut voivat pysyä pitkään sellaisina, että keskuspankkien on mahdollista pitää ohjauskorkojaan korkeampina. Eli tavallaan finanssipolitiikka tekee tilaa ”normaalimmalle” rahapolitiikalle.

”Niin kauan kuin nykymuotoiset valtiot pysyvät pystyssä, pysyy tämä velkahimmelikin kasassa.”

Jos joku tosiaan keksii sellaisen tarinan, jossa yksityisen investointihalukkuuden nousu ilman julkisen vallan tukea tuottaa vastaavat kysyntädynamiikat ja mahdollistaa korkeammat korot, niin kuulisin siitä mielelläni.

Kapitalismi elää velasta, mutta kerro nyt vielä se, että miten ihmeessä järjestelmä kestää jatkuvan velan kasaantumisen? Toki meidän on hyvä muistaa, että maapallo ei sitä ole enää pitkään aikaan kestänyt, mistä luontokato ja ilmastokriisi ovat hyviä osoituksia.

Niin. Yliajallahan tässä jo materiaalisten sekä ekologisten reunaehtojen puolesta mennään. Mutta puhtaasti kapitalistisen rahatalouden näkökulmasta kasvun rajat eivät todellakaan ole vielä tulleet vastaan ja tuskin tulevatkaan ennen ekokatastrofia, jos nykyjärjestelmästä halutaan pitää kiinni.

Järjestelmä kestää velan kasautumisen, koska se nimenomaan tavoittelee sitä. Velan kääntöpuolihan on rahoitusvarallisuus, jota kapitalismissa on aina pyritty tietoisesti ja tiedostamatta kerryttämään. Toisten akkumuloituneet säästöt ovat toisten velkaa ja jos bruttorahoitusvarallisuutta halutaan kerryttää, myös bruttovelan eli bruttorahoitusvastuiden määrän täytyy kasvaa. Niin kauan kuin tällainen kasaamishalukkuus pysyy talouksissamme korkeana, ja yhteiskunta pystyy tuottamaan luotettavia rahoitusinstrumentteja säästämisen mahdollistamiseksi, järjestelmä pysyy kasassa.

Moni ei tunnu tajunneen esimerkiksi sitä, että valtioiden velkakirjat ovat nykyjärjestelmässä erittäin suosittuja, riskittömiä arvopapereita. Ne ovat hyvin likvidejä, yhteiskunnan takaamia ja ostovoimansa kohtalaisen hyvin säilyttäviä säästämisen välineitä. Niin kauan kuin ihmiset haluavat säästää ja kerryttää rahoitusvarallisuuttaan, tällaisille välineille on kysyntää ja siksi valtion velkaantumista tarvitaan myös sijoitusnäkökulmasta.

Tietenkin valtion alijäämäinen kulutus myös vakauttaa talouksia kokonaiskysynnän ylläpidon kautta. Oikeastaan voidaankin ajatella, että modernit valtiot ja valtiontaloudet ovat muotoutuneet puolustamaan juuri tällaista talousjärjestystä. Niin kauan kuin nykymuotoiset valtiot pysyvät pystyssä, pysyy tämä velkahimmelikin kasassa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset