Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen esittää yli 20 henkeä työllistäville yrityksille velvollisuutta työllistää vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä. Sarkkinen puhui asiasta tiistaina työelämää koskevan kiertueensa avaustilaisuudessa Helsingissä. Kiertue käsittelee työelämän tulevaisuutta jatkuvasta murroksesta.
Hän totesi, että kaikki halukkaat on otettava mukaan työelämään.
– Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan ja osaajapulan keskellä, Sarkkinen sanoi.
”Jos ihmiset voivat hyvin työpaikalla, he tekevät tuotavammin töitä”.
– Viimeistään nyt on aika heittää romukoppaan ikä-, sukupuoli- tai etninen syrjintä ja vammaisten ulossulkeminen suomalaisesta työelämästä.
Hän totesi hallituksen tekevän parhaillaan palkkatukiuudistusta, joka tukee osatyökykyisten työllistämistä.
– Tulevina vuosina tarvitaan kuitenkin entistä kunnianhimoisempaa otetta erityisesti vammaisten ja osatyökykyisten työmarkkina-aseman vahvistamiseksi, hän sanoi.
– Ihmisten ulossulkeminen työelämästä hukkaa paitsi valtavan määrän inhimillistä potentiaalia, myös suistaa ihmisiä elinikäiseen köyhyyteen.
Voimakkaita toimia tarvitaan
Yrityksiä velvoittava malli on ollut käytössä Saksassa 70-luvulta lähtien. Se velvoittaa työllistämään vammaisia vähintään viiden prosentin verran työvoimasta. Mikäli työnantaja ei tätä tee, se joutuu maksamaan kuukausittaisen sakkomaksun, joka käytetään vammaisten työllisyyspalvelujen rahoitukseen.
– Kiintiölaki voisi olla tehokas keino nostaa osatyökykyisiä ja vammaisia oikeaan palkkatyöhön, josta maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa, Sarkkinen arvioi.
– Työnantajilla voisi olla jatkossakin mahdollisuus hyödyntää myös palkkatukea, jonka korvaustasoa hallitus on nyt korottamassa osatyökykyisten osalta 70 prosenttiin.
Hän pitää valitettavana sitä, että vammaisten oikeus työhön toteutuu Suomessa huonosti.
– Jos asiaan halutaan korjaus, se voi vaatia voimakkaitakin toimenpiteitä, hän sanoi.
– Toivon, että aika on kypsä tälle keskustelulle, vaikka tiedostan, että asiaa tuskin ehditään edistää tällä hallituskaudella. Jos tämä esitys ei kelpaa, voimme keskustella vaihtoehtoisista malleista.
Ei vain työllisyysaste
Ministeri totesi työelämäkeskustelun pyörineen viime aikoina paljolti työllisyysasteen ympärillä.
– On selvää, että hyvinvointivaltion taloudellisen kantokyvyn ja palveluiden turvaaminen on helpompaa, kun työllisyys on korkealla. Meidän tulisi kutienkin ymmärtää työllisyyden yhteys työelämän laatuun, työhyvinvointiin, koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin laajemmin, hän sanoi.
– Jos keskitymme vain taloudellisiin kannusteisiin, sivuutamme sen tosiasian, että moni jää työelämän ulkopuolelle koulutuksen, työkyvyn tai sopivien työmahdollisuuksien puutteen vuoksi tai ennakkoluulojen tähden. Hyvässä työelämässä työllisyysaste ei ole suomalaisen työelämän koko kuva.
Hän totesi, että työelämä ei ole nollasummapeliä.
– Koettu työtyytyväisyys korreloi esimerkiksi sairauspoissaolojen kanssa. Jos ihmiset voivat hyvin työpaikalla, he tekevät tuotavammin töitä ja työnantaja hyötyy siitä. Tämä on hyvän kehä ja näiden win-win-win -tilanteiden tunnistaminen on tärkeää.
lehti 