Kokoomus on selvästi mieltynyt usein tuomitsemaansa jakopolitiikkaan. Seuraavassa valtion budjetissa puolue haluaa jälleen jakaa selvää rahaa omille kannattajilleen mittavan veroalen muodossa, kirjoitti KU:n politiikan toimittaja Antero Eerola kolumnissaan 11.8.2001. Aiheena oli joka vuoden politiikan syyskauden avaus, budjettiriihi.
Eerolan mukaan valtiovarainministeri Sauli Niinistön esityksenä oli ulottaa veronkevennykset tasaisesti kaikkiin tuloryhmiin. Näin osingolle pääsisivät niin Nokian pääjohtaja Jorma Ollila kuin Helsingin Jakomäessä asuva siivooja. Vaikka toisen siivu olisi toki toista suurempi.
”Kaikesta huomaa, että kokoomus on valtiovarainministeripuolueena tekemässä itselleen vaalibudjettia. Muiden puolueiden, varsinkin vasemmalla, on kuitenkin syytä olla asiassa tiukkana.”
Eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuussa 2003.
”Hallitusohjelmassa sovittiin – myös Kokoomus sopi – että veroja alennetaan tällä vaalikaudella 10–11 miljardia markkaa. Valtiovarainministeriön tietojen mukaan veroja on kuitenkin tämän vuoden loppuun mennessä tullut alennettua jo lähes 17 miljardilla markalla.”
Vähemmälle huomiolle oli Eerolan mukaan jäänyt, että vuoden 2003 budjetissa kaikkien verot eivät olleet kevenemässä. Kaikkein köyhimmillä – erityisesti työttömillä – uhkana oli jopa verotuksen kiristyminen.
”Kun ansiovähennysten korottaminen yhdistyy kuntien muiden tulojen leikkaamiseen, verotulot tippuvat. Kunnille ei jää muita vaihtoehtoja kuin korottaa veroja ja maksuja.”
”Kuntavero taas iskee tasaverona yhtä lailla köyhään ja rikkaaseen.”
”Niinistön budjetin lopputulos onkin se, että Jorma Ollilan verot kevenevät, mutta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän verotus uhkaa kiristyä.”
Eerola muistutti Ollilan vaatineen useaan otteeseen puuttumista Suomen korkeaan verotukseen. ”Valtiovarainministeri osoittaakin budjettiesityksellään hyvää vastaantuloa pääjohtajan vaatimuksiin.”