Seitsemän päivän hoitotakuu on lähellä toteutumista.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa torstaina valmistuneessa mietinnössään hallituksen esitystä kiireettömän perusterveydenhuollon sairaanhoidon hoitotakuun kiristämisestä nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään ja suun terveydenhuollon hoitotakuun kiristämistä kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen on tyytyväinen uudistuksen etenemiseen mutta muistuttaa, että uudistuksen toteuttamiseen tarvitaan sekä lisäresursseja että uudenlaista ajattelua.
– Oikea-aikainen hoitoon pääsy ja hoidon jatkuvuus ovat toimivan palvelujärjestelmän kivijalkoja, Kyllönen sanoo.
– Pelkkä henkilöstön lisääminen ei riitä muutokseen hyvinvointialueilla, vaan myös toimintatapoja on päivitettävä ja kohdattava ihminen kokonaisena päästä varpaisiin. Takuu koskee kokonaista ihmistä.
Lääkäriin seitsemässä päivässä
Lain tultua hyväksytyksi hoidontarpeen arviointi tulisi tehdä saman päivän aikana, ja tarvittaessa lääkäriin pääsisi seitsemässä päivässä. Tämä merkitsisi sitä, että kaikilla olisi paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemansa sairaanhoito ajoissa ja ilman pitkiä odotusaikoja.
Nykytilanteessa kiireettömän hoidon odotusajat vaihtelevat huomattavasti eri alueilla ja terveysasemilla, mikä heikentää kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Kyllösen arvion mukaan moni joutuu nyt myös odottamaan lääkäriin pääsyä liian kauan oikea-aikaisen tutkimuksen, ennaltaehkäisevän ja varhaisen hoidon sekä kuntoutuksen kannalta.
Selitys köyhän miehen lyhyemmälle eliniälle
Kun hoitoon ei pääse ajoissa, heikentää se monen potilaan terveydentilaa ja johtaa siten myöhemmin raskaampien ja laajempien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen, mikä lisää kustannuksia potilaalle ja yhteiskunnalle.
– Nopea hoitoonpääsy ja vaivojen hoito ajoissa on edullisinta ja inhimillisintä hoitoa. Kyse on myös eriarvoisuuden kaventamisesta. Varakkaammat ja työssäkäyvät pääsevät nopeammin yksityisiin ja työterveyshuollon palveluihin, kun taas vähävaraiset ja työelämän ulkopuolella joutuvat odottamaan hoitoa kauemmin, Kyllönen toteaa.
– Tämä on osatekijä siinä, miksi köyhä mies elää keskimäärin kymmenen vuotta rikasta miestä lyhyemmän elämän, Kyllönen sanoo.
Kyllönen muistuttaa, että hoitotakuun kiristyminen koskee myös mielenterveysongelmia. Valiokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että erilaisten psykososiaalisten menetelmien ja lyhytpsykoterapian määritelmien täsmentämistarpeet selvitetään, arvioidaan näiden hoitomuotojen käyttöä ja toteutusta sekä ryhdytään toimenpiteisiin niiden saatavuuden turvaamiseksi.
uutiskirje 
