KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Armenian jesidit pakenevat syrjintää ja köyhyyttä Venäjälle

Armenian jesidien hengellisiin johtajiin lukeutuva Jundi Jundoyan seisoo pyhäinjäännöksiä peittävien kankaiden edessä.

Armenian jesidien hengellisiin johtajiin lukeutuva Jundi Jundoyan seisoo pyhäinjäännöksiä peittävien kankaiden edessä. Kuva: IPS/Andoni Lubaki

Ardashar, Armenia – IPS/Karlos Zurutuza
2.9.2022 14.30
Fediverse-instanssi:

Ardashar on melkein kuin mikä tahansa tavallinen armenialainen kylä. Yhdellä erolla: 30 kilometriä Armenian pääkaupungista Jerevanista sijaitsevan kylän 700 asukkaasta useimmat kuuluvat jesidiyhteisöön.

Yhteisön hengellisiin johtajiin lukeutuva Jundi Jundoyan, 68, odottaa talonsa ovella. Hän kertoo ylpeänä, että monet armenialaiset ovat kyselleet häneltä jesideistä. Jundoyan on aina valmis selittämään asioita, kunhan kysyjällä riittää kärsivällisyyttä.

– Jumalalla, joka on myös aurinko, on 3 000 nimeä ja seitsemän arkkienkeliä. Hän loi maailman helmestä, mutta sitten jätti sen oman onnensa nojaan. Hän myös antoi elämän Aatamille ja Eevalle ja määräsi pääarkkienkelin, pyhän Malak Tawus -riikinkukon palvelemaan heitä. Tawus kieltäytyi, sillä miksi hänen pitäisi taipua kahden kuolevaistomppelin oikkuihin? Lopulta jumala ja Tawus sopivat kiistansa ja langennut arkkienkeli tuli vapahdetuksi, Jundoyan tiivistää jesidien alkumyytin.

Jesidit ovat vuosisatojen mittaan sisällyttäneet uskontoonsa elementtejä mazdaismista, zarathustralaisuudesta, kristinuskosta ja islamista. Jesidejä on Lähi-idässä puolisen miljoonaa ja toinen puoli miljoonaa eri puolilla maailmaa, myös Armeniassa.

Mesopotamiasta Venäjälle

Jesidien alkukoti on pohjoisessa Mesopotamiassa, josta monet kuitenkin 1900-luvun alussa pakenivat kansanmurhaa Kaukasukselle. Maailman suurin jesiditemppeli sijaitsee muutaman kilometrin päässä Ardarsharista.

Vuonna 2019 yksityisten lahjoitusten turvin rakennetussa temppelissä seisoo joukko armenialaisten jesidisuurmiesten patsaita, mutta myös yhden naisen, Nadia Muradin patsas. Nadia Murad joutui vuonna 2014 muiden Sinjarin jesidien tavoin ääri-islamistisen Isis-järjestön orjuuttamaksi. Neljä vuotta myöhemmin Murad sai Nobelin rauhanpalkinnon.

– Mitä Ranska, Amerikka ja muut tekivät, kun Isis teurasti Irakissa tuhansittain meitä ja orjuutti naisia, puuskahtaa Jundoyan ja ehdottaa maljaa marttyyreille, sekä Anatoliasta yli vuosisata sitten saapuneille että Irakista tällä vuosisadalla tulleille.

Lähtijöitä on kuitenkin enemmän kuin tulijoita. Neuvostoliiton aikana Armeniassa eli lähes 100 000 jesidiä. Viimeksi tehdyssä väestönlaskennassa vuonna 2011 heitä oli enää 35 000. Suurin osa jäljelle jääneistä elättää itsensä maanviljelijöinä tai karjankasvattajina.

– Kaikki lähtevät Venäjälle, Jundoyan valittaa.

Syyte vihanlietsonnasta

Vuonna 2018 perustetun Jesidien ihmisoikeuskeskuksen aktiivisimpia jäseniä on 27-vuotias asianajaja Sashik Sultanyan. Häntä uhkaa kuuden vuoden vankeus ”vihan lietsomisesta”. Sultanyan antoi vuonna 2020 irakilaiselle jesidien radiokanavalle haastattelun, jossa hän puhui jesidien syrjinnästä. Jesidien maita takavarikoidaan eikä heidän kielellisiä ja kulttuurillisia oikeuksiaan kunnioiteta.

Äärioikeistolainen Veto Armenia -järjestö käännätti haastattelun ja teki valituksen viranomaisille. Armenian syyttäjänvirasto sanoo, että prosessi Sultanyania vastaan etenee ”noudattaen kansallisia ja kansainvälisiä lakeja”.

Amnesty International on tuominnut syytteen hyökkäyksenä ilmaisunvapautta vastaan. YK:n ihmisoikeuskomissaari on pyytänyt Armeniaa peruuttamaan rikossyytteet, joita luonnehditaan pelotteleviksi.

Syrjiviä kliseitä

Jerevanin toimistossaan vielä vapaalla jalalla oleva Sashik Sultanyan kertoo, että syytteen pohjana oleva käännösteksti kurdista armeniaan on virheellinen.

– Jesidien maita varastavat oligarkit, eivät tavalliset armenialaiset, kuten haastattelun käännöksessä sanotaan.

– Kielikysymys onkin yksi kipukohta – jesidien puhumaa pohjoiskurdia eli kurmandžia opetetaan kyllä jesidilasten kouluissa, mutta se ei kuulu viralliseen opinto-ohjelmaan. Turkin ja Syyrian kurdit ja jesidit kirjoittavat latinalaisin kirjaimin, mutta Armeniassa oppikirjamme on painettu kyrillisin kirjaimin, Sultanyan sanoo.

– Syrjintää ovat myös television ja median väsymättä toistamat kliseet jesideistä. Meidät kuvataan aina lukutaidottomina, likaisina ja epämääräisinä talonpoikina tai karjankasvattajina.

Lammaspaimen Armenian Aragats-vuorelta esittelee jesidikoululaisille tarkoitettuja oppikirjoja, jotka ovat painettu kyrillisin aakkosin. Muualla maailmassa jesidit kirjoittavat kieltään kurmandžia latinalaisin kirjaimin.

Lammaspaimen Armenian Aragats-vuorelta esittelee jesidikoululaisille tarkoitettuja oppikirjoja, jotka ovat painettu kyrillisin aakkosin. Muualla maailmassa jesidit kirjoittavat kieltään kurmandžia latinalaisin kirjaimin. Kuva: IPS/Karlos Zurutuza

Siihen nähden on ironista, että ensimmäisen kurdinkielisen sanomalehden, Riya Tazen, perustivat Armenian jesidit vuonna 1930.

– Valitettavasti monet torjuvat oman vähemmistöidentiteettinsä. He pelkäävät, että vähemmistöasema pilaa heidän veljeytensä armenialaisten kanssa. Mutta veljeyttä ei voi olla ilman tasavertaisuutta, Sultanyan toteaa.

Sankarivainajan kotona

Nagorno-Karabahin sota vuonna 2020 toi yhteisölle paikallista näkyvyyttä. Azerbaidzhanin kanssa käydyssä, 44 päivää kestäneessä sodassa kuoli yli 20 Armenian armeijassa palvellutta jesidisotilasta. Yksi heistä oli Samad Saloyan.

Hänen vanhempansa Yuri ja Nina elävät Zartonkissa, kylässä jesiditemppelin lähistöllä. Vanhemmat ovat muuttaneet olohuoneensa poikansa mausoleumiksi: huoneessa on kuvia pojasta lapsena ja sotilaspuvussa, mitaleja ja urheilupalkintoja sekä jesidilippu. Lippu on valko-punainen, keskellä aurinko.

– Ei ole mitään pahempaa kuin puhua omasta lapsestaan menneessä aikamuodossa, Yuri sanoo.

Samad rekrytoitiin armeijaan 18-vuotiaana. Poika selvisi sodassa 42 päivää, kunnes droonin pudottama pommi tappoi hänet ja kolme muuta.

– Vain kaksi päivää ennen sodan loppumista, Nina toistelee kyynelissä. Puhe kiertää kehää ja päätyy aina samaan pisteeseen.

– Samad ei enää ole tässä maailmassa.

Jesidit uskovat sielunvaellukseen, jälleensyntymien ketjuun, joka puhdistaa sielua, kunnes se voi sulautua yhteen jumalan kanssa. Saloyanien tuskaa se ei lievitä.

Arjessakin on raskautensa. Sateiden puutteen vuoksi sato on jäänyt pieneksi ja elannon hankkiminen muuttunut hyvin vaikeaksi. Ei ole mitään takeita siitäkään, ettei puhkea uutta sotaa Azerbaidzhanin kanssa. Rajalla on kuulemma yhä useammin aseellisia yhteenottoja.

– Meillä on sukulaisia Venäjällä. Todennäköisesti mekin lähdemme sinne, Nina sanoo.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset