Pääministeri Sanna Marin antaa torstaina iltapäivällä eduskunnalle ilmoituksen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin. Energia puhuttaa myös sitä edeltävällä kyselytunnilla.
Keskustelun alla opetusministeri Li Andersson esitti viisi keinoa tilanteen ratkaisemiseksi.
Ensimmäinen on se, josta hallitus teki jo päätökset viime viikon budjettiriihessä. Hallitus päätti kolmesta toimenpiteestä ihmisten tukemiseksi. Ne ovat sähkön arvonlisäveron laskeminen 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Toinen on verotuksessa tehtävä vähennys, jonka yksityiskohdat tarkentuvat vielä jatkovalmistelussa.
”Kolmas, vasemmistolle erityisen tärkeä tuki, on suora taloudellinen tuki kaikille niille kotitalouksille, jotka eivät voi verovähennystä täysimääräisesti hyödyntää. Mahdollisuus tähän tukeen ei ole kytköksissä siihen, saako muuta sosiaaliturvaa. Tämänkin tuen tarkemmat yksityiskohdat selviävät pian jatkovalmistelussa”, Andersson kirjoittaa.
Toiseksi Anderssonin mukaan pitää puuttua sähköyhtiöiden ylisuuriin voittoihin, mitä EU:n komissiokin esittää.
”Vasemmistoliitto ajoi windfall-veron käyttöönottoa viime viikon budjettiriihessä, mutta emme saaneet tukea kaikilta hallitusryhmiltä. Lisäksi valtiovarainministeriö oli skeptinen siitä, ehtiikö veron ottaa käyttöön tällä hallituskaudella”, Andersson toteaa.
Budjettiriihessä sovittiin kuitenkin windfall-veron valmistelun aloittamisesta.
”Maksukatto venäläiselle maakaasulle”
Kolmanneksi Andersson toteaa, ettei ole kestävää, että valtiot pelkästään tukevat kansalaisia ja yrityksiä valtavilla summilla sähkön hinnan kompensoimiseksi, vaan myös ongelman juurisyyhyihin pitää vaikuttaa. Kaikista tärkein ja akuutein toimenpide on hänen mukaansa erottaa venäläinen maakaasu muusta energiasta ja asettaa venäläiselle maakaasulle hintakatto.
”Tällöin maakaasun vaikutus sähkön hintaan saadaan eristettyä ja Putinin painostus estettyä. Kannatamme myös sähkön yleisen hintakaton laskemista EU-tasolla.”
Neljänneksi Andersson pitää nurinkurisena, että isot, voittoa tekevät ja itse sähköä tuottavat firmat ovat yhtäkkiä riskissä ajautua akuuttiin kassakriisiin johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten takia.
”On perusteltua järjestää lainamahdollisuuksia viimekätisenä vaihtoehtona valtion toimesta varsinkin suurten ja sähköntuotannon kannalta olennaisten energiayhtiöiden kaatumisen välttämiseksi, mutta yhtä järkevää on asettaa näillä lainoille hyvin tiukat ehdot.”
Andersson kirjoittaa, että markkinataloudessa yritysten on tietenkin lähtökohtaisesti kannettava itse vastuu omasta toiminnastaan ja hankittava rahoitus markkinoilta.
”Vihreä siirtymä pysyvä ratkaisu”
Lopuksi Andersson toteaa, että kestävää siirtymää pitää vauhdittaa ja energiaa säästää fiksusti.
”Jos tästä kaikesta on jotain opittavaa, niin se, että kestävään siirtymään kannattaa panostaa. Reilun vihreän siirtymän avulla Eurooppa voi luopua riippuvuudestaan Putinin fossiilienergiaan. Tarvitaan lisää panostuksia muun muassa uusiutuvaan energiaan, energian varastointiin, energiaremontteihin, raiteisiin ja teollisuuden päästövähennyksiin.”
Tulevan talven kannalta hän pitää olennaisena myös energiankulutusta, jossa sekä julkisen vallan että kotitalouksien on lisättävä energiatehokuutta kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Ainoa pysyvä ratkaisu tilanteeseen on hänen mukaansa vihreä siirtymä.