Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi katsoo, että julkisen sektorin on ylitettävä velvollisuuteensa ja toimittava suunnannäyttäjänä ilmastotyössä.
Semi piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunnassa käsiteltiin selontekoa valtion kiinteistö- ja toimitilahallinnosta vastaavan Senaatti-konsernin toiminnasta.
Hyvä tavoite
Semi pitää hyvänä Senaatti-konsernin tavoitetta puolittaa energiankulutuspäästöt viimeistään vuonna 2025 ja päästä lähes nollatasoon vuoteen 2030 mennessä. Hänen mielestään tämän lisäksi kuitenkin löytyy parantamisen varaa.
– Erityisesti energiankulutuksen suorassa vähentämisessä voidaan edelleen korottaa rimaa. Ehdotan myös, että korjauksien yhteydessä huomioidaan lämmitysjärjestelmien uusiminen ympäristöystävällisemmiksi, Semi sanoo.
Semi huomauttaa, että rakentaminen ja korjaaminen ovat materiaalien ja kuljetusten osalta maailmanlaajuista toimintaa, eikä päästöjen vähentäminen nollatasoon onnistu Suomessa ilman maailmanlaajuista muutosta.
– Haasteista huolimatta meidän on kannettava oma vastuumme. Koko rakentamisalan toimintaperiaate täytyy saada tukemaan siirtymää kiertotalouteen, Semi sanoo.
Semin mukaan ensin on aina selvitettävä, missä määrin vanhan korjaaminen on mahdollista. Kun rakennetaan uutta, on kierrätettävä purettavista rakennuksista materiaalit uusiokäyttöön.
– Tässä Senaatti-kiinteistöjen pitää näyttää esimerkkiä ja toimia kohti Suomen hiilineutraalitavoitetta, myös yli nykylakien velvoitteiden. On tärkeää, että Senaatti-konserni osallistuu romahtaneen hiilinielun pelastusohjelmaan, Semi sanoo.
Onnistunut esimerkki
Semi pitää Senaatti-konsernia hyvänä esimerkkinä siitä, miten julkisessa omistuksessa olevaa varallisuutta voidaan hallinnoida ja hyödyntää onnistuneesti. Käytännössä kyse on noin 4,2 miljardin euron rakennetusta kiinteistöomaisuudesta, johon kuuluu noin 9 000 rakennusta.
– Kun omistamisen tarkoitusta eivät määritä osakkeenomistajien intressit ja voitontavoittelu, voimme antaa enemmän painoarvoa erilaisille kestävän kehityksen tavoitteille, Semi sanoo.
Hän antaa tunnustusta sille, että Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on onnistuttu ottamaan huomioon kokonaistaloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaalisia, ympäristöllisiä ja kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä sekä muita yhteiskunnallisia näkökohtia, kuten kestävä kehitys, harmaan talouden torjunta, energiatehokkuus sekä toimivat kiinteistömarkkinat.
– Tämä rohkaisee julkisen omistuksen lisäämiseen siellä, missä ei tarvita voitontavoittelua vaan laajempia kannustimia, hän sanoo.
lehti 