Kahvi on osa kuubalaisten perusruokakoria. Se on jokapäiväinen välttämättömyys, mutta nyt sen hinta on kohonnut huomattavan korkeaksi samalla kun saatavuus on heikentynyt.
Mireya Barrios tunnustaa tarttuvansa jokaiseen tilaisuuteen nauttia kahvikupponen.
– Jos en juo kahvia, en voi hyvin ja päätäni särkee koko ajan. Minulle kahvinjuonti on melkein yhtä tärkeää kuin syöminen, Barrios sanoo.
Hän saa sukulaisiltaan Kuuban itäosissa kasvatettuja kahvipapuja. Idässä tuotetaan maan paras kahvi. Ennen paahtamista hän lisää papujen sekaan jatkeeksi kikherneitä.
Kahvit juotuaan Barrios lähtee aamuvarhaisella Havannan Centro Habanan vanhaan kaupunkiin myymään kahvia kadulla.
– Joskus kuuma kahvi on työhön menevän ihmisen ainoa aamiainen. Mutta nyt siitä on tullut erittäin kallista, Barrios sanoo.
Harvalla varaa parhaaseen
Koska kahvi on kuubalaisen ruokakorin perusaineksia, kuubalaiset saavat ostaa valtiolta hintatuettua kahvia yhden 115 gramman pakkauksen kuukaudessa. Pakkauksessa on puolet kikherneitä.
Kiintiökahvi riittää noin kymmeneksi päiväksi, jos juoja on säästäväinen. Ihmiset turvautuvatkin usein mustaan pörssiin saadakseen riittävästi kahvia. Epävirallisilla markkinoilla valtion kaupasta hankittu kahvipaketti maksaa viitisenkymmentä eurosenttiä.
Parempilaatuista kuubalaista ja tuontikahvia myydään vain valuuttakaupoissa, joihin palkkatyöläisillä on harvoin varaa. Esimerkiksi kilo kuubalaista laadukasta Cubitaa maksaa noin 15 euroa. Virallisen vaihtokurssin mukaan Kuuban keskipalkka on hieman yli 30 euroa kuussa.
Vietnamin avulla
Korkeimmillaan kuubalainen kahvintuotanto oli 60 vuotta sitten: 60 300 tonnia. Nykyään tuotanto jää 10 000 tonniin vuodessa tai alle sen. Kotimainen kysyntä on 24 000 tonnia vuodessa, joten entisen suurviejän on pakko turvautua kahvin tuontiin.
Asiantuntijoiden mukaan tärkeimpiä syitä tuotannon kutistumiselle ovat tuholaiset, saarta usein myllertävät trooppiset hirmumyrskyt, maaltamuutto ja vanhentunut teknologia.
Puoli vuosisataa sitten kuubalaiset opettivat vietnamilaisia maanviljelijöitä kasvattamaan alangoilla viihtyvää kahvilajiketta. Nyt osana kuubalais-vietnamilaista yhteistyöprojektia kuubalaiset puolestaan kylvävät vietnamilaisia kahvinsiemeniä ja opettelevat kasvattamaan vietnamilaista, hyväsatoista ja kookaspapuista kahvia.
Vietnam on maailman toiseksi suurin kahvinviejä. Se jakaa Kuuban kanssa tietämystään Robusta-lajikkeen viljelystä. Kuubassa on tähän asti viljelty lähinnä Arabicaa. Kuuba tähtää alankokahviprojektissaan yhteensä yli 7 000 hehtaarin viljelmiin eri puolilla maata. Tähän mennessä on istutettu 1 200 hehtaaria.
Virallisena tavoitteena on, että alangoilta korjattaisiin vuoteen 2030 mennessä yli 4 000 tonnin vuotuinen sato. Valtakunnallinen tuotantotavoite vuoteen 2030 mennessä on 30 000 tonnia vuodessa.
Luomukahvia käyttöoikeusmaalla
Vuodesta 2008 lähtien Kuuban valtio on antanut käyttöoikeuksia tuottamattomalle tai huonontuneelle valtionmaalle. Tähtäimessä on ruokaturvan parantaminen. Kuuba on riippuvainen ruokatuonnista ja suojaton siitä seurannutta ruuan hinnannousua vastaan.
Kanadasta Kuubaan palannut Esperanza González sai viisi vuotta sitten käyttöoikeuden kahdeksan hehtaarin alankotilalle, jonka hän nimesi Doña Esperanzaksi. Hän kasvattaa tilallaan luomukahvia.
– Ei kemikaalilannoitteita tai torjunta-aineita, vain agroekologisia tekniikkoja, kastematohumusta, paljon orgaanista ainetta ja vapaana vaeltavia kanoja, jotka lannoittavat maaperää ulosteillaan, González selittää.
Hän on omin neuvoin tuonut maahan laitteistot, joita vaaditaan kahvin lopputuotteeksi asti valmistamiseen.
– Toivon, että tämän vuoden sadosta saamme paikallisen laatutuotteemme omaa tuotemerkkiämme kantaviin pakkauksiin.
– Vuonna 2021 korjasimme puoli tonnia korkealaatuisia papuja. Toivomme, että Doña Esperanza pikkuhiljaa tuottaa suurempia määriä kahvia, joka kelpaa niin vientiin kuin kotimarkkinoillekin.
Kuubassa on meneillään useita kansainvälisesti tuettuja projekteja, joilla pyritään vahvistamaan kahvintuotannon arvoketjuja ja parantamaan kahvin kasvatusseutujen maaperää ja ekosysteemejä. On myös hankkeita, joilla yritetään tunnistaa kestävin menetelmin kasvatetun kahvin parhaat markkinat.
lehti 