Politiikan toimittajien analyyseista puuttuu usein yksi asia – Suomen väestökehitys. Tähän on kiinnittänyt huomiota muun muassa konsulttitoimisto Ellun kanojen asiantuntija Jukka Manninen.
Ongelmaan olisi helppo puuttua, sillä väestöennusteita Suomessa kyllä tehdään. Viimeksi sellaisen teki aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, joka julkaisi oman väestöennusteensa syyskuun lopussa
Sen viesti oli selvä. Suomen alueellinen eriytyminen tulee jatkumaan ja syvenemään tulevaisuudessa. Mielenkiintoista ennusteessa oli se, että MDI oli tehnyt neljä eri skenaariota väestökehityksestä. Vain yksi niistä poikkesi suuresti muista, ja se johtui siitä yhdestä syystä – ennusteessa maahanmuutto kasvoi selvästi nykyisestä.
Perusura, hajautumisskenaario tai kaupungistumisura poikkesivat toisistaan lopulta melko vähän. Alueellinen eriytyminen ei ole tasaantumassa vaan pikemmin kiihtymässä.
Yksi MDI:n viesteistä oli se, että väestön väheneminen tulee valtaosassa Suomen alueita jatkumaan. Vaikka maan sisäinen muuttoliike on koronapandemian myötä hieman tasoittunut, on Suomen suurin muuttoliike jatkunut – se vie taivaaseen.
Väestökehitys on jo muuttanut, ja se tulee muuttamaan Suomea entistä voimakkaammin. Samalla se tulee tarkoittamaan muutosta myös politiikkaan. Suuriin kaupunkeihin ja niiden ympäristöön suuntautuva muuttoliike on myrkkyä etenkin keskustalle.
Edessä tuplahaaste.
Ensin suuret ikäluokat passivoituvat, sitten poistuvat äänioikeutettujen rekisteristä lopullisesti.
Terhakkaalla aluepolitiikalla ei pärjää eikä nousta suurimmaksi puolueeksi, ei edes keskisuureksi.
PItäisi tulla Ruuhka-Suomeen.https://t.co/pd2aplaDGF— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) October 19, 2022
Jatkuuko koronan tuoma muutos
MDI:n asiantuntija Rasmus Aro muistutti syyskuussa, että ennuste ei tarkoita toteumaa. Suomen ikärakenne pitää kuitenkin huolen siitä, että isot linjat eivät tule muuttumaan.
Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä liittyy siihen, jatkuuko koronapandemiasta alkanut kehitys tulevaisuudessa. Jos korona-ajan kehitys jatkuu, väestön supistuminen hidastuu suurimmassa osassa maata. Samalla pääkaupunkiseudun kasvu hidastuisi.
Mutta edelleen: suurimmassa osassa maata väestö supistuu, ja kasvu keskittyy kehyskuntiin ja keskisuuriin kaupunkeihin.
– Toisaalta myös korona-ajan kehitykseen nojaava hajautumisen skenaario eriyttäisi alueellista kehitystä, sillä osa pienemmistä kunnista ei juuri hyötyisi tästäkään kehityksestä, MDI:n ennusteessa muistutettiin.
Kehitys on ollut tiedossa pitkään – todennäköisesti myös puolueissa. Poliittisesti alueellinen eriytyminen on väestöltään taantuvilla alueilla suosinut usein oikeistopopulisteja. Viime eduskuntavaalien jälkeen Suomessa puhuttiinkin alueiden kostosta, joka oli yksi perussuomalaisten nousun syistä.
Suomessa oman mausteensa soppaan tekevät toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Kuten Jukka Manninen muistutti, he alkavat pian passivoitua politiikasta ennen kuin poistuvat lopullisesti.
uutiskirje 
