– Sovinnon syntyminen oli edellytys esimerkiksi sille, että paikalliset neuvottelut hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseksi saattavat jatkua katkotta myös tehyläisten ja superilaisten luottamusmiesten voimin.
Näin arvioi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Saila Ruuth kahden hoitajaliiton, Tehyn ja Superin, työehtosopimusta, joka saatiin aikaan kiistanalaisten lakkojen uhan jälkeen.
Ruuth katsoo asiaa kolmannen hoitajaliiton JHL:n silmin.
”Työtaistelutoimet aiheuttavat myös sen, että liittoon liittyy uusia jäseniä.”
– On erittäin tärkeää ja hienoa, että sovinto syntyi, ja että myös Sote ry hyväksyi kesäkuussa tehdyn TES-ratkaisun, Ruuth sanoo.Tehy ja Super muodostavat Sote ry:n.
Kunta-ala on monimutkainen
Sote ry teki työehtosopimuksen kunta-alan työnantajapuolen kanssa runsas viikko sitten. Sopimusta on luonnehdittu epäselväksi.
– Kunta-alan sopija- ja sopimusjärjestelmä on kaikkinensa monimutkainen, mikä varmasti vaikeuttaa kokonaisuuden ymmärtämistä, Ruuth arvioi.
– Sinänsä sovintosopimus ei ole sekava, mutta se jättää asioita myöhemmin täsmennettäväksi tai tulkittavaksi ja paikallisesti sovittavaksi, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä ja epävarmuutta siitä, mitä sovinto eri työntekijäryhmien kohdalla tarkoittaa.
Hän sanoo olevansa huolissaan ennen kaikkea siitä, että julkisesta keskustelusta on saattanut syntyä väärä käsitys, jonka mukaan kaikki hyvinvointialueiden työntekijät tulisivat saamaan lähes 20 prosentin palkankorotuksen.
– Niin ei tule käymään, sillä osa korotuksista tullaan jakamaan paikallisesti eli ne eivät välttämättä tule kaikille saman suuruisina, ja Sote ry:n sopimukseen kirjattu kuuden prosentin osa tulee toteutumaan isolti palkkaharmonisoinnin kautta, jolloin vaikutus on myös erilainen eri yksilöille, Ruuth sanoo.
Palkkaharmonisoinnilla Ruuth viittaa siihen, että hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden vaihteessa esimerkiksi eri kunnissa toimineiden työntekijöiden palkat yhtenäistetään.
Kuka saa 600 euron koronakorvauksen?
Se, että Tehyn ja Superin puheenjohtajat ovat antaneet ymmärtää, että heidän liittonsa saivat ainutlaatuisen sopimuksen, ei Ruuthin mielestä ole aiheuttanut katkeruutta muiden ammattiliittojen piirissä.
– JHL, Jyty ja JUKO käyvät syksyn aikana sovintosopimuksen vaikutukset läpi KT:n kanssa ja omalta osaltaan hyväksyvät muutokset sote-sopimukseen, hän sanoo. KT on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat.
Hän pitää tarpeellisena esimerkiksi sitä, että täsmennetään koronahoitajille luvatun 600 euron kertaerän kohdentumista.
– Sovintosopimuksessa ei tyhjentävästi todeta, ketkä kaikki katsotaan hoitoon osallistuneiksi terveydenhuollon työntekijöiksi. Pelkästään sairaanhoitajat vai myös esimerkiksi laitoshuoltajat, lähihoitajat ja välinehuoltajat? hän kysyy.
Ruuthin mukaan Sote ry:n sovintosopimus sisältää joitain positiivisia lisäyksiä kesäkuun sopimukseen nähden.
– Kirjaus niin sanotusta joutuisasta ruokailusta yleistyöajan piirissä oleville työntekijöille on hieno asia, mutta ei sellaisenaan siirrettävissä muihin kunta-alan työehtosopimuksiin, joten vertaaminen ei ole yksioikoista, hän sanoo.
Toisena plussana hän mainitsee korona-ajan valmiuslakitilanteeseen liittyvän 600 euron kertakorvauksen.
– Joskin sen kohdentuminen on vielä epäselvä, hän toteaa ja huomauttaa, että myös palkankorotusten vertaaminen on vaikeaa.
– On todennäköistä, että niillä hyvinvointialueilla, jotka eivät synny sote-kuntayhtymän päälle, Sote ry:n sovintoratkaisussa sovitusta kuuden prosentin palkkasummasta menee palkkojen harmonisointiin, joka on lakisääteisestikin tehtävä.
Sovintosopimuksen mukaan tuon kuusi prosenttia voi kuitenkin käyttää myös palkkausjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon.
– Mahdollisesti etenkin HUS:ssa, Helsingissä sekä harmonisoinnin jo tehneiden sote-kuntayhtymien päälle syntyvillä hyvinvointialueilla rahaa käytetään palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon, Ruuth arvelee.
Kommentointi voi käydä kierroksilla
Tehyn ja Superin lakon aikana muista ammattiliitoista kuului kyllästyneitä arvioita näiden kahden liiton toiminnasta.
– Hetkittäin työehtosopimusneuvottelujen tiimellyksessä julkinen kommentointi on käynyt kovilla kierroksilla, Ruuth myöntää.
– Kun tilanne jälleen rauhoittuu, yhteistyötä ja yhtenäisyyttä päästään jälleen vahvistamaan. Hyvä yhteistyö on tärkeää etenkin paikallisella tasolla eli kunnissa ja hyvinvointialueilla, joilla eri liittojen luottamusmiehet tekevät paljon yhteistyötä.
Hän muistuttaa siitä, että isossa kuvassa ja suhteessa yhteiskuntapoliittiseen kehitykseen Suomen ay-liike on yhtenäinen.
– Jos esimerkiksi hallitus tekisi työntekijöiden asemaa vakavasti heikentäviä esityksiä, ay-liike varmasti toimii yhtenäisesti, hän arvioi.
Lakonuhka tuo jäseniä
Ruuth muistuttaa siitä, että lakko on työtaistelun keino.
– Lakko aina palauttaa perusasioiden äärelle eli siihen, mistä työväestön järjestäytymisen tarve kumpuaa. Yksittäinen työntekijä ei pärjää työnantajaa vastaan yksinään, sillä työntekijän ja työnantajan suhde ei ole tasaväkinen. Työntekijä pärjää vain liittoutumalla muiden työntekijöiden kanssa ja lakko on äärimmäinen muoto tästä yhteistyöstä ja liittoutumisesta, hän sanoo..
– Lakko tai muu työtaisteluteko ei kuitenkaan ole koskaan itsetarkoituksellinen tavoite, vaan parhaimmillaan järjestelmä toimii silloin, kun jo korkea järjestäytymisaste ja sen myötä tieto työtaistelun mahdollisuudesta riittää kirittämään sopimuksen syntymistä.
– Työtaistelutoimet myös herättävät työntekijöitä ja aiheuttavat sen, että liittoon liittyy uusia jäseniä. JHL:oon liittyi yli 10 000 uutta jäsentä viime keväänä, jolloin JHL:n lakkoja oli useita.
uutiskirje 
