Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja vuonna 2045 liikenteen pitäisi olla kokonaan päästötöntä. VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ja johtava tutkija Marita Laukkanen eivät usko tavoitteen toteutumiseen, koska sähköautojen määrä lisääntyy niin hitaasti Suomessa.
Suomessa liikenteen päästöt ovat viidennes kaikista päästöistä.
– Päästöjen puolittaminen vaatisi, että Suomen teillä kulkisi vuonna 2030 vähintään 600 000 sähköautoa. Tänä vuonna Suomen autokanta lisääntyy noin 100 000 autolla, joista täyssähköautoja on tammi-heinäkuussa ollut noin 14 prosenttia ja ladattavia hybridejä noin 20 prosenttia. Tällä skenaariolla vuoden 2022 lopulla koko 2,7 miljoonan auton kannasta vain noin 50 000 autoa tulee olemaan täyssähköautoja. Se on häviävän pieni osa Suomen autokannasta, vaikka julkisuudessa puhutaan mielellään sähköautojen hankintojen huimista kasvuprosenteista, he huomauttavat VATT:n tiedotteessa.
Kuluvan vuoden lukujen perusteella he pitävät ilmeisenä, ettei Suomessa ole lähimainkaan 600 000 täyssähköautoa vuonna 2030. Tavoite vuoteen 2045 mennessä kokonaan päästöttömästi liikenteestä on vielä epärealistisempi.
Tutkijoiden mukaan kokonaan päästöttömään liikenteeseen ei päästä nykyisin keinoin. Autojen keskimääräinen romutusikä on Suomessa 22 vuotta. Suuri osa tänä vuonna käyttöönotetuista polttomoottoriautoista on vielä liikenteessä 2045, ja polttomoottoriautoja myydään EU-alueella vuoteen 2035 saakka.
Tuki vaatimatonta luokkaa
Suomessa on pyritty moni tavoin edistämään liikenteen päästöjen vähentämistä viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Polttoaineverotus ja autoverotus rankaisevat hiilidioksidipäästöistä, mutta toimet ovat tutkijoiden mielestä silti riittämättömiä.
Suomessa on tuettu sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden rakentamisesta, mutta huomattavasti vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan vertailumaissa. Suomessa sähköautojen hankintatuki on 2 000 euroa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Espanjassa tuki on 7 000 euroa ja Saksassa ja Ranskassa enimmillään jopa 9 000 euroa.
Uusien julkisten latauspisteiden rakentamista tuetaan Suomessa 73 sentillä asukasta kohden, kun Ruotsissa ja Ranskassa summa on tuplasti suurempi ja Saksassa se on kuusi euroa asukasta kohden. Itävallassa autoilun sähköistymistä tuetaan jopa 186 eurolla asukasta kohden.
Julkisen talouden tilanteen kannalta on tutkijoiden mukaan realismia, että Suomessa ei voida tukea liikenteen sähköautoistumista yhtä runsaasti.
Heidän mielestään tukitoimien tehokkuutta pitäisikin Suomessa testata kokeiluin. Kuinka paljon vaikuttaa hankintatuen kasvattaminen? Entä latauspisteiden rakentamisen tukeminen? Kokeiluiden avulla voidaan löytää kaikkein tehokkaimmat tukikeinot, joilla päästään kohti päästötavoitteita, mutta huomioidaan samalla julkisen talouden realiteetit.
– Tulevan hallituksen tulisi ilman muuta ottaa tällaiset kokeilut ohjelmaansa, summaavat Kosonen ja Laukkanen.