KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmisto käy Brasiliassa keskustaoikeiston tuella äärioikeistolaista ehdokasta vastaan – ”Kyse on siitä, että päästään Bolsonarosta eroon”

Lula da Silva (vas.) ja Jair Bolsonaro kohtasivat televisioväittelyssä ensimmäisen kierroksen jälkeen. Mielipidemittauksissa Lula johtaa Bolsonaroa.

Lula da Silva (vas.) ja Jair Bolsonaro kohtasivat televisioväittelyssä ensimmäisen kierroksen jälkeen. Mielipidemittauksissa Lula johtaa Bolsonaroa. Kuva: Lehtikuva/Nelson Almeida

Vasemmistolainen Lula da Silva on lähellä paluuta Brasilian presidentiksi. Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro on menettänyt keskustaoikeiston tukea koronapolitiikkansa vuoksi. Voittaessaan Lulalla olisi kuitenkin vastassa häneen kielteisesti suhtautuva parlamentti.

Jussi Virkkunen
23.10.2022 14.00

Pelin piti olla selvä. Brasilian presidentinvaaleissa pöytä oli jo ensimmäisellä kierroksella katettu vasemmistolaisen Lula da Silvan voitolle. Vuosina 2003–2011 Brasilian presidenttinä toiminut Lula keräsi kyllä eniten ääniä, mutta istuva presidentti, monilla mittareilla äärioikeistolainen Jair Bolsonaro pärjäsi ennakko-odotuksia paremmin. Näin ollen ratkaisu jäi toiselle kierrokselle, joka järjestetään lokakuun lopussa.

– Bolsonaro pärjäsi tilastollisesti merkittävästi ennakko-odotuksia paremmin, tiivistää Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Lula sai ensimmäisen kierroksen äänistä reilut 48 ja Bolsonaro reilut 43 prosenttia. Kun prosentit muutetaan äänimääriksi, oli ero kaksikon välillä noin kuusi miljoonaa. Lula sai yli 57 miljoonaa ja Bolsonaro yli 51 miljoonaa ääntä.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Vähiten ja eniten koulutetut äänestävät enemmän Lulaa, ja siinä välissä olevat äänestävät enemmän Bolsonaroa”

– Miljoonapotteja saaneita ehdokkaita oli ensimmäisellä kierroksella myös kaksi muuta, Simone Tebet ja Ciro Gomes. Heistä molemmat ovat ilmaisseet tukensa Lulalle – toinen suoremmin kuin toinen, Teivainen sanoo.

– Tämä kuulostaa siltä, että Bolsonaron on vaikea vetää monen miljoonan äänen kaula kiinni.

Korona sotki pakan

Bolsonaro nousi Brasilian presidentiksi neljä vuotta. Silloin hänen nousuaan siivitti Brasiliaa ravistellut korruptioskandaali. Tuolloin Teivainen kuvaili KU:lle, että perinteinen oikeisto äänesti Bolsonaroa vähän nenää pidellen.

Bolsonaro on puhunut ihailevaan ja haikailevaan sävyyn Brasilian sotilashallinnon ajasta, mutta hän teki pesäeroa vanhaan talouspoliittisessa linjassaan. Hänen taustajoukoissaan oli paljon uusliberaaleiksi miellettyjä ihmisiä. Se auttoi vuonna 2018 Bolsonaroa saamaan oikeiston ääniä.

Talouspoliittinen linja ei Teivaisen mukaan ole juurikaan muuttunut.

– Peruslinjassa ei ole kauheasti muutoksia ollut. Se on syy, miksi osa perinteisestä bisnesoikeistosta edelleen kallistuu Bolsonaron kannalle.

Koko maailmaa kurittanut koronapandemia muutti kuitenkin Brasiliassakin talouspolitiikan viritystä.

– Bolsonaron kohdalla yksi tekijä on, että pitkään pandemian aikana ja nyt uudelleen hänellä on ollut köyhäinapuohjelmia. Niillä on pumpattu elvytystä talouteen, ja saatu kenties merkittävä osa ihmisiä suhtautumaan suopeasti hallitukseen.

– Pandemian poikkeustilanne vaikeuttaa talouspoliittisen linjan kokonaisarviointia. Mitään sellaista käännettä ei ole ollut, että Bolsonaro olisi hylännyt uusliberaaleiksi kutsutut tyypit ja siirtynyt perinteisen sotilasjengin kannattaman nationalistisen talouspolitiikan kannalle.

Mutta suhtautuminen koronaan ja hänen toimensa ovat saaneet monet hylkäämään Bolsonaron, joka suhtautui tautiin hyvin vähättelevästi.

– Korona on ollut yksi tekijä, joka on vieraannuttanut keskustaoikeistolaista porukkaa Bolsonarosta. Nimenomaan koulutettua porukkaa. Se näkyy kannatusmittauksissa.

Lula onkin tehnyt paljon saadakseen keskustaoikeistolaisten tuen vaaleissa. Tämä näkyy myös varapresidenttiehdokkaan valinnassa. Työväenpuolueen Lulalla on varapresidenttiehdokkaana Geraldo Alckmin.

– Alckmin on kohtalaisen selkeästi oikeistoon mielletty ehdokas, siihen mitä oikeisto ennen Bolsonaroa Brasiliassa oli. Lulan varapresidenttiehdokas on aiemmin ollut perinteisen oikeiston presidenttiehdokkaana ennen kuin Bolsonaro veti oikealta ohi.

Alckmin oli ehdolla Brasilian presidentiksi vuonna 2006, jolloin hän hävisi toisella kierroksella juuri Lulalle. Nyt kaksikko kampanjoi yhdessä Bolsonaroa vastaan.

– Haluamatta liioitella keskustaoikeiston merkitystä, niin kyllä sillä on tässä kuninkaan tekijän rooli. Vastakkain on selkeästi vasemmistolainen ehdokas ja laitaoikeistoon mielletty porukka. Paikalliset kokoomuslaiset saattavat ratkaista pelin, Teivainen muotoilee.

Entäs jos

Bolsonaroa on kutsuttu ”Tropiikin Trumpiksi”. Yhtäläisyyksiä Bolsonaron ja Donald Trumpin välillä riittääkin.

– Jos pandemiaa ei olisi tullut, niin Trump kuin Bolsonaro olisi hyvin todennäköisesti voittanut vaalit. Näissäkin oloissa ja näin pahasti koronastrategioissaan monien mielestä töppäilleiden ehdokkaiden kannatus on ihan kohtuullinen.

Yhtäläisyyksiä löytyy paljon myös tukijoiden ja vastustajien riveistä.

– Vähiten ja eniten koulutetut äänestävät enemmän Lulaa, ja siinä välissä olevat äänestävät enemmän Bolsonaroa, Teivainen sanoo.

Samanlaista kehitystä nähtiin myös Yhdysvalloissa. Ja samoin kuin Trump on Bolsonaro kyseenalaistanut presidentinvaalien tuloksen hyvissä ajoin etukäteen siltä varalta, että hän häviää.

– Ei hän puhdas antidemokraatti ole, mutta sotilashallinnon ihannoinnin kautta hän on demokratiaa kyseenalaistava, Teivainen kuvailee.

Bolsonarismi elää

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä Brasiliassa äänestettiin myös parlamentti- ja osavaltiovaaleissa. Jos pärjäsi Bolsonaro ennakko-odotuksia paremmin, muissa vaaleissa hänen tukemansa ehdokkaat menestyivät niin ikään hyvin. Esimerkiksi parlamenttiin Bolsonaron puolue sai huomattavasti enemmän edustajia.

Myös kuvernöörivaaleissa Bolsonaron tukemat ehdokkaat saivat Teivaisen mukaan merkittäviä voittoja.

– Mitä ikinä Bolsonarolle käykään, bolsonarismi ei jäänyt vain yhden vaalikauden tähdenlennoksi. Se on vakiinnuttanut ainakin hieman pitemmäksi aikaa asemansa.

Tämä tarkoittaa, että vaikka Lula voittaisi presidentinvaalit, parlamentin enemmistö olisi häntä vastaan. Sinänsä aiemminkin tilanne on ollut sama. Työväenpuolueella ei Lulan ensimmäisellä valtakaudella ollut enemmistöä parlamentissa.

– Tähän on liittynyt kaikenlaista, kuten rahalla ostettuja poliitikkoja tai muilla puolueen linjan kannalta arveluttavilla myönnytyksillä hankittua tukea parlamentista. Tai ainakin on neutralisoitu potentiaalinen oppositio.

– Lulan ensimmäisellä presidenttikaudella osa opposition kansanedustajista sai rahaa joka kuukausi. Sillä saatiin parlamentaarinen prosessi pysymään jollain tavalla aisoissa. Sen jälkeen tuli liittouma perinteisen keskustalaisen puolueen kanssa, ja siinä oli muunlaisia lehmänkauppoja.

Tällä kertaa tilanne on kuitenkin toinen.

– Nyt parlamentissa on ideologisesti hyvin työväenpuolueen vastainen porukka vahvoissa asemissa. Tämän tyyppisillä keinoilla parlamentin saaminen suosiolliseksi on todennäköisesti hankalampaa kuin koskaan aiemmin.

Toisaalta Lulaa helpottaisi se, että Brasilia on monien Latinalaisen Amerikan maiden tavoin hyvin presidenttivetoinen valtio. Presidentti pystyy kyllä hallitsemaan, mutta suuria yhteiskunnallisia muutoksia ei ole helppo saada tehtyä, koska parlamentista ei löydy tukea lakiesityksillä.

– Mutta Lulan kannattajien yksi juttu on ollut, että nyt ei edes elätellä haaveita siitä, että tapahtumassa olisi suuri yhteiskunnallinen muutos kohti Työväenpuolueen perinteisiä tavoitteita. Kyse on siitä, että päästään Bolsonarosta eroon.

– Odotukset Lulan puolella eivät ole siinä, että he lähtisivät ajamaan sosialistista tai mitä tahansa vallankumousta.

Viimeinen aalto

Lulan voitto viimeistelisi Latinalaisen Amerikan läpi pyyhkäisseen punaisen aallon. Monissa maissa on vallassa nyt vasemmistolainen presidentti. Viimeksi Kolumbiassa nousi valtaan entinen vasemmistosissi Gustavo Petro.

2000-luvun alkupuolella Latinalaisessa Amerikassa puhuttiin vaaleanpunaisesta aallosta, kun monissa maissa vallassa oli vasemmisto. Jos Lula voittaa presidentinvaalit, olisi muutos Teivaisen mukaan 2000-luvun alkua merkittävämpi.

– Se olisi kattavampi kuin 2000-luvun alussa. Silloin Chilessä ei ollut yhtä vasemmistolainen hallitus kuin nyt, Kolumbiassa oli oikeistohallitus, Perussa oli enimmäkseen ei-vasemmistolainen hallitus. Maantieteellisessä mielessä tämä olisi kattavampi.

On myös hyvä painottaa, että mistään yhtenäisestä vasemmistosta ei ole kyse. Esimerkiksi suhtautuminen Venezuelaan jakaa liikkeitä.

– Vasemmiston piirissä Venezuela-vetoinen bolivariaaniseksi kutsuttu akseli on selvästi heikompi kuin aiemmin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään