Vasemmistoliitonkeravalainen kansanedustaja Pia Lohikoski vaatii, että verotuksen työmatkavähennysten ehtoja kohtuullistetaan. Hän esittää mahdollisuutta oman auton käytöstä aiheutuvien työmatkakulujen vähennyksiin silloin, kun julkisen liikenteen käyttö ei ole ajallisesti realistinen vaihtoehto.
– Esimerkiksi Uudellamaalla Helsingin kehyskunnissa julkinen liikenne ei pääsääntöisesti pelaa poikittaissuunnassa. Töistä on ehdittävä hakemaan lapsi ennen päiväkodin sulkemisaikaa, mutta samalla olisi ehdittävä tekemään täysi työpäivä, hän kuvailee.
– Kahdeksan tunnin työpäivä ja siihen päälle jopa pari tuntia julkisilla per suunta työmatkaan, joka omalla autolla taittuu reilusti alle tunnissa. Se tarkoittaa yhä monille perheille, ettei auton käytölle ole tosiasiassa vaihtoehtoa, vaikka periaatteessa haluaisi mieluummin liikkua julkisilla.
”Liikkumisen ei tule olla vain hyvätuloisten oikeus”.
Asumisen kalleus pidentää työmatkoja
Lohikoski huomauttaa, että hankalien työmatkojen aiheuttama ongelma ei toki koske vain perheellisiä. Tällä hetkellä verohallinnon työmatkavähennykseen liittyvä ohjeistus katsoo, että julkinen liikenne on työmatkalle varteenotettava vaihtoehto, jos kävelyä kertyy enintään kolme kilometriä, odotusaikaa kertyy enintään kaksi tuntia ja eikä matka ala tai pääty puolenyön ja 05.00 välisenä aikana.
– Nykyinen tulkinta on monien kehyskuntien tai maaseutumaisten kuntien työssäkäyvien osalta kohtuuton. Pääkaupunkiseudulla työmatkat ovat usein ajallisesti pitkiä, sillä moni on joutunut muuttamaan syrjempään asumisen kalleuden vuoksi, Lohikoski sanoo.
– Tähän päälle vielä vaatimus ottaa karenssin uhalla vastaan työ 80 kilometrin säteellä kotoa. Kyllähän näitä vaatimuksia tulee tarkastella uudestaan.
Lohikoski on huolissaan erityisesti pienituloisten kotitalouksien selviämisestä hintojen noustessa. Joillekin kotitalouksille työmatkoista kertyvät kulut saattavat olla jopa liikaa työstä saataviin tuloihin nähden.
Panostuksia tarvitaan
Lohikoski arvioi, että Suomessa on tehtävä isoja panostuksia joukkoliikenteeseen, jotta matka-ajat saadaan kuriin. Tavoitteena tulisi olla yhden suhde yhteen, kun verrataan työmatka-aikoja autolla ja julkisilla.
Kestävän työmatkaliikenteen edistämiseksi hänen mielestään tulisi esimerkiksi parantaa vuorotarjontaa, kehittää liityntäpysäköintiä sekä lisätä joukkoliikenteen vaihtopaikkoja ja raiteita koko maassa.
Lohikoski painottaa sitä, että joukkoliikenteestä tulee tehdä toimivaa ja edullista, jotta kotitalouksia voidaan kannustaa sen käyttöön myös suurten kaupunkien ulkopuolella.
– Kyseessä on erityisesti pienituloisia koskeva kysymys. Liikkumisen ei tule olla vain hyvätuloisten oikeus, hän sanoo.
Lohikoski teki kirjallisen kysymyksen työmatkavähennysten ehdoista sekä kestävän työmatkaliikenteen edistämisestä.